maanantai 21. syyskuuta 2009

Pohjalainen: Pakkopuuro ei pysäytä turvapaikkakiertolaisuutta


Pohjalainen:
Pakkopuuro ei pysäytä turvapaikkakiertolaisuutta
20.9.2009


Vaasan vastaanottokeskuksessa ei uskota, että toimeentulotuen maksaminen ruoassa vähentäisi perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää. Tärkeintä on nopeuttaa hakemusten käsittelyaikoja.

Eräässä Etelä-Suomen vastaanottokeskuksessa maksetaan osa turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta aterioina (HS 17.9).

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) tukemaa käytäntöä on perusteltu sillä, että kyseisessä vastaanottokeskuksessa ollaan vain lyhyitä aikoja.

Taustalla on myös ajatus siitä, että toimeentulotuen antaminen ruokana voisi vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia, koska toimeentulotuesta jäisi vähemmän käteen.

Vaasan vastaanottokeskuksessa ei tähän uskota.

- Tärkeintä olisi nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Toimeentulotuen maksaminen ruoassa on tässä yhtälössä mitätön asia, Vaasan vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Risto Hankosaari sanoo.

Kymmenen vuotta maahanmuuttajatyötä tehnyt Hankosaari ei kuitenkaan peittele harmistustaan siitä, että jotkut turvapaikanhakijat kiertävät vuosia EU-maista toiseen. Eniten ihmetyttävät kuitenkin EU-kansalaisten, kuten bulgarialaisten romanien, turvapaikkahakemukset.

Turvapaikkakiertolaisuus pitäisi saada kuriin, jotta vastaanottokeskuksissa voitaisiin keskittyä aidosti turvapaikan tarpeessa olevien auttamiseen.

- Ongelma on EU:n ratkaistavissa. Sääntöjä pitäisi muuttaa, Hankosaari linjaa.

Hankosaaren mielestä tärkeintä olisi nopeuttaa niiden niin sanottujen Dublinin tapausten käsittelyä. EU-maiden solmiman Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää jättää siihen EU-maahan, mihin on ensimmäisenä saapunut.

Pienennetty toimeentulotuki

Hankosaarta kismittää se, että turvapaikanhakijoiden saamista tuista puhutaan huhujen ja kaverinkaverin kertomusten, eikä faktatiedon pohjalta.

- Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen taso on täysin julkista tietoa. Mutta kukaan toimittaja ei ole aiemmin kysynyt sitä minulta.

Aikuisten turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on 10 prosenttia ja lasten 15 prosenttia pienempi kuin suomalaisten toimeentulotuki. Se on ainoa tuki, mitä he saavat odottaessaan oleskelulupapäätöstä.

- Turvapaikan hakijoiden toimeentulotuki on alennettu, koska he eivät maksa mitään asumisesta, vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Mirva Mäki perustelee.

Turvapaikanhakijat velvoitetaan suomen kielen opiskeluun.

- Toimeentulotuen perusosasta vähennetään 24 prosenttia, mikäli asiakas kieltäytyy suomenkielen opinnoista, Mäki selventää.

Toimeentulotuen lisäksi turvapaikanhakijat voivat hankkia lisätuloja tekemällä töitä. Työoikeutta voi anoa kolmen kuukauden maassaolon jälkeen. Yli puolet Vaasan vastaanottokeskuksen asiakkaista on tätä oikeutta hakenut.

- Kyllä se vaan niin on, että perinteiset elämän muodot eivät muutu, vaikka tulisi Indokiinasta asti. Työ ja perhe ovat tärkeitä. Samat arvot niillä on kuin meilläkin, Hankosaari sanoo.

Hajautettu vastaanottokeskus

Vaasan vastaanottokeskus poikkeaa muista Suomen vastaanottokeskuksista siten, että turvapaikanhakijat elävät normaaleissa vuokra-asunnoissa ympäri kaupunkia. Laitostumisen riski on Mäen ja Hankosaaren arvion mukaan pienempi Vaasassa kuin vastaanottokeskuksissa, jotka toimivat vanhoissa oppilaitoksissa tai sairaaloissa.

- Meidän asiakkailla on enemmän valmiuksia muuttaa kuntaan, jos he saavat myönteisen päätöksen. He ovat jo todella itsenäisiä, koska huolehtivat omista asioistaan. Perinteiset asiat, kuten kaupassa käyminen ja ruoan laitto - mitä nyt normaaliin elämään kuuluu, Mäki pohtii.

Vastaanottokeskuksen käyttöaste on ollut perustamisestaan asti yli 100 prosenttia. Tällä hetkellä asiakkaita on 170, kun paikkoja on 150.

- Kaksioissa asuu neljä, kolmioissa asuu kuusi. Laitetaan vaan tarpeen mukaan lisää sänkyjä. Vanhoissa kerrostaloasunnoissa olohuoneet ovat onneksi aika isoja, Hankosaari pohtii.