Pohjalainen: Ei linnoittauduta kielimuurin taakse

Pohjalainen, pääkirjoitus: Ei linnoittauduta kielimuurin taakse 4.7.2012

Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli sairaanhoitajien työttömyysprosentti pilvissä. Ruotsin ja englannin kielen taitajat hakeutuivat Ruotsiin, Norjaan tai Englantiin. Nyt sairaanhoitajilla on täystyöllisyys ja alalla työvoimapula.

Apua etsitään työperäisestä maahanmuutosta. Parhaillaan istuu Espanjan Bilbaossa parikymmentä espanjalaista sairaanhoitajaa opiskelemassa suomen kielen alkeita.

Lokakuussa nämä espanjalaishoitajat saapuvat helpottamaan Pohjanmaan ja Satakunnan hoitajapulaa.

Filippiineiltä tulivat ensimmäiset sairaanhoitajat Suomeen jo pari vuotta sitten.

Espanjalaishoitajat ovat enemmän kuin tervetulleita läntisen Suomen sairaaloihin, joissa hoitajapula alkaa jo olla pahempi kuin lääkäripula.

Euroopan unionin rahoittama kielikoulutus on saanut arvostelua, osa terveyskeskuslääkäreistäkin on ehtinyt tyrmätä hankkeen. Suomen kieltä ei voi heidän mukaansa oppia viidessä kuukaudessa.

Hätä ei lue lakia ja hoitotyö on muutakin kuin kielillä puhumista. Jos omasta takaa ei hoitajia löydy, pitää lainata.

Ei ole kovin tavanomaista että Suomessa on hädän hetkellä joustettu kielitaitovaatimuksista. Tällä hetkellä suomalaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sairaanhoitajia ja lääkäreitä, joiden suussa ei taivu kovin kaksisesti sen paremmin suomi kuin ruotsikaan.

Venäjältä, Virosta tai vaikka Egyptistä tulleet lääkärit kelpaavat täyttämään lääkärivajetta suoritettuaan Suomen sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston heille asettamat vaatimukset.

Luvan saanti edellyttää edelleen virallisesti työskentelyä jossakin julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa sekä toisen kotimaisen kielen taitoa. Jokainen keskussairaaloissa tai terveyskeskuksissa ulkomaalaisiin lääkäreihin törmännyt tietää, millä tasolla kielitaito liikkuu.

Valviran mukaan Espanjan sairaanhoitajakoulutuksen taso täyttää suomalaiset kriteerit. Suomessa sairaanhoitajan koulutus on 3,5-vuotinen, Espanjassa sairaanhoitajat valmistuvat yliopistosta neljässä vuodessa.

Ei ole kovin suuri yllätys, että Espanjasta löytyy vapaaehtoisia ja motivoituneita sairaanhoitajia kauas pohjoiseen Suomeenkin. Velkakriisin kourissa kärvistelevän Espanjan virallinen työttömyysaste kipusi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo yli 24 prosentin. Nuorisotyöttömyys on vielä pahempi. Espanja kärsii korkeammasta työttömyysasteesta kuin yksikään toinen euromaa.

Espanjalaiset puhuvat huonosti englantia. Espanjalaisten puutteellista kielitaitoa korvaa kuitenkin tyypillinen Välimeren maiden kulttuurista kumpuava kunnioitus vanhoja ihmisiä kohtaan.

Hoitotyössä hoitajan asenne menee usein varsinaisen ammattitaidon edelle. Ehkäpä espanjalaishoitajien hymy ja lämmin kosketus korvaavat monissa tapauksissa täydellisen suomen kielen taidon. Varsinkin vanhushuollossa näitä ominaisuuksia arvostetaan.