Aamulehti: Absurdeinta Pisa-selittelyä on maahanmuuttajaoppilaiden syyttely

Aamulehti: Absurdeinta Pisa-selittelyä on maahanmuuttajaoppilaiden syyttely 13.12.2013

Ei mene suomalaisella koululaitoksella hyvin. Tuoreimmassa Pisa-tutkimusvertailussa 15-vuotiaat suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudennelle (524 pistettä), luonnontieteissä viidennelle (545 pistettä) ja matematiikassa kahdennelletoista sijalle (519 pistettä) kaikkien maiden vertailussa.

Vertailun vuoksi: vuonna 2000 sijoitukset olivat ensimmäinen (546 pistettä), kolmas (538 pistettä) ja neljäs (536 pistettä). OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittui tuoreimmassa vertailussa lukutaidossa kolmanneksi, luonnontieteissä toiseksi ja matematiikan osaamisessa kuudenneksi.

Syitä heikentyneelle Pisa-tulokselle on pohdittu tulosten julkistamisesta asti. Ainakin perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ehti selittämään tuloksen romahdusta sillä, että maahanmuuttajaoppilaat pärjäsivät vertailussa huonommin kuin syntyperäiset suomalaiset.

– Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusfanaatikkojen pitkäjänteinen työ Suomen ”monimuotoistamiseksi” on tuottanut tulosta. Maahanmuuttajat vievät Suomea tuntuvasti alas Pisa-testeissä, vaikka konsensuspoliitikot ja -viranomaiset toisin väittävät. Maahanmuuttajien ja suomalaisten erot Pisa-testeissä mitattavissa lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat päätä huimaavia, Immonen kirjoitti Facebook-päivityksessään 3. joulukuuta.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta koko maan heikentyneet Pisa-pisteet eivät selity maahanmuuttajien oppimistuloksilla.

Pisa-tutkimuksen aineiston keräämisessä otetaan huomioon alueelliset ja koulujen väliset erot.

Tilasto-organisaatio Westat luo kouluotokset kaikille Pisa-tutkimukseen osallistuville maille. Suomessa tutkimuksen toteuttanut Jyväskylän yliopisto puolestaan teki satunnaisotoksen valittujen koulujen oppilaista.

Vuoden 2012 tutkimuksessa maahanmuuttajien osuus aineisto-otoksesta oli 15 prosenttia, suurempi kuin aikaisempina vuosina. Siksi tutkimuksessa otettiin huomioon kaikki suomalaiskoulut, joissa on yli viisi maahanmuuttajaa.

Todellisuudessa maahanmuuttajien osuus on noin 3,8 prosenttia väestöstä. Tutkimuksessa maahanmuuttajien vaikutus koko väestön tutkimustuloksiin painotettiin 3,8:lla, jotta aineisto olisi luotettava.

– Jos maahanmuuttajien tuloksia kantaväestöön verrattaisiin vain 3,8 prosentin otoksella, maahanmuuttajien yksilöllisyyserot voisivat olla niin suuria, että aineiston luotettavuus kärsisi, opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

Kantaväestön tuloksiin vertaaminen ei siis olisi luotettava pienemmällä maahanmuuttajaotoksella. Suurempi otos ei kuitenkaan vääristä tuloksia painotuksen jälkeen.

– Se on väärinkäsitys, että Pisa-tulosten heikentyminen johtuisi muka yliotoksesta. Eivät tieteentekijät tee niin alkeellista virhettä, että he antaisivat otoksen vääristää tulosta, kasvatussosiologian professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta huomauttaa.

Tutkimuksissa on käynyt kyllä ilmi, että maahanmuuttajaoppilaiden oppimistulokset ovat heikompia kuin kantaväestön. Maahanmuuttajien heikommat tulokset vaikuttavat koko maan Pisa-tuloksiin kuitenkin häviävän vähän, kokonaispisteissä vain muutaman pisteen verran.

Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksella on tehty tutkimus maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutusasenteista. Huonot oppimistulokset maahanmuuttajien keskuudessa selittyvät esimerkiksi kielellisillä ongelmilla. Kyse ei ole siis oppimiskyvykkyydestä saati oppimisasenteista.

– Sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.

Pisa-tulosten heikkeneminen ei ole yllättävää etenkään, kun kansalliset tutkimuksetkin ovat osoittaneet suomalaisnuorten oppimistason laskua.

– Tänäkin vuonna Opetushallituksen kansallisessa raportissa huomattiin matematiikan osaamisen laskeneen. Valtakunnallisessa oppimaan oppimisen tutkimuksen kymmenvuotisessa seurannassa huomattiin selkeä tulostason laskeminen matematiikassa, luetunymmärtämisessä ja päättelytaidoissa, Karjalainen kertoo.

Mikä sitten selittää heikentyneitä Pisa-pisteitä? Yksi syy on motivaation reipas lasku.

– Esimerkiksi Pisa-tutkimukset osoittavat, että suomalaislapset viihtyvät poikkeuksellisen huonosti koulussa, Silvennoinen huomioi.

Katse kannattaisi kiinnittää myös kouluvalintoihin: jos vanhemmat laittavat lapsensa vain tiettyihin hyvinä pitämiinsä kouluihin, oppilaat ja koulut eriarvoistuvat.

– Jos ajatellaan Pisa-tuloksia, OECD-tason arvioijat ovat nimenomaan kehottaneet, että hitaamminkin oppivia opetettaisiin samoissa ryhmissä kuin muitakin, Silvennoinen kertoo.