Turun Sanomat: Väitös: Suomen kotoutumisprosessi poikkeaa melkoisesti Italiasta 9.12.2013
Vanja La Vecchia-Mikkolan väitös osoittaa, kuinka irakilaisten kertomukset paljastavat kotoutumisprosesseissa selkeitä eroja Suomen ja Italian välillä.
Vecchia-Mikkola on tutkinut sosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan irakilaisten ryhmien, pääasiassa arabien ja kurdien, kertomuksia kahdessa erilaisessa kaupungissa: Helsingissä ja Roomassa. Tutkimus käsittelee näkemyksiä Irakiin paluusta Saddam Husseinin valtakauden päättymisen jälkeen. Paluut olivat väliaikaisia vierailuja, kuten lomia.
– Kertomuksissa Helsinki ja Rooma eivät ole vain paikkoja, joissa ihmiset elävät. Ne edustavat tiloja joissa irakilaisten kertomukset nousevat esille ilman pelkoa heihin tai heidän perheisiinsä kohdistuvasta vainosta, La Vecchia-Mikkola kertoo.
Kotoutuminen on monimutkainen ilmiö. Haastateltavat korostavat toisaalta luottamuksen takaisin saamista viranomaisiin ja instituutioihin. Samanaikaisesti he ovat koettaneet pärjätä menneisyyden traumaattisten kokemusten kanssa.
Suomessa koetaan sosiaalinen tila rajoitetuksi, Italiassa uhkaa yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen
Vastaanotto- ja kotoutumispolitiikat vaihtelevat suuresti Suomen ja Italian väillä. Suomessa ne toimivat keskitetysti valtion rahoittamien ohjelmien avulla ja Italiassa puolestaan vähäisen valtion koordinoinnin avulla.
– Suomen strukturoidussa järjestelmässä maahanmuuttaja kokee sosiaalisen tilansa rajoitetuksi ja vähemmän spontaaniksi kuin Italiassa. Italiassa maahanmuuttaja kokee olevansa itse vastuussa itsestään, mutta samanaikaisesti hän kohtaa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen riskin etenkin kotoutumisprosessin alussa. Molemmissa maissa muut kohdatut vaikeudet, kuten rasismi tai syrjintä, vaikeuttivat kotoutumista, La Vecchia-Mikkola sanoo.
Tutkimustulokset eivät La Vecchia-Mikkolan mukaan edusta irakilaisten diasporaa laajemmin, mutta tuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi vapaaehtoisissa kotoutumisohjelmissa. Tutkimus voi myös lisätä ymmärrystä muukalaisuudesta, epävarmuudesta ja yhteiskunnan ei-toivottuna henkilönä olemisesta.
Tutkimuksen materiaali koostuu Roomassa ja Helsingissä tehdyistä 48 haastattelusta yhdistettynä osallistuvaan havainnointiin.
Väitös tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 14. joulukuuta.