Heli Suominen kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa, etteivät vähemmistöihin kuuluvat ole Suomessa yltäneet politiikan kärkipaikoille. Suomisen mukaan Ahvenanmaan edustaja Elisabeth Nauclér on Ruotsista muuttanut siirtolainen, mutta "varsinaisia" maahanmuuttajataustaisia kansanedustajia ei eduskunnassa ole.
Helsingin Sanomat: uutinen
12.11.2008 22:32
Suomessa vähemmistöihin kuuluvat eivät ainakaan toistaiseksi ole yltäneet politiikan huippupaikoille.
Hallituksessa ei ole maahanmuuttajataustaisia ministereitä.
Ahvenanmaata edustava Elisabeth Nauclér on Ruotsista muuttanut siirtolainen, mutta "varsinaisia" maahanmuuttajataustaisia kansanedustajia ei eduskunnassa ole.
Lähimpänä eduskuntapaikkaa oli vuoden 2007 vaaleissa vihreiden Zahra Abdulla, joka jäi vain muutaman sadan äänen päähän kansanedustajuudesta.
Viime eduskuntavaaleissa Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä oli ehdolla yhteensä 20 maahanmuuttajataustaista ehdokasta.
Tämän syksyn kuntavaaleissa maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita oli vajaat 500. Ehdokkaiden kokonaismäärä oli lähes 39 000.
Kunta- ja puoluetasolla maahanmuuttajien osuus ja näkyvyys kasvaa kuitenkin selvästi. Helsingin keskustanuoria esimerkiksi johtaa Abdirahim Hussein.
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
HS: Brax päätti vaieta sähköisestä äänestyksestä
Helsingin Sanomat kirjoittaa ettei oikeusministeriö suostu vastaamaan sähköiseen äänestämiseen liittyviin kysymyksiin ennen joulukuuta, jolloin sisäisen tarkastuksen raportti aiheesta valmistuu.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
12.11.2008 13:31
Oikeusministeriön johto on päättänyt, että ministeriö ei kommentoi kysymyksiä sähköisestä äänestyksestä moneen viikkoon. Kysymyksiin aiotaan vastata vasta joulukuussa, kun sisäinen tarkastus aiheesta valmistuu. Tarkastuksessa selvitetään sähköisen äänestyksen testaus, toimeksianto ja projektin johtaminen.
...
Päätöksen vaikenemisesta teki ministeriön johto eli oikeusministeri Tuija Brax (vihr), ministerin erityisavustajat ja kansliapäällikkö.
Erityisavustaja Kirsi Pimiä perusteli vaikenemispäätöstä keskiviikkona muun muassa sillä, että Braxilta halutaan jokaisessa tilanteessa kysyä enää vain äänestysongelmista.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
12.11.2008 13:31
Oikeusministeriön johto on päättänyt, että ministeriö ei kommentoi kysymyksiä sähköisestä äänestyksestä moneen viikkoon. Kysymyksiin aiotaan vastata vasta joulukuussa, kun sisäinen tarkastus aiheesta valmistuu. Tarkastuksessa selvitetään sähköisen äänestyksen testaus, toimeksianto ja projektin johtaminen.
...
Päätöksen vaikenemisesta teki ministeriön johto eli oikeusministeri Tuija Brax (vihr), ministerin erityisavustajat ja kansliapäällikkö.
Erityisavustaja Kirsi Pimiä perusteli vaikenemispäätöstä keskiviikkona muun muassa sillä, että Braxilta halutaan jokaisessa tilanteessa kysyä enää vain äänestysongelmista.
tiistai 11. marraskuuta 2008
HS: Sdp haluaisi soluttaa poliisit verkkoyhteisöihin
Helsingin Sanomat: Sdp haluaisi soluttaa poliisit verkkoyhteisöihin 11.11.2008
Sosiaalidemokraatit haluaisivat rajoittaa lailla aseiden saantia ja koulujen opetusryhmien kokoa, tehostaa internetin valvontaa sekä lisätä poliisin oikeuksia, jotta Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten kaltaiset surmatyöt voidaan ehkäistä.
