Kainuun Sanomat, pääkirjoitus: Sijaa majatalosta 24.12.2013
550 pakolaista: Suomi osallistuu Syyrian pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti. Joillekin sekin on liikaa.
Vuosi sitten jouluaattona YK:n pakolaisjärjestö UNHCR rekisteröi Syyrian pakolaisia naapurimaissa yhteensä vajaat 460 000 henkilöä. Näinä päivinä joulun alla UNHCR on listannut naapurimaista yli 2,3 miljoonaa Syyrian pakolaista.
Syyriasta pakoon lähteneiden määrän arvioidaan nousseen jo noin 2,5 miljoonaan, sillä osa pakolaisista on siirtynyt omia teitään esimerkiksi Eurooppaan, eikä kaikkia ole rekisteröity. Vain yhden vuoden aikana pakolaisten luku on paisunut viisinkertaiseksi. Pakoon rajojen taakse on lähtenyt väkimäärä, joka vastaa lähes puolta suomalaisista.
Syyrian sisällä tuhotuista kodeistaan on joutunut pakenemaan lisäksi miljoonittain kansalaisia.
Kuten aina pakolaiskriiseissä, naapurimaat joutuvat kantamaan valtavan vastuun pakolaisista. UNHCR:n mukaan Libanonissa on jo noin 850 000 pakolaista. Noin 4,2 miljoonan asukkaan maan asukasluku on kasvanut viidenneksen verran. Jordaniassa Syyrian pakolaisia on 570 000, Turkissa 555 000, Irakissa yli 210 000 ja Egyptissä 130 000.
Eurooppaan vastuu on langennut hyvin epätasaisesti. EU:n köyhin maa Bulgaria on joutunut sijoittamaan hätämajoitukseen noin 11 000 pakolaista, joista osa on Syyriasta ja osa Afganistanista.
Ruotsiin on paennut jo 15 000 syyrialaista, joille on luvattu pysyvä oleskelulupa. Saksa ottaa vastaan leireiltä väliaikaisesti yhteensä 10 000 pakolaista. Norjassa syyrialaisia pakolaisia oli jo syksyllä 3 500 ja Tanskassa noin 750.
Suomi on päättänyt nostaa Syyrian pakolaiskriisin takia ensi vuoden pakolaiskiintiötä 850 henkilöstä vain 300 henkilön verran 1050:een. Vuosikiintiöstä 250 paikkaa on lisäksi varattu syyrialaisille. Suomi on ottamassa pakolaisleireiltä yhteensä 550 syyrialaista. Kaikissa vertailussa Suomi osallistuu maailman suurimpaan pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti.
Monien mielestä tämäkin on liikaa.
Viime syyskuussa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) paheksui kirjallisessa kysymyksessään sitä, että pakolaismäärärahat on rajattu yleisen säästöohjelmien ulkopuolelle. Hän myös katsoi, ettei pienten pakolaismäärien ottamisella sota-alueelta ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Sen sijaan vaikutukset vastaanottaville maille ovat hänestä huomattavan haitalliset.
Vaikka maahanmuuttokriitikot teeseissään aina muistavat korostaa hädänalaisten pakolaisten ja ”elintasopakolaisten” eroa, käytännön linjauksiin tämä humanitaarinen erottelu ei ulotu. Pienikin vastaanotto on liikaa.
Suomalaisesta majatalosta ei löydy sijaa turvaa hakeville.