Yle: Vietätkö perisuomalaisen joulun? Niinhän sinä luulet

Yle: Vietätkö perisuomalaisen joulun? Niinhän sinä luulet 21.12.2013

Suomalaisessa joulussa suomalaista on oikeastaan vain lanttulaatikko.

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, kun haetaan suomalaista jouluruokaa? Tällä kysymyksellä tapakasvattaja Kaarina Suonperä aloittaa usein luentonsa ja saa poikkeuksetta varman vastauksen: riisipuuro ja rusinasoppa! Väärin.

Suomalaisista jouluruuista ja jouluperinteistä ylipäätään vain aniharva on oikeasti suomalainen.

– Vai kasvaako meillä täällä riisiä? Saati viinirypäleitä? Eikä muuten riisipuuron perinteinen mantelin etsintäkään ole suomalainen perinne, Suonperä toteaa.

Suomalainen joulu osoittautuukin pikaisella tarkastelulla perin monikulttuuriseksi.

– Joulukinkku on saksalaista perintöä. Tuli Suomeen ehkä siksi, että se oli helppo valmistaa puu-uuneissa. Kalat taas ovat Norjasta, perunat niinikään Saksasta, porkkanlaatikko ja rosolli puolestaan Ruotsista. Ja entäs piparit? No ne ovat alkujaan jostakin kaukaa pakanakaudelta ja mausteet kaukaisilta mailta.

Joulusaunakaan ei ole suomalainen.

– Puolalaiset ja venäläiset kiistelevät yhä siitä kumpi oli ensin, mutta sauna on joka tapauksessa idästä, Suonperä kertoo.

Joulukukat ovat vielä kauempaa - joulutähdet peräti Meksikosta. Tulppaanit tulevat Suomeen Hollannista, mutta Eurooppaan Turkista. Joulukransseja askarrellaan oikeasti Ruotsissa ja lasten suosikki joulukalenteri on Saksasta.
– Ja nykyajan joulupukki punaisine nuttuineen on Coca Colan keksintöä.

Oikeasti vain lanttulaatikko on suomalainen.

– Lanttulaatikko on kuin mämmi: ulkomaalaisten mielestä poikkeuksetta epäilyttävä ulkonäöltään ja hämmentävä hajultaan. Yritetäänkö imelyydellä kentien peitellä jotakin pilaantunutta, pohtivat muut kuin suomalaiset lanttulaatikon kohdalla, Suonperä kertoo kokemuksesta.

Lanttulaatikon rinnalla on riisipuuron sijaan suomalaisena perinteena vähemmän tunnettu ohrapuuro, sillä ohraa meillä kasvaa.

Kaikkia kansoja yhdistää yksi asia

Perinteet, ruuat, mausteet, maut ja koristeet ovat siis riemukkaan monikulttuurisia. Ne ovat rantautuneet Suomeen maailmoja matkanneiden sotilaiden ja upseereiden tuliaisina ja tietenkin kauppiaiden matkassa.

– Oma isoäitinikin puhui laukkuryssistä. He olivat kulkukauppiaita, jotka tulivat pihaan hevosella tai jalan ja levittivät hyödykkeensä tuvan lattialle. Näin isosisänikin oppi juomaan tsaikkaa eli teetä, Suonperä kertoo.

– Minusta tämä on oikeastaan aika ihana ajatus jouluun liittyen, että joulu yhdistää kansoja tällä tavalla. Toinen mikä meitä jouluisin yhdistää ihmiskuntana on joulurauha. Pahinkin gansteri tuntee joulun sanoman, siinä on niin paljon sellaista, mikä tulee sydämestä. Kyllä jotain toivoa paremmasta on, kun edes yhtenä päivänä maailmassa aseet vaikenevat ja on rauha.

Omassa jouluvietossaan Rouva Sininen välttää kaikenlaisia pakkoja.

– Tärkeää on, että saa viettää aikaa perheen kanssa, ei ole kiire, on paljon kynttilöitä ja joulukirkosta en kyllä mielelläni luovu. Minusta olisi myös mukava jos lapsia opetettaisi syömään meidän oman perimän mukaan.