Pohjolan Sanomat: Kotouttamisen haaste on otettava vakavasti

Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus: Kotouttamisen haaste on otettava vakavasti 8.7.2012

Suomi on maahanmuutoltaan kuin seisovaa vettä verrattuna muihin Pohjoismaihin, mutta tahti kiihtyy meilläkin. Suomesta lähti viime vuonna runsaat 12 000 henkeä, mutta tänne tuli lähes 30 000 ulkomaalaista. Yksittäisen vuoden muuttovoitto ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä suuri.

Vilkkaan tulomuuton arvioidaan vain jatkuvan ja voimistuvan. Vuonna 2030 Suomessa lasketaan asuvan puoli miljoonaa ulkomaan kansalaista ja 300 000 hengen raja rikkoutuu jo tämän vuosikymmenen lopulla.

Suomen väestö vanhenee nopeasti, ja riittävää maahanmuuttoa pidetään jo tämän takia välttämättömänä. Kun maahanmuuton perinne on ohut, ilmiöön liittyy väistämättä myös vaikeuksia.

Jo yksin ilmasto ja kieli tekevät Suomesta maahanmuuttajalle ehkä tavallista vaikeamman maan. Eikä suomalaisten oma asennekaan ole aina paras mahdollinen vieraan kohtaamiseen.

Onneksi se on usein enemmänkin arkuutta kuin selkeää ulkomaalaisvastaisuutta rasismista puhumattakaan, vaikka myös sitä on ilmennyt turhan usein eri puolilla maata.

Hallitus on kesäkuun alkupuolella hyväksynyt valtion kotouttamisohjelman. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltu ohjelma on ensimmäinen laatuaan ja sellaisena tärkeä työkalu maahanmuuton hallittuun ja suunnitelmalliseen hoitoon.

Itsestään selvänä tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Kielen, suomen tai ruotsin, oppiminen on yksi kotoutumisen onnistumisen keskeinen edellytys.

Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on sijoittuminen työelämään. Siten heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan yhteiskunnan käyttöön.

Valitettavasti juuri tulijalle tärkeä oman paikan löytäminen työmarkkinoilta on maahanmuuton ongelmakohtia. Maahanmuuttajista lähes kolmannes on ilman työtä. Maahanmuuttajille suunnattujen työvoimapoliittisten toimien pitää olla jatkossa selvästi nykyistä vahvempia.

Maahanmuuttajien määrän tuntuva kasvu edellyttää, että myös tarve ylipäätään kotouttamiseen käytettävien määrärahojen lisäämiseen kasvaa. Viime vuosina kotouttamiseen on käytetty noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Ajankohta ja yleinen taloustilanne on – taas kerran – varjostamassa suunnitelmia, joista ei yksinkertaisesti olisi varaa tinkiä. Maahanmuutto kuuluu niihin monisäikeisiin politiikan lohkoihin, joissa ongelmia ei saisi päästää kertaantumaan.

Riski syrjäytyä ja jäädä tuen ja avun ulkopuolelle on maahanmuuttajilla suurempi kuin kantaväestöllä. Näitä päätöksiä tehdessään päättäjien pitää katsoa kauemmas.