Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Raskaille väitteille kestävät perustelut 2.7.2012
Asikkalalainen kansanedustaja James Hirvisaari käytti viime viikolla kovaa kieltä arvostellessaan oikeuslaitosta ja erityisesti ylempiä oikeusasteita "poliittisesta korruptiosta" sekä tuomioiden antamisesta henkilökohtaisin ja poliittisin perustein.
Hirvisaaren blogikirjoituksen taustalla ovat hänen puoluetoverinsa Jussi Halla-ahon saama tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan häiritsemisestä sekä hänen oma tuomionsa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, joka sai lainvoiman runsas viikko sitten.
Hirvisaaren syytökset ovat vakavia: hänen mukaansa Halla-ahon tuomio oli "näpäytys" siitä, että Halla-aho oli arvostellut valtakunnansyyttäjä Mika Illmania, ylimmät oikeusasteet ovat poliittisesti korruptoituneita ja ottavat ohjausta vastaan ilmeisesti oikeuslaitoksen ulkopuolelta. Lisäksi Hirvisaaren mukaan sananvapaus on Suomessa uhattuna tuomioistuinten toiminnan vuoksi.
Raskaat syytökset vaatisivat raskaita perusteluita ja todisteita. Niitä Hirvisaari ei kuitenkaan anna, ja osa hänen väitteistään on selvästi vääriä tai vähintään perustuvat vaillinaiseen ymmärrykseen oikeusjärjestelmästä ja tuomioiden perusteista.
On esimerkiksi selvästi väärin väittää, ettei uskontoja saisi Suomessa arvostella tai ettei niitä saisi käsitellä kriittisesti. Sen sijaan uskontokuntaan kuuluvien ihmisten leimaaminen kohtuuttomilla ja yleistävillä, loukkaavilla ja pahimmillaan vihaan yllyttävillä kirjoituksilla on kriminalisoitua. Siitä Hirvisaarikin tuomionsa sai. Se Hirvisaaren väite, että kansanryhmää vastaan kiihottaminen on rikoslaissa kehnosti määritelty, on jo vakavammin otettava väite.
Oikeuslaitoksen riippumattomuudesta kirjoittaessaan Hirvisaari käsittelee sellaisia yhteiskunnan perusrakenteita, että väitteiden tueksi on oikeutettua odottaa todellista näyttöä. Jos sitä ei löydy, on perusteltua kysyä Hirvisaaren toiminnan vastuullisuuden perään. Kansanedustaja käyttää mielipidevaltaa, johon vastuu omasta kirjoittelusta on suhteutettava. Punnittua tietoa oikeuslaitoksen toiminnasta on luvassa loppuvuodesta, kun Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielimen Grecon raportti Suomen oikeusjärjestelmästä valmistuu.
Hirvisaaren puolueen perussuomalaisten eduskuntaryhmä tai puheenjohtaja eivät tällä kertaa ottaneet kantaa Hirvisaaren kirjoitteluun ehkä siksi, että Hirvisaari on jo määräaikaisesti erotettuna puoleensa eduskuntaryhmästä. On kuitenkin selvää, että Hirvisaaren ja muutamien muiden kansanedustajien edesottamukset julkisuudessa rasittavat kohtuuttomasti puolueen luotettavuudesta syntyvää mielikuvaa.
Tosin perussuomalaiset osaavat oman mielikuvansa vesittämisen muutenkin. Puolue teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen suomalaisen työvoiman käytöstä, mikä sopii hyvin puolueen EU-kriittiseen linjaan. On kuitenkin arvoitus, miksi kysymykseen piti sotkea lehdistön alkeellista arvostelua ja ulkomaisen työvoiman käytön vertaamista elintarvikkeisiin.