Helsingin Sanomat: Kielletään maahanmuuttajataustaisuus

Helsingin Sanomat, kolumni: Maija Aalto: Kielletään maahanmuuttajataustaisuus 8.12.2013

Maahanmuuttajataustainen. Siinäpä vasta on sanahirviö.

Sain äskettäin äkäistä palautetta jo ennen jutun kirjoittamista. Eihän lapsesta jutussa käytetä sitä sanaa? Kun Suomessa syntynyt tytär on syystäkin ihmeissään, kuinka hän muka sellainen on.

Ymmärrän huolen. Jos sinua sanottaisiin maahanmuuttajataustaiseksi, mihin kokisit kuuluvasi? Uuteen, vanhaan, ei mihinkään?

Maahanmuuttaja vielä menee. Se on joku, joka on syntynyt muualla kuin rajojemme sisäpuolella. Tosin sekin muuttuu ennen pitkää hämääväksi. Kuvaako se enää häntä, joka on asunut Suomessa suuremman osan elämästään kuin muualla? Montako vuosikymmentä ihminen on muuttaja, tulokas?

Maahanmuuttajataustainen taas on kätevä kiertoilmaisu, kun puhutaan maahanmuuttajien lapsista tai lapsenlapsista. Niin sanotaan siis hänestäkin, joka on syntynyt Suomessa Suomen kansalaiseksi, puhuu suomea, kokee itsensä suomalaiseksi. Sanaa käytetään surutta myös ihmisistä, jotka on adoptoitu vauvana Suomeen tai joiden toinen vanhempi on keskivertosuomalaista tummempi.

Sitä toistellaan, kun ei kehdata sanoa, että musta tai muslimi tai molempia. Valkoinen kristitty ei ole sitä, olivat hänen juurensa missä vain. Maahanmuuttajataustainen Sofi Oksanen, ei kukaan niin sano.

Toinen haastateltavani sanoi kokevansa itsensä uussuomalaiseksi. Ehkä se on hivenen parempi sana, mutta erottelu ei häviä. Uussuomalaisen vastakohta on kantasuomalainen.

Kantasuomalaiset ovat tunnetusti vaeltaneet tänne yhtenä ryhmänä Uralin takaa aikojen aamussa, mitään liikettä rajojen yli ole sittemmin tapahtunut ennen 90-lukua. Olemme me, ja sitten ne, ikuisesti.

Ei kotoutuminen kielestä tietenkään kiinni ole. Sen onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu ympäröivästä yhteiskunnasta, kulttuureista ja kaikkein eniten siitä, millaisia valintoja yksilöt itse tekevät.

Kielestä voisi silti aloittaa. Miksi me yleensä tarvitsemme erottelevia sanoja?

Kyse ei ole kansalaisuuksista, niitä voi olla ihmisellä useita. Kyse ei ole oikein kunnolla etnisyydestäkään. Ihminen voi kokea olevansa esimerkiksi sekä suomalainen että somali, mutta kukaan ei taatusti koe olevansa maahanmuuttajataustainen.

Eikä se sana edes auta pääsemään käsiksi vaikeisiin asioihin. Maahanmuuttajataustainen lapsi saattaa esimerkiksi tarvita erityistä tukea kielitaitonsa vuoksi koulussa – tai puhua sujuvasti kolmea kieltä.

Olisikohan, kauhistus, sittenkin kyse ihmisen ulkonäöstä? Rasismista, vähän hienommissa vaatteissa.

En ole synnitön, itsekin käytän sitä sanaa paremman puutteessa. Yritän muistaa ajatella, milloin sitä ei tarvita. Yritän muistaa huomata, miksi sitä mielestäni joskus tarvitsen.

Inhoan turhaa poliittista korrektiutta, mutta miksi käyttää sanoja, jotka vain sotkevat asioita?

Ei ihme, jos lapsia hämmentää. Ihan sama miten elät, kielessä olet aina se toinen, se outo, se ongelma.

Jos tämä maa ei edes kielen tasolla ota vastaan, niin miksi ihmeessä kukaan haluaisi tehdä jotain tämän maan hyväksi? Miksi elää maassa maan tavalla, jos tämä ei minkään ajan kuluessa muutu sinun maaksesi?