Helsingin Sanomat: Nuori afgaani pitää Helsingin seutua parhaana maahanmuuttajille
Helsingin Sanomat, mielipide: Päivi Räsänen: Vastaanottopaikkojen tarve on vähentynyt
Helsingin Sanomat, mielipide: Harri Sarjanoja: Vastaanottokeskusten sulkeminen on lyhytnäköistä toimintaa
Helsingin Punavuoren vastaanottokeskus valittiin lakkautettavien listalle siksi, että se on kallis. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan toinen syy on se, että Helsingissä on nyt liikaa tyhjää tilaa vastaanottokeskuksissa.
"Vajaakäyttöä on ollut paljon jo nyt, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt. Tilojen tarve vähenee jatkossa lisää, kun hakemusten käsittelyaikoja lyhennetään ja perheenyhdistämissääntöjä tarkennetaan", Räsänen sanoi perjantaina HS:lle.
Ministeriö ilmoitti keskiviikkona, että neljä vastaanottokeskusta eri puolilla maata lakkautetaan säästösyistä. "20 miljoonan euron säästötavoite voi vaatia myös lisää lakkautuspäätöksiä", Räsänen sanoi.
Punavuoreen ja Kallioon avattiin 200-paikkaiset vastaanottokeskukset kaksi vuotta sitten, jolloin turvapaikanhakijoita tuli Suomeen poikkeuksellisen paljon. Niiden paikkoja on jo vähennetty 170:een.
Kyläsaaren 230-paikkaisesta vastaanottokeskuksesta luovutaan 2015. Helsingin neljäs keskus on Metsälässä.
"Tarkoitus on etsiä Kyläsaarelle korvaava paikka. Yksi vaihtoehto on, että Helsingissä olisi jatkossa yksi vastaanottokeskus", maahanmuuttoviraston johtaja Jorma Kuuluvainen sanoi.
Kuuluvaisen mukaan tavoite on, että Helsingissä olisi vastaanottopaikka noin 500:lle turvapaikanhakijalle. Koko maassa on nyt 2500 paikkaa.
Kuuluvaisen mukaan turvapaikanhakijat olisivat vastedes laitosmaisessa vastaanottokeskuksessa vain alkuvaiheen kuten poliisikuulustelujen ajan.
"Hakemuskäsittelyn odotusajaksi heidät sijoitettaisiin muualle kodinomaisempiin oloihin kuten vuokra-asuntoihin", Kuuluvainen kertoi.
Vuokra-asunnot ovat laitoksia halvempia, ja niitä saadaan käyttöön joustavasti turvapaikanhakijoiden määrän vaihdellessa. Noin puolet turvapaikanhakijoista tulee maahan Helsingin kautta, mutta koska Helsingistä ei löydy halpoja vuokra-asuntoja, odotusaika kuluisi yleensä muualla.
"Oleskeluluvan saanut voi tietysti muuttaa minne haluaa."
Ministeriö haluaa myös nopeuttaa hakemusten käsittelyä lähes vuodesta neljään kuukauteen vuonna 2015.
"Ihmisten pitäminen pitkiä aikoja vastaanottokeskuksissa on hyvin kallista ja epäinhimillistä", Räsänen sanoi.
Valitus kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeudessa vie noin puoli vuotta ja turvapaikan saaneen sijoitus kuntaan lähes puoli vuotta. Molempia halutaan nopeuttaa. Tänä vuonna ja ensi vuodeksi hakemusten käsittelijöitä on palkattu lisää.
-----
Helsingin Sanomat: Nuori afgaani pitää Helsingin seutua parhaana maahanmuuttajille
Afganistanista Suomeen tullut Ahmad Shah Mirzaei, 18, on vankasti sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden on parempi asua Helsingin seudulla kuin muualla Suomessa. Pienet kunnat eivät hänestä ole oikeita paikkoja heidän majoittamiseensa.
Mirzaei itse asui vajaan vuoden Parikkalan vastaanottokeskuksessa. Kun keskus lopetettiin, Mirzaei pääsi Espooseen.
"Tulin kaksi vuotta sitten ensin Helsinkiin, mutta jo parin päivän päästä minut vietiin Parikkalaan. Minua jopa vähän pelotti, kun jouduin sinne metsän keskelle", Mirzaei kertoo.
"Parikkalassa ei tutustunut suomalaisiin, vaan me ulkomaalaiset olimme keskenämme", Mirzaei muistelee.
Varsinkin pimeä ja kylmä talvi oli vaikea.
"Vastaanottokeskus oli kahdeksan kilometrin päässä keskustasta, ja esimerkiksi kaupassa käynti oli hankalaa."
Nyt Mirzaei on oikein tyytyväinen tilanteeseensa.
"Espoossa olen tutustunut moniin suomalaisiin ja minulla on suomalaisia kavereita. Asun yksin Matinkylässä. Syksyn pimeyskään ei ole paha, kun valoja on joka paikassa."
Mirzaei sai noin vuoden odotuksen jälkeen oleskeluluvan. Hän opiskelee ammattioppilaitos Omnian valmistavassa opetuksessa ja toivoo pääsevänsä ensi vuonna opiskelemaan varsinaisia ammattiaineita.
