Yle: Ruotsissa uusnatsit riehuvat kaduilla – "Motiivit ja valmius ovat Suomessakin"

Yle: Ruotsissa uusnatsit riehuvat kaduilla – "Motiivit ja valmius ovat Suomessakin" 21.12.2013
Yle: Näkökulma: Vetäisin natsipullaa henkeeni

Tukholman Kärrtorpissa järjestetään sunnuntaina uusi rasismin vastainen mielenosoitus. Paikalle odotetaan tuhansia tavallisia tukholmalaisia. Viikko sitten mielenosoitus päättyi kahteen puukotukseen, kun kansallissosialistinen Ruotsin kansallinen vastarintaliike (SMR) hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun.

Ruotsissa uusnatsit ovat nousseet tällä viikolla otsikoihin, kun tavallisten tukholmalaisten rasismin vastainen mielenosoitus sai väkivaltaisen päätöksen. Sosiologi Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että uusnatsiliikkeellä on Ruotsissa pitkät perinteet.

Suomessa ääriliikkeet ovat Puurosen mukaan nyt siinä kehitysvaiheessa, joka Ruotsissa elettiin 1980-luvulla. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että Suomessakin nähtäisiin väkivaltaisia yhteenottoja kaduilla.

– Suomen kansallisen vastarintaliikkeen sivuilla annetaan ymmärtää, että ollaan valmiita taistelemaan. Ruotsiin verrattuna se on ollut aika pienimuotoista ja kohtalaisen rauhallista toimintaa, sosiologi Vesa Puuronen sanoo.

– Kyllä heillä on motiivit ja jonkinlainen ideologinen valmius tällaisten järjestämiseen. Tuleeko niitä, järjestetäänkö niitä, se jää nähtäväksi.

"Ruotsissa natsismia ei käsitelty"

Puuronen arvelee, että Ruotsin nykyisen kansallissosialistisen liikkeen historialliset juuret ulottuvat maailmansotien jälkeiseen aikaan. Ruotsin vastarintaliikkeenkin (SMR) voi jäljittää 1980-luvulle. Suomen vastaava liike järjestäytyi vasta 2000-luvulla.

– Ilmeisesti kävi niin, että Ruotsissa ei koskaan käsitelty tätä asiaa. Ruotsi ei ollut liittoutunut natsi-Saksan kanssa. Ei ollut puhdistuksia tai keskustelua, mitä natsisimi tarkoittaa, ja miksi se pitäisi tuomita, sosiologi Vesa Puuronen arvioi.

Hän huomauttaa, että Suomessa fasistiset järjestöt lakkautettiin sotien jälkeen, ja niihin suhtauduttiin yleisessä mielipiteessä kielteisesti. Kansallissosialistisia liikkeitä alkoi Suomessa kasvaa vasta 1980- ja 1990-luvulla.

– Suomessa on kuitenkin merkkejä, että tilanne on kehittymässä samaan suuntaan kuin Ruotsissa.

Hän arvelee, että Suomen kansalliseen vastarintaliikkeeseen kuuluu kymmeniä, mutta tuskin satoja aktiivisia jäseniä. Järjestöllä on kuitenkin toimintaa useissa Suomen kaupungissa.

Kärrtorp oli "poikkeuksellinen tapaus"

Sosiologi Vesa Puuronen pitää Tukholman Kärrtorpin sunnuntaisia tapahtumia erikoisina. Ruotsissa on totuttu äärioikeiston ja äärivasemmiston välisiin väkivaltaisiinkin yhteenottoihin, mutta Kärrtorpin mielenosoitukseen osallistui pääasiassa tavallisia tukholmalaisia, ja mielenosoitus järjestettiin päiväsaikaan.

– Tietysti se oli aika poikkeuksellinen tapaus, sosiologi Vesa Puuronen toteaa.

Sanomalehti Dagens Nyheter kertoo, että mielenosoitukseen osallistui myös äärivasemmiston edustajia, ja SMR on väittänyt, että se hyökkäsi sunnuntaina näiden kimppuun.

– Ruotsissa tilanne on ollut aika kärjistynyt aktivistiryhmien välillä, ja he [SMR] näkevät sen ääriliikkeiden keskinäisenä kahinana, Puuronen arvioi.

Sunnuntaina Kärrtorpissa järjestetään uusi mielenosoitus. Se alkaa kello 12 Ruotsin aikaa, eli kello 13 Suomen aikaa. Mielenosoitukseen on Facebookissa ilmoittautunut yli 15 000 ihmistä.

