keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Helsingin Uutiset: Tutkimus: Mamu-nuoret viihtyvät koulussa – kurin puute huolettaa

Helsingin Uutiset: Tutkimus: Mamu-nuoret viihtyvät koulussa – kurin puute huolettaa 4.12.2013

Helsingissä asuvat maahanmuuttajanuoret kokevat, että perheen muutto Suomeen on vaikuttanut pääasiassa myönteisesti heidän elämäänsä. Koulunkäyntiä nuoret arvostavat jopa kantasuomalaisia enemmän ja ovat varsin optimistisia omasta tulevaisuudestaan.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin tietokeskuksen tutkimuksesta, johon haastateltiin 13–18-vuotiaita maahanmuuttajanuoria. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että iso osa nuorista suhtautuu elämäänsä positiivisesti, mutta kipupisteitäkin on. Tutkimus myös pöllyttää useita ennakkoluuloja maahanmuuttajista.

Maahanmuuttajanuorten mukaan heidän elämäänsä Suomessa helpottaa se, että vanhemmilla on vähemmän huolia ja enemmän aikaa perheelle.

Nuoret sanoivat arvostavansa kotikasvatusta ja pitivät sitä ”suomalaista kasvatusta” parempana. Myös vanhempien ihmisten kunnioittamista korostettiin.

Suurin osa haastatelluista piti vanhempiensa ajatustapoja kuitenkin jossain määrin vanhanaikaisina ja mustavalkoisina. Yhden haastatellun mukaan vanhemmat esimerkiksi kuvittelivat kaikkien suomalaisnuorten juovan ja polttavan.

Koulun rooli ja koulutuksen arvostaminen nousivat keskeisesti esille. Vanhemmatkin korostivat kouluttautumisen tärkeyttä, mikä motivoi nuoria yrittämään.

Toisaalta vanhemmilla oli joskus epärealistisia odotuksia siitä, kuinka toiveammatteihin, kuten lääkäriksi, voi edetä.

Nuorten mukaan vanhemmat saattoivat odottaa nuorelta lukiokoulutusta, mutta eivät osanneet auttaa koulutyössä tai ymmärtäneet, millaista kielitaitoa opiskelu vaatii.

Aiemmissa kyselytutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttajanuoret pitävät koulua mielekkäämpänä ja tärkeämpänä kuin suomalaiset. Tämä heijastui myös helsinkiläisnuorten vastauksissa, kun nuoret sanoivat viihtyvänsä koulussa hyvin.

Kipupisteenä he nostivat esiin kurin puutteen. Toisaalta moni arvosti opettajia ja heidän ystävällistä suhtautumistaan.

Muina kouluun liittyvinä ongelmina mainittiin kiusaaminen. Se ajaa etenkin poikia tappeluihin, jotka ovat nuorten mukaan luonnollinen osa koulun arkea.

Nuorten mukaan kyse oli kuitenkin enimmäkseen yksittäistapauksista ja ongelmasta, joka väheni ajan myötä.

Perhe-elämän ristiriidatkin ovat osa nuorten arkea. Osa nuorista sanoi kokevansa, että vaikka heillä onkin vanhempien vahva tuki, he eivät uskalla puhua asioista aina suoraan.

Osa sanoi, että pyrkii noudattamaan vanhempiensa ohjeita, mutta osa pitää esimerkiksi seurusteluun liittyvät asiat omana tietonaan.

Käytännön apua nuorten ongelmiin haettiin koulusta ja sisaruksilta. Vanhempien mielipidettä pidettiin usein kuitenkin ratkaisevana.

Jos kaveripiirissä on paljon kantasuomalaisia, saattaa se maahanmuuttaja nuorten mukaan lisätä neuvottelutarpeita kotona. Myös vanhemmat saattavat nuorten mukaan kokea suomalaiset kaverit uhkaavina.

Tämän takia osa nuorista kertoi viihtyvänsä paremmin ”etnisessä kaveriporukassa”.