Iltalehti, pääkirjoitus: Shoppailu nakertaa sosiaaliturvaa 11.12.2013
Ulkomaalaisen työvoiman liikkeet ja asumisperusteinen sosiaaliturvamme ovat törmäyskurssilla.
Kun suomalaiset ennen EU-kansanäänestystä puntaroivat unioniin liittymistä, sosiaaliturva oli paljon esillä - itsenäisyyden, työllisyyden ja turvallisuuden ohella. Kansalaisia huolestutti, kuinka pohjoismaiselle hyvinvointimallille EU:ssa mahtaa käydä. Jäsenyyden ajajat sanoivat, ettei asia kuulu EU:lle tai lupasivat, että lähdemme viemään ylivoimaista hyvinvointimalliamme Eurooppaan.
14 vuotta jäsenyyttä on muuttanut monia asioita, ja tahti vain kiihtyy. EU-lainsäädäntö ja -päätöksenteko alkavat tunkeutua yhä syvemmälle kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmäämme. Niin sanottu asumisperusteinen sosiaaliturvamme on joutunut monin osin törmäyskurssille eurooppalaisen mallin kanssa, joka perustuu työsuhteeseen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseen. Järjestelmien erot yhdistettynä EU:n vanhojen ja uusien jäsenmaiden väliseen elintasokuiluun luovat maaperää ongelmille.
Euroopan komissio vie Suomen oikeuteen syrjinnästä, koska maamme on rajoittanut toisessa EU-maassa työskennelleiden sosiaalioikeuksia. Suomi on edellyttänyt työttömyyspäivärahan maksamiselle ulkomaalaiselta vähintään neljän viikon suomalaista työhistoriaa. EU:n mielestä riittää, kunhan Suomen lain vaatima työssäoloehto on täyttynyt jossain muussa EU-maassa. Komission ukaasi Suomelle tuli jo toukokuussa, mutta viranomaisemme ovat kieltäytyneet muuttamasta käytäntöään. Hallitus ilmeisesti yrittää vielä puolustaa näkemyksiään EU-oikeudessa.
Periaatteena EU-säännöksissä on, että muissa jäsenmaissa ansaittua sosiaaliturvaa on sellaisenaan sovellettava myös suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Tällä on tarkoitus varmistaa, etteivät työntekijät kärsi ylimääräisistä karensseista EU-maasta toiseen siirtyessään. Suomeen tullut työntekijä on heti oikeutettu työttömän peruspäivärahaan, jos hän on täällä töissä vaikkapa vain muutaman päivän ja joutuu sitten työttömäksi. Työsuhde toki vaaditaan.
Paperilla järjestelmä näyttää perustellulta, mutta käytännössä se tarjoaa monia tilaisuuksia sosiaaliturvashoppailulle, meillä varsinkin Viron suunnasta. Työttömän on vain oltava "työmarkkinoiden käytettävissä", ja sehän onnistuu lyhyen lauttamatkan takaakin. Alin työttömyyspäiväraha on Suomessa samaa tasoa kuin Viron mediaanipalkka. Erilaiset perhetuet ovat sitten asia erikseen. Suomi lienee ainoa maa, jossa maksetaan lapsilisiä EU-maista tulleille työntekijöille, esimerkiksi puolalaiselle rakennusmiehelle, jonka perhe asuu kotimaassa.
Yhdistettynä kestävyysvajeen korjaamisen nimissä tehtäviin leikkauksiin tällainen rajat ylittävä sosiaaliturvashoppailu nakertaa suomalaisen hyvinvointivaltiomallin moraalista perustaa.