Ilta-Sanomat: "Teoriapainotteinen opetus on tullut tiensä päähän"

Ilta-Sanomat: "Teoriapainotteinen opetus on tullut tiensä päähän" 28.11.2011

Kirjailija Veijo Baltzarilla on kunnianhimoinen tavoite. Hän haluaa uudistaa vähemmistöjen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän. Ensin Suomessa, sitten koko Euroopassa.

Baltzar kritisoi voimakkaasti nykyistä koulutusta. Hänen mielestään sitä pitää uudistaa nykyistä luovempaan suuntaan ja nuorten kulttuuritausta huomioida entistä paremmin.

– Oppilaille ei anneta tilaa kehittyä. Ollaan ulkoa osaamisen mestareita, mutta henkisessä kehityksessä on ongelmia. Teoriapainotteinen koulutusjärjestelmä on tiensä päässä, Baltzar uskoo.

Kirjailija korostaa, että nuoria ei pidä pakottaa samaan muottiin, koska silloin joku jää aina ulkopuoliseksi. Jokaisen tausta tulee huomioida ja vahvuudet tunnistaa. Hän puhuu omasta kokemuksesta.

– Moni on yrittänyt opettaa minua tavalliseksi ihmiseksi ja kirjoittaa romaanejani. En ole koskaan taipunut, vaan pitänyt identiteettini ja persoonani. Ja se on tuottanut tulosta.

Henkinen kasvu tärkeä

Baltzar puhuu mutta myös tekee. Hän esittelee vielä julkaisemattomassa Kokemuspohjainen filosofia -teoksessaan hahmotelman kulttuurienvälisestä koulutusjärjestelmästä, jossa asioita sisäistetään luovan tekemisen avulla teorian pänttäämisen sijaan.

Hän uskoo, että mallin avulla nuorista kasvaa itsenäisiä ja arvonsa tuntevia, mutta toisia kunnioittavia yksilöitä. Samalla yhteiskunnan moniarvoisuus kehittyy ja nuorten syrjäytyminen vähenee.

Baltzar vannoo henkisen kasvun nimeen. Konemaisen lukutoukan tie ei voi olla ainoa vaihtoehto.

– Teoreettispainotteisen ja henkisen ihmisen suhde pitää arvioida uudestaan. Pitää huomioida sivistys, moraali ja kulttuuri.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä Baltzarin ajatuksista on kiinnostuttu. Ministeriössä uskotaan, että luovia ja teoreettisia opetusmenetelmiä pystytään toteuttamaan rinnakkain korkeakouluissa.

– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoo johtaja Anita Lehikoinen ministeriön korkeakouluyksiköstä.

Selvitys käynnissä

Millainen kulttuurienvälinen koulutusjärjestelmä olisi käytännössä? Sitä ei oikein kukaan osaa vielä sanoa. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa selvitetään parhaillaan, miten Baltzarin mallia voisi soveltaa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta ainakin ensi kevääseen asti.

Tutkijalehtori Hanna Laitinen Humakista sanoo, että vilkasta keskustelua herää varmasti siitä, millainen tieto oppimisessa on tarpeellista, mihin koulutuksella pyritään ja miksi.

– Oppiminen on paljon laajempi asia kuin mitä tapahtuu luokkahuoneessa, Laitinen huomauttaa.

Hankkeen taustajoukkoihin kuuluva nuorisoasiainneuvos Olli Saarela painottaa, että kyse ei ole pelkästään vähemmistöistä, vaan suuresta kysymyksestä siitä, miten sivistys pärjää järjen ylivallalle.

– Olemme pyytämässä vastavirtaan uivaa lohta, mutta olisi hienoa, jos tästä jalostuu jonkinlaista uutta ajattelua. Yhden totuuden maailman on aina vaarallinen, Saarela summaa.