Länsiväylä, kolumni: A-P. Pietilä: Lukemattomat köyhät 3.12.2013
Lukutaidoton ei saa kunnon työtä eikä palkkaa. Ainoastaan hanttihommiin voi harjaantua katselemalla toisten tekemistä.
Maahanmuuttajien heikko työllistyminen johtuu siitä, että monet heistä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia jo omalla kielellään.
On mahdotonta oppia uutta kieltä ja elättää itseään, jos ei osaa lukea. On utopiaa uskoa, että ummikot mahanmuuttajat voisivat työllistyä Suomessa.
Oppimisen esteet kasaantuvat suurissa kaupungeissa sitä mukaa kuin maahanmuuttajat sijoittuvat vain tiettyihin kaupunginosiin.
Palkka-, terveys- ja hyvinvointierot kasvavat myös kantaväestössä sitä mukaa kuin luku- ja kirjoitustaito heikkenevät.
Peruskoululaisten lukutaito on rapistunut samaan aikaan, kun luokkakokoja on supistettu ja tukiopetusta on lisätty. Vaikka opettaminen lisääntyy, oppiminen vähenee?
Voiko Suomi menestyä osaamisella, jos lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taidot heikkenevät. Jokaisessa peruskoulussa on syntyperäisiä suomalaisia, jotka eivät kykene kirjoittamaan edes lyhyttä tekstiviestiä, joka olisi kieliopillisesti oikein.
Syrjäytyminen ja köyhtyminen sikiävät koulunkäynnin puutteista. Nuorten on aivan liian helppo jättäytyä sosiaaliturvan varaan, jos koulu ei kiinnosta. Tämä koskee erityisesti poikia.
Parhaat työt ja palkat menevät tulevaisuudessa naisille, jotka ovat jaksaneet opiskella.
Tärkein rakenneuudistus olisi koulunkäynnin tehostaminen ja opiskelusta palkitseminen. Mitä koulutetumpi kansa, sitä terveempi, tyytyväisempi ja tasapainoisempi kansakunta.
Vai uskooko joku, että tyhmyys perii maan?
Opettajien oikeuksia puuttua häiriöoppilaiden käyttäytymiseen pitää lisätä ja opettajien arvovalta pitää palauttaa.
Hölmöimmän oppilaan ehdoilla opettaminen ja lukutaidottomien ehdoilla eläminen edustavat pimeyttä, joka sammuttaa järjen valon.
tiistai 3. joulukuuta 2013
Länsiväylä: Lukemattomat köyhät
klo
21.21
Avainsanat:
A.-P. Pietilä,
kielitaito,
koulu,
lukutaito,
maahanmuuttajat,
työelämä,
työttömyys