_______________________________________

Yle: Näkökulma: Vetäisin natsipullaa henkeeni

Tukholman Kärrtorpissa järjestetään sunnuntaina uusi rasismin vastainen mielenosoitus. Viikko sitten mielenosoitus päättyi kahteen puukotukseen, kun kansallissosialistinen Ruotsin kansallinen vastarintaliike hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun. Kärrtorp kuuluu Tukholman parempiin lähiöihin, kirjoittaa toimittaja Paula Tapiola.

Vetäisin natsipullan henkeeni. Tarkoitan tietenkin ruotsalaisia sahramilla maustettuja, S-kirjaimen muotoisia Lucia-pullia, jotka Ruotsissa asuvat suomalaiset ystäväni ristivät SS-pulliksi sen jälkeen, kun Ruotsin yleisradioyhtiö SVT risti omat joulutorttumme hakaristitortuiksi. Henkeen se pulla meni, kun luin Tukholman Kärrtorpin tapahtumista viime sunnuntaina.

Asuin reilut 12 vuotta Bagarmossenissa, kivenheiton päässä Kärrtorpista, siitä Tukholman kaakkoislähiöstä, joka nyt on noussut otsikoihin kivien kirjaimellisesta heittelystä ja puukkojen heiluttamisesta, heittäjinä ja heiluttajina alta kolmikymppiset ruotsalaiset uusnatsit.

Kärrtorp kuuluu kaupungin parempiin lähiöihin. Se rajoittuu naapurikunta Nackan luonnonsuojelualueisiin. Järvet, metsät, golfkentät, lenkkipolut ja saunat ovat kävelymatkan päässä. Juna vie keskelle keskustaa kymmenessä minuutissa. Siitä – metrolinjasta 17 – muuten juontaa mielenosoituksen järjestäjien, rasismin vastustajien omaksuma nimi "Linja 17".

Kärrtorpin torilla mieltään osoittivat ihan tavalliset svenssonit ja janssonit: nuoret opiskelijat, pikkulasten vanhemmat, sairaanhoitajat, jo eläköityneet kansakodin rakentajat Lillemoreista ja Berndteihin, minun entiset naapurini. Kahta puukotettiin.

Paikalliset asukkaat olivat kyllästyneet siihen, että uusnatsit ovat kesästä lähtien merkanneet Kärrtorpia reviirikseen. Muureihin, seiniin ja oviin on maalattu hakaristejä ja rasistista propagrandaa.

Dagens Nyheterissä Ruotsin kansalliseen vastarintaliikkeeseen (SMR) kuuluva tiedottaja selittää, että SMR hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun, koska "he väittävät, että SMR ei saisi toimia Kärrtorpissa". Tiedottaja koki tämän provokaationa, "enemmän tai vähemmän sodanjulistuksena".

Ruotsissa natsipeikkoa ei koskaan nostettu pöydälle maailmansotien jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Ruotsihan oli liittoutumaton, vaikka se antoi Hitlerin joukoille pääsyn rautateilleen ja salli malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista Saksaan.

Kansankoti rakennettiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä kuitenkin demokratian ja solidaarisuuden perusarvoille. Sitä olivat rakentamassa myös lukemattomat siirtolaiset: suomalaiset, puolalaiset, unkarilaiset, tsekit... Vuonna 1974 Ruotsi määritti ensimmäistä kertaa siirtolaisuuspolitiikkansa. Sen linjoiksi tulivat tasa-arvo, valinnanvapaus ja yhteistoiminta.

Nyt maassa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Ruotsissa. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät vuonna 2012 olivat syyrialaiset, afganistanilaiset ja somalit.

Suurin ulkomaalaisten joukko ovat kuitenkin edelleen suomalaiset. Suomen kansalaisia asuu Ruotsissa yli 100 000, suomalaistaustaista on kolmessa sukupolvessa yli 700 000.

Kärrtorpissa järjestetään sunnuntaina uusi rasismin vastainen mielenosoitus. Facebookissa tilaisuuteen on ilmoittautunut yli 15 000 tukholmalaista.

Vähintään yhtä moni on mukana hengessä. Sanomalehti Aftonbladetissa on viikon ajan voinut allekirjoittaa vetoomuksen "Minäkin olen Kärrtorpissa". Allekirjoittajia oli perjantaiaamuna 16 000. He ovat sydämessään Kärrtorpissa, vaikka asuvatkin lehden grafiikan mukaan mm. Helsingissä, Lontoossa ja Barcelonassa. Tukimielenosoituksia järjestetään tai on jo järjestetty kymmenessä kaupungissa Ruotsissa.

Kärrtorpin tapahtumat ovat saaneet svenssonit ottamaan kantaa. Heidän äänensä kuuluu. Tukholman metrolinja 17:llä liikkunee sunnuntaina moni muukin kuin kärrtorpilainen. Toivotaan, että matka on turvallinen.