YLE: Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän

YLE Helsinki: Maahanmuuttajat käyttävät terveyspalveluita vain vähän 27.11.2011

Helsinkiläiset maahanmuuttajat käyvät lääkärissä kantaväestöä harvemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan hoitamattomat mielenterveyden ongelmat ovat maahanmuuttajlla yleisiä. Myös fyysisessä toimintakyvyssä on puutteita.

Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia selvittävään laajaan tutkimukseen on Helsingissä osallistunut yli 500 somali-, kurdi- ja venäläistaustaista maahanmuuttajaa. Haastatteluita ja terveystarkastuksia on tehnyt joukko tutkittavien maanmiehiä.

Tutkimuskoordinaattori ja Iranin kurdi Maryam Fathollahi tuli perheensä kanssa Suomeen pakolaisena runsaat viisi vuotta sitten. Hänen mukaansa suurimmalla osalla kurdimaahanmuuttajista on takanaan traumaattisia kokemuksia.

- Melkein kaikilla kurditaustaisilla ihmisillä Irakista tai Iranista on samankaltaisia kokemuksia kriiseistä, esimerkiksi vakinlakokemuksia.

Haastatteluiden mukaan yli 40 prosenttia Helsingissä asuvista kurdimiehistä on kokenut kotimaassaan kidutusta. Traumaoireita on edelleen lähes kaikilla sukupuoleen katsomatta.

Ongelmiin on vain harvoin saatu apua Suomessa, kertoo erikoistutkija Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Me olemme huomanneet, että mielenterveydellisten oireiden vuoksi ei ole kuitenkaan hakeuduttu hoitoon, vaikka niitä mielenterveyden ongelmia on.

Omankielinen lääkäri maahanmuuttajien haaveena

Palveluiden löytäminen on monille maahanmuuttajille vaikeaa. Lisäksi taustalla on usein kieliongelmia.

Fathollahin mielestä terveyspalveluihin pitäisikin saada enemmän maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa, sillä kieli on psykiatrisessa hoidossa oleellinen työkalu.

- Jos työntekijät osaavat puhua vierasta kieltä, niin se helpottaa ja maahanmuuttajat uskaltavat puhua omista mielenterveysongelmistaan suoraan. Kyllä se tulkinkin välillä onnistuu, mutta on vaikeampaa.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden määrä on Helsingin terveyskeskuksessa lisääntynyt, ei kotihoidon johtaja Anna-Liisa lyytinen pidä omakielisen hoidon tarjoamista käytännössä mahdollisena.

- Aika vaikealta tuntuu tilanne, että meidän toimijamme pystyisivät kaikkia näitä maahanmuuttajien kieliä, joita taitaa Helsingissä olla noin 150, hallitsemaa. Tulkkipalveluihin varmaan joudutaan edelleen turvautumaan.

Käsitys omasta terveydestä usein todellisuutta parempi

Psyykkisten ongelmien lisäksi puutteita on fyysisessä kunnossa. Monilla kurdi- ja somalinaisilla on vaikeuksia jopa portaiden nousussa ja kauppakassien kannossa. Vakavasta ylipainosta kärsii 40 prosenttia somalinaisista, kertoo Castaneda.

- Semmoisia fyysisen toimintakyvyn puutteita, joiden voi ajatella rajoittavan jokapäiväistä elämää, tuli meidän mielestämme yllättävänkin paljon esiin.

Oman terveyden ongelmia ei Fathollahin mukaan myöskään aina tunnisteta

- Joku ei välttämättä koe itseään sairaaksi. He ajattelevat, että se on ihan normaalia elämää tuntea itsensä masentuneeksi.

- Terveyden heikkouksien pitää olla jotenkin hyvin merkittäviä ennen kuin niiden ajatellaan olevan niin merkittäviä, että sen vuoksi pitäisi hakeutua ihan lääkärille saakka, sanoo myös Castaneda.

Henkilökunta kaipaa tietoa maahanmuuttajien erityistarpeista

Helsingin terveyskeskuksessa on herätty myös siihen, että tietyt ilmiöt, kuten kidutus, ovat Suomessa niin vieraita ilmiöitä, että niistä täytyy hankkia lisää tietoa.

- Voimme tehdä jo nyt tutkimuksen tuloksista sen johtopäätöksen, että henkilöstömme tarvitsee maahanmuuttajista taustatietoa, jotta heitä voidaan ymmärtää, Lyytinen toteaa.

Tieto erilaisista palveluista pitäisi hänen mukaansa saada maahanmuuttajille heti heidän saavuttuaan Suomeen.

- Alkuvaiheessa tietenkin pitäisi katsoa, mitkä henkilön tarpeet ovat, ja tukea voimakkaammin. Senkin takia on hyvä, että tällaista kartoitusta tehdään, että meidän henkilöstöllämme olisi tietoa siitä, mitkä ne erityiset tarpeet ovat.

Tutkimus on käynnissä myös Vantaalla ja Espoossa. Siinä kehitetään kunnille menetelmiä maahanmuuttajien terveyden järjestelmälliseen seuraamiseen.