"Toivottavasti voin jäädä Suomeen. Haluan ensin opiskella ja mennä sen jälkeen töihin."
_____________________________________
Helsingin Sanomat, mielipide: Päivi Räsänen: Vastaanottopaikkojen tarve on vähentynyt
Sisäasiainministeriö päätti tällä viikolla lakkauttaa neljän vastaanottokeskuksen ja kahden ryhmäkodin toiminnan. Päätöksen taustalla ovat ennen kaikkea vähentynyt vastaanottopaikkojen tarve sekä vastaanottotoimintaan kohdistuvat hallitusohjelman mukaiset valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvittavat säästöt.
Turvapaikkaa hakevien määrä on laskenut viime vuodesta 30 prosentilla, ja alaikäisten hakijoiden määrä on laskenut puoleen edellisvuodesta.
Kuluvan vuoden aikana Suomeen on saapunut 2741 hakijaa. Sisäasiainministeriön päätöksellä vastaanottokeskuspaikkoja tullaan vähentämään 3000 paikkaan ensi kesään mennessä.
Suomalainen vastaanottotoiminta on kansainvälisesti arvioituna korkeatasoista ja asiantuntevaa. Toiminnan on kuitenkin oltava joustavaa sen suhteen, miten turvapaikanhakijoiden määrät vaihtelevat - laskevat tai kasvavat.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on siirtyä laitosten sijaan vuokra-asuntojen käyttöön päätöstä odottavien asuttamisessa. Se on kustannuksiltaan edullisempaa ja mahdollistaa joustavamman majoituskapasiteetin käytön. Samalla vastaanoton kodinomaisuus lisääntyy.
Lakkautukset tuovat 4,7 miljoonan euron säästöt ensi vuodelle. Tämä toteuttaa hallitusohjelman mukaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen säästötavoitteita ja valtiontalouden tasapainottamista.
Vastaanottotoimintaan kohdistetaan ensi vuodelle 20 miljoonan euron säästötarve. Tavoitteena on lisäksi nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä osaltaan vähentää vastaanottopaikkojen tarvetta.
Nyt lakkautuspäätöksen kohdanneiden keskusten toiminta ja yhteistyö niiden kanssa on ollut hyvää. Henkilöstön kannalta päätökset ovat ikäviä, mutta ylikapasiteetin ylläpitäminen ei ole taloudellisesti mahdollista.
PÄIVI RÄSÄNEN SISÄASIAINMINISTERI (KD)
---
Harri Sarjanoja: Vastaanottokeskusten sulkeminen on lyhytnäköistä toimintaa
Sisäasianministeriön päätös irtisanoa sopimukset kolmen vastaanottokeskuksen kanssa (HS Kaupunki 25.11.) on lyhytnäköistä toimintaa, eikä se myöskään edistä alueellista kotoutumista.
Vastaanottokeskukset ovat monella paikkakunnalla alueellisia monikulttuurisen työn ja toiminnan keskuksia, joissa kantaväestöön kuuluvat ja tänne eri puolilta maailmaa muuttaneet ovat kohdanneet.
Kontiolahdella on 20 vuoden aikana luotu malli, jossa vastaanottokeskus, alueen koulut, kansalaisjärjestöt sekä kunnan muu palvelutuotanto toimivat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa yhteistyössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kouluihin on palkattu monikulttuurisuuteen erikoistuneita opettajia, alueen kyläkoulut ovat pysyneet elinvoimaisina ja erilaisissa urheiluseuroissa turvapaikkaa odottavista lapsista on tullut luonnollinen osa elävää yhteisöä.
Vastaanottokeskus Kontiolahdella on paljon muutakin kuin laitos. Se on lasten ryhmäkoti, jossa yksin tulleet lapset ovat voineet asettua kodinomaiseen yksikköön turvallisten ja ammattitaitoisten aikuisten ollessa läsnä. 16-17-vuotiaat nuoret taas harjoittelevat itsenäistä asumista soluasunnoissa.
Perheet asuvat vuokratuissa yksiöissä ja kaksioissa vastaanottokeskuksen alueella. Edellä kuvattu kyseenalaistaa voimakkaasti ne perusteet joilla sisäasianministeriö nyt haluaa vastaanottokeskukset sulkea.
Pohjois-Karjalassa vastaanottokeskusten sulkeminen koetaan myös aluepoliittisesti epäoikeudenmukaisena. Monikulttuurisen ja suvaitsevan ilmapiirin luomiseksi on tehty paljon töitä. Kontiolahden kunnan ja vastaanottokeskuksen malli on tästä työstä valtakunnallisestikin tunnustettu.
On todella valitettavaa, että tämä malli halutaan nyt purkaa valtion toimesta, jonka maahanmuuttopolitiikkaan on kirjattu koko maata käsittävä alueellisen kotouttamisen tavoite.
HARRI SARJANOJA TOIMITUSJOHTAJA
KONTIOLAHDEN VASTAANOTTOKESKUS OY
Tekstit
