Turun Sanomat: Peruskouluissa on pulaa islamin opettajista

Turun Sanomat/STT: Peruskouluissa on pulaa islamin opettajista 24.11.2011

Ilta-Sanomat/STT: Islaminopettaja näkee maahanmuuttajanuorten arjen

Suomen peruskouluihin tarvittaisiin lisää päteviä islamin opettajia. Opetushallituksen mukaan tilanne on kuitenkin parantumassa. Opetushallitus arvioi, että koko maan perusopetuksessa on jo enemmän islaminuskoisia kuin ortodoksisia oppilaita. Molempia on reilu prosentti kaikista oppilaista.

Helsingin yliopistolta kerrotaan, että nykyinen islamin opettajien joukko on kirjava.

– Suuri osa nykyisistä opettajista on maahanmuuttajataustaisia, tosin viime vuosina työmarkkinoille on ilmestynyt myös suomalaisia naisia, jotka ovat kääntyneet islamiin, sanoo uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi.

Helsingin kaupungin peruskouluissa uskonnontunneilla islamia opiskelee jo yli kahdeksan prosenttia oppilaista. Pääkaupungissa islaminuskoisia koululaisia on yli kaksinkertainen määrä ortodokseihin nähden.

– Opettajankoulutus 2020 -raportissa esitetään, että vuonna 2020 joka neljäs pääkaupunkiseudun oppilas on maahanmuuttajataustainen. Suuri osa heistä tulee tietysti venäläisten rinnalla olemaan islamilaisia, sanoo Kallioniemi.

_____________________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Islaminopettaja näkee maahanmuuttajanuorten arjen

Suuad Onniselän mielestä hänen työssään peruskoulun islaminopettajana parasta on aitiopaikka nuorten muslimien elämään.
–Toivon, että he kiinnittyvät arkeen Suomessa. Heillä on monikulttuurinen tausta ja monet eivät koe olevansa kovin suomalaisia.

Onniselkä opettaa islamin lisäksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Itä-Helsingissä Vesalan yläasteen ja ala-asteen kouluissa. 1990-luvulla muslimiksi kääntynyt Onniselkä on esimerkki siitä, että koulujen islaminopettajien kasvava joukko on naisistumassa.

–Muslimiyhteisössä koulutetut miehet eivät halua opetusalalle, vaan mieluummin esimerkiksi insinööreiksi. Pitäisi miettiä, miksi näin on, hän valittelee.

Opetusviraston tuoreiden tilastojen mukaan pääkaupungin peruskouluissa islamin uskonnonopetukseen osallistuu jo runsaat kahdeksan prosenttia kaikista koululaisista eli yli 2700 oppilasta. Määrä on yli kaksinkertainen ortodokseihin nähden.

Koko Suomessa muslimikoululaisten prosenttimäärä on huomattavasti pienempi, mutta kasvava. Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivonen arvioi, että kaikista suomalaiskoululaisista muslimeja on tällä hetkellä 1,3 prosenttia eli hieman ortodokseja enemmän.

–Muslimioppilaiden määrä kasvaa tasaisesti, mutta mitään piikkiä siihen ei ole näkyvillä. Kahden prosentin taso saavutetaan ehkä viiden vuoden kuluttua, Iivonen sanoo.

Päteviä opettajia kaivataan lisää

Tällä hetkellä islamin opetusta järjestetään lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa ja joillakin pienilläkin paikkakunnilla Etelä-Suomessa. Päteviä opettajia tarvitaan lisää, joskin heitä on nyt enemmän kuin 2000-luvun alussa.

–Tilanne parantuu joka vuosi. 2000-luvulla oppilasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Ei kymmenessä vuodessa synny opettajaresurssia, sanoo Iivonen.

Suaad Onniselkä on yksi Suomen ensimmäisiä päteviä islamin opettajia. Hänen mielestään yksi ongelmista on se, että virkoja on auki niin vähän.

–Kiertävän opettajan työ useissa kouluissa on myös raskasta.

Vanhemmat tahtovat islaminopettajaksi muslimin

Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professorin Arto Kallioniemen mukaan tämänhetkisessä islamin opetuksessa ongelmia voi aiheuttaa niin sanottu yleisislam.

–Sunneille ja shiioille ei ole omaa opetusta. Shiiamuslimit eivät välttämättä hyväksy sunnalaista uskonnonopettajaa.

Opetuksen pitäisi myös tapahtua aina suomeksi tai ruotsiksi, mutta Kallioniemi on kuullut myös tapauksista, joissa islamia on opetettu maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielellä.

Suaad Onniselkä ei allekirjoita kaikkia Kallioniemen näkemyksiä.

–Olen ehdottomasti yleisislamilaisen opetussuunnan kannalla. Erot muslimien välillä ovat kuitenkin pienempiä kuin esimerkiksi kristillisillä kirkkokunnilla.

Onniselkä ei ole saanut suoranaisia valituksia opetuksestaan oppilaidensa vanhemmilta, mutta hänen mukaansa epäilyjä herää toisinaan.

–Vanhemmat pelkäävät, ettei opettaja ole itse vakaumukseltaan muslimi. He saattavat tulla koululle katsomaan, kuka islamia oikein opettaa.

Onniselän mukaan muslimiyhteisössä onkin syntynyt polemiikkia sellaisista opettajista, jotka eivät ole muslimeja. Hän tietää kuitenkin vain muutaman tällaisen tapauksen. Opettaja toivoo, että nyt mentäisiin oppilaiden ehdoilla.

–Kotouttamisen pitäisi olla aina kaksisuuntaista. Eivät nuoret elä arkeaan vanhempiensa Somaliassa tai Irakissa. Silti yhteiskunta muistuttaa jatkuvasti heidän maahanmuuttajataustastaan.