Verkkouutiset: Puutteellinen kielitaito torppaa haaveet lääkärin työstä

Verkkouutiset/STT: Puutteellinen kielitaito torppaa haaveet lääkärin työstä 12.7.2012

Ulkomailta Suomeen tulevat lääkärit kompastuvat usein puutteelliseen kielitaitoon.

Suomeen viime kesänä muuttanut egyptiläinen ortopedi Mohamed Eweis haaveilee paluusta potilaiden pariin.

Lääkärin työ ei kuitenkaan onnistu aivan lähitulevaisuudessa, sillä ensin on läpäistävä suomen kielen tutkinto.

Tällä hetkellä se tuntuu Eweisistä mahdottomalta.

–Tuntuu, että opin koko ajan enemmän, mutta kielitaito ei ole vielä tarpeeksi hyvä.

Egyptissä vuonna 1995 valmistunut Eweis on tammikuusta asti päntännyt suomea työvoimahallinnon järjestämällä intensiivikurssilla.

Hän arvostelee kielikursseja siitä, että niillä keskitytään liikaa kielioppiin puhumisen sijaan.

–En usko, että tarvitsen niin paljon kielioppia pärjätäkseni lääkärin työssä. Monet ulkomaalaiset lääkärit ovat sanoneet, että vasta harjoittelussa oppii, miten potilaiden kanssa keskustellaan.

Reputtaneita paljon

Valvontavirasto Valviran mukaan peruslähtökohta on, että lääkärillä on oltava riittävä kielitaito tehtäviin, joita hän tekee.

–Jos lääkäri työskentelee terveyskeskuksessa potilasvastaanotossa, kielitaidon on oltava erilainen kuin esimerkiksi röntgenlääkärillä, joka analysoi kuvia ja tekee lausuntoja toisille lääkäreille, sanoo lupaosaston johtaja Jussi Holmalahti.

Tiukin seula potilaiden pariin on Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilla lääkäreillä.

Heidän on läpäistävä ensin kielitutkinto, jotta he pääsevät kolmiportaiseen pätevyyskokeeseen. Vasta tämän jälkeen he voivat saada Valvirasta luvan työskennellä Suomessa.

EU- tai ETA-maiden lääkäreiltä kokeita ei vaadita. Käytännössä lääkärin on kuitenkin puhuttava suomea tai ruotsia tuli hän mistä päin maailmaa tahansa.

Viime kädessä työnantaja on vastuussa kielitaidosta.

–Pelkästään jo potilasturvallisuuden takia kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla pitää olla riittävä kielitaito, Holmalahti sanoo.

Ulkomaalaisten lääkärien pätevyyskokeet järjestetään Tampereen yliopistossa. Yleislääketieteen professori Kari Mattilan mukaan 60–70 prosenttia osallistujista reputtaa kuulustelun ensimmäisen tentin.

–Yleisin syy on kielitaitoon liittyvät asiat. Toinen on suomalaisiin lääketieteen käytäntöihin liittyvät seikat, Mattila kertoo.

Sekä Mattila että Holmalahti ovat sitä mieltä, että ennen pätevyyskoetta tehtävän kielitestin vaatimustasoa voisi nostaa.

–Nykyisin kielikokeissa edellytetään keski- tai tyydyttävää tasoa. Se tulisi nostaa hyvään eli vähän korkeammaksi, Holmalahti sanoo.

"Lääketiede samanlaista kaikkialla"

Eweisin kieliopinnot jäävät tauolle lokakuussa, kun hän aloittaa kuuden viikon sairaalaharjoittelun. Harjoittelu on osa työvoimatoimiston järjestämiä kieliopintoja.

Kielitaitovaatimusten tiukennusten lisäksi on pohdittu, että EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tullut lääkäri saisi oikeuden toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana vasta vuoden kestäneen ohjatun työskentelyjakson jälkeen.

Nykyään lääkäri voi toimia itsenäisesti heti kun Valvira on hänet laillistanut. Eweisin mielestä vuoden pituinen harjoittelu olisi liioittelua.

–Osaamista täytyy toki päivittää. Itsekin haluan tehdä niin, koska valmistumisestani on jo vuosia ja olen ollut tekemisissä vain ortopedian kanssa.

Puoli vuotta riittää silti ehdottomasti siihen, että voi työskennellä itsenäisesti. Lääketiede on samanlaista kaikkialla, myös Egyptissä.