HS: Malttia Schengenin purkamiseen

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Jaakko Kuosmanen: Malttia Schengenin purkamiseen 16.7.2012

Va­paa liik­ku­vuus on Eu­roo­pan unio­nin kes­kei­sim­piä pe­riaat­tei­ta. Ta­lousk­rii­si, eu­ro­alueen li­sään­ty­vä työt­tö­myys ja unio­nin ul­kois­ten ra­jo­jen epä­va­kaus ovat kui­ten­kin saa­neet jä­sen­val­tiot ky­seen­alais­ta­maan liik­ku­mis­va­pau­den kul­ma­ki­viä. Schen­ge­nin so­pi­mus on useis­sa EU-mais­sa yhä suu­rem­mas­sa epä­suo­sios­sa.

Osas­sa jä­sen­val­tiois­ta val­taa pi­tä­vät ja si­tä ta­voit­te­le­vat po­lii­ti­kot ovat ää­nes­tä­jiä ko­sis­kel­les­saan sor­tu­neet liioit­te­le­maan liik­ku­mis­va­pau­den mu­ka­naan tuo­mia on­gel­mia.

Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa vii­me vuon­na käyt­töön otet­tu­ja ra­ja­tar­kas­tuk­sia pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä va­paa liik­ku­mi­nen ra­jo­jen ylit­se li­sää kan­sain­vä­lis­tä ri­kol­li­suut­ta. Esi­te­tyt väit­teet osoit­tau­tui­vat kui­ten­kin jäl­ki­kä­teen po­pu­lis­ti­sek­si pu­heek­si, ei­kä niil­le löy­ty­nyt yk­si­se­lit­teis­tä ti­las­tol­lis­ta pe­rus­taa.

Liik­ku­mis­va­paut­ta kos­ke­van krii­sin va­ka­vuu­des­ta ker­too se, et­tä EU:n voi­ma­val­tioi­den, Rans­kan ja Sak­san, hal­lin­not ovat al­ka­neet kri­ti­soi­da Schen­ge­nin so­pi­mus­ta jul­ki­ses­ti.

Rans­kas­sa ke­vään pre­si­den­tin­vaa­lit hä­vin­nyt pre­si­dent­ti Ni­co­las Sar­ko­zy yrit­ti pa­ran­taa ase­miaan vaa­lien lop­pu­tai­pa­leel­la uh­kaa­mal­la, et­tä Rans­ka saat­taa ero­ta Schen­ge­nin so­pi­muk­ses­ta, jos EU:n ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vaa lai­ton­ta maa­han­muut­toa ei saa­da ku­riin.

Sak­san hal­lin­nos­sa ol­laan EU:n ul­kois­ten ra­jo­jen li­säk­si huo­lis­saan sii­tä, et­tä ta­lous­ah­din­gon nu­jer­ta­mas­ta Krei­kas­ta läh­tee liik­keel­le maa­han­muut­ta­jien mas­sa­vael­lus. Sak­san si­sä­mi­nis­te­ri Hans-Pe­ter Fried­rich on aja­nut ra­ja­val­von­taa kos­ke­van pää­tös­val­lan siir­tä­mis­tä ta­kai­sin jä­sen­val­tioil­le juu­ri si­säi­seen tur­val­li­suu­teen ve­do­ten.

Liik­ku­mis­va­pau­den krii­si saa­vut­ti tä­hän­as­ti­sen huip­pun­sa ke­sä­kuun alus­sa Lu­xem­bur­gis­sa jär­jes­te­tys­sä EU:n jä­sen­val­tioi­den si­sä­mi­nis­te­rien ko­kouk­ses­sa.

Si­sä­mi­nis­te­rit esit­ti­vät ko­kouk­ses­sa yk­si­mie­li­ses­ti, et­tä jo­kai­sen jä­sen­val­tion on voi­ta­va ot­taa käyt­töön vä­li­ai­kai­set ra­ja­tar­kas­tuk­set ti­lan­teis­sa, jois­sa val­tio tul­kit­see si­säi­sen tur­val­li­suu­ten­sa ole­van uhat­tu­na. EU-mai­den tu­li­si siis saa­da it­se­näi­ses­ti päät­tää liik­ku­mis­va­pau­den ra­joi­tuk­sis­ta.

On tot­ta, et­tä EU:n ny­kyi­ses­sä liik­ku­mis­va­paut­ta tu­ke­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä on puut­tei­ta. Unio­nin ul­kois­ten ra­jo­jen val­von­ta ei ole yh­te­näis­tä, ja EU:n alueel­le tu­le­vat siir­to­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja­kaan­tu­vat epä­ta­sai­ses­ti jä­sen­val­tioi­den kes­ken.

Kes­kei­sek­si ky­sy­myk­sek­si nou­see­kin, kuin­ka liik­ku­mis­va­pau­teen liit­ty­viä on­gel­mia läh­de­tään rat­kai­se­maan. Va­paa liik­ku­vuus on yk­si EU:n yh­te­näi­syy­den tär­keim­piä sym­bo­le­ja. Tä­män vuok­si si­sä­mi­nis­te­rien Lu­xem­bur­gis­sa hah­mot­te­le­ma rat­kai­su on mer­kit­tä­vä. Mi­nis­te­rien eh­do­tus vei­si jä­sen­val­tioi­ta ta­kai­sin koh­ti unio­nia edel­tä­nyt­tä vah­van it­se­näi­syy­den ai­kaa.

Vaik­ka ylei­nen mie­li­pi­de suo­sii yhä enem­män on­gel­mien rat­kai­sua Schen­ge­nin so­pi­muk­sen pur­ka­mi­sel­la, pää­tök­siä ei tu­li­si teh­dä hä­ti­köi­dys­ti.

So­pi­muk­sen pur­ka­mi­nen luo li­sä­uhan jo val­miik­si hei­ken­ty­neel­le unio­nil­le. Jos jä­sen­mail­le an­ne­taan lu­pa ra­joit­taa liik­ku­mis­va­paut­ta oman tah­ton­sa mu­kaan, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä vah­vaa epä­luot­ta­mus­lau­set­ta unio­nin si­säis­tä yh­teis­työ­tä ja pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mää koh­taan.

Yk­si­puo­li­sil­la ra­joit­teil­la vies­ti­te­tään, et­tä jä­sen­val­tioi­den ei pi­dä luot­taa yh­des­sä toi­mi­mi­seen vaan jo­kai­sen tu­lee pi­tää huol­ta omis­ta asiois­taan.

Liik­ku­mis­va­pau­den on­gel­mia on mah­dol­lis­ta rat­koa il­man unio­nin si­säi­sen epä­luot­ta­muk­sen kas­vat­ta­mis­ta. Ul­kois­ten ra­jo­jen val­von­taa voi­daan yh­den­mu­kais­taa, vi­ran­omais­ten tie­to­kan­to­ja ke­hit­tää ja oi­keus­jär­jes­tel­mien yh­teis­työ­tä tii­vis­tää. Tär­keä­tä oli­si myös unio­nin laa­jui­sen, kai­kil­le jä­sen­mail­le yh­te­näi­sen tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­nen.

Po­liit­ti­nen po­pu­lis­mi syö kui­ten­kin poh­jaa yh­des­sä teh­tä­vil­tä rat­kai­suil­ta. Ko­ko EU:n yh­teis­ten rat­kai­su­jen hyö­dyis­tä on teh­ty pal­jon tut­ki­mus­ta, mut­ta nii­tä kos­ke­va ra­ken­ta­va kes­kus­te­lu on syr­jäy­tet­ty useis­sa val­tiois­sa vaa­li­pu­heil­la ja kan­sal­lis­mie­li­syy­teen ve­toa­mal­la.

Liik­ku­mis­va­pau­den on­gel­mia rat­kais­taes­sa oli­si kyet­tä­vä py­sy­mään po­pu­lis­min ylä­puo­lel­la. Unio­nin laa­juis­ten rat­kai­su­jen avul­la on mah­dol­lis­ta luo­da kus­tan­nus­te­hok­kai­ta ja va­kai­ta ins­ti­tuu­tioi­ta luo­pu­mat­ta va­paas­ta liik­ku­vuu­des­ta.

Kir­joit­ta­ja on po­li­tii­kan tut­ki­muk­sen toh­to­ri ja tut­ki­ja Edin­burg­hin ylio­pis­tos­sa.