Sdp:n eduskuntaryhmän asettama työryhmä esittää muistiossaan muun muassa sitä, että poliisiin perustettaisiin nettivalvontaan erikoistunut yksikkö, joka valtuutettaisiin soluttautumaan epäilyttäviin internetin yhteisöihin.
Internetsivustojen ylläpitäjät pitäisi puolestaan saattaa samanlaiseen vastuuseen sivustojen sisällöstä kuin päätoimittajat ovat lehtensä sisällöstä.
Demarien mielestä aselain uudistus olisi tuotava eduskuntaan maaliskuun loppuun mennessä.
Aselupia saisi vastaisuudessa antaa vain aktiivisesti metsästystä tai ammuntaa harrastaville. Jos luvanhakija ei anna suostumusta terveys- ja varusmiespalvelustietojen luovuttamiseen, hakemus hylättäisiin.
Opiskelijoille jo myönnetyistä aseenkantoluvista pitäisi ilmoittaa kouluille.
Myös koulukiusaamiseen pitää demarien mielestä puuttua, ja vakavaan harkintaan on otettava se, että lukioissa palattaisiin takaisin luokkamuotoiseen opetukseen.
Demarien työryhmää johti kansanedustaja Jacob Söderman. Ryhmän muistio on lähetetty muiden muassa sisäministerille, kulttuuriministerille ja opetushallituksen pääjohtajalle.
Sosiaalidemokraatit haluaisivat rajoittaa lailla aseiden saantia ja koulujen opetusryhmien kokoa, tehostaa internetin valvontaa sekä lisätä poliisin oikeuksia, jotta Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten kaltaiset surmatyöt voidaan ehkäistä.
Sdp:n eduskuntaryhmän asettama työryhmä esittää muistiossaan muun muassa sitä, että poliisiin perustettaisiin nettivalvontaan erikoistunut yksikkö, joka valtuutettaisiin soluttautumaan epäilyttäviin internetin yhteisöihin.
Internetsivustojen ylläpitäjät pitäisi puolestaan saattaa samanlaiseen vastuuseen sivustojen sisällöstä kuin päätoimittajat ovat lehtensä sisällöstä.
Demarien mielestä aselain uudistus olisi tuotava eduskuntaan maaliskuun loppuun mennessä.
Aselupia saisi vastaisuudessa antaa vain aktiivisesti metsästystä tai ammuntaa harrastaville. Jos luvanhakija ei anna suostumusta terveys- ja varusmiespalvelustietojen luovuttamiseen, hakemus hylättäisiin.
Opiskelijoille jo myönnetyistä aseenkantoluvista pitäisi ilmoittaa kouluille.
Myös koulukiusaamiseen pitää demarien mielestä puuttua, ja vakavaan harkintaan on otettava se, että lukioissa palattaisiin takaisin luokkamuotoiseen opetukseen.
Demarien työryhmää johti kansanedustaja Jacob Söderman. Ryhmän muistio on lähetetty muiden muassa sisäministerille, kulttuuriministerille ja opetushallituksen pääjohtajalle.
HS: JSN:n puheenjohtaja esittää netille uutta valvontaelintä
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin yhteiskunnan ja nettipalvelujen tarjoajien kustantama nettivaltuutetun toimi. Nettivaltuutettu ottaisi vastaan kanteluita netissä tapahtuneista hyvän nettitavan rikkomuksista. Nettivaltuutetulla voisi olla myös oikeus sakottaa netiketin rikkojia harkintansa mukaan.
Hyvärisen mukaan internetistä on poistettava mm. pornografinen ja väkivaltainen materiaali. Sivustojen karsintaa hän ei kuitenkaan pidä sensuurina. Keskustelupalstojen tulisi olla moderoituja eli julkaistavat viestit olisi ennakkotarkastettava. Valvojien poissaoloajaksi esim. öisin keskustelupalstat olisi syytä sulkea. Hyvärisen toisti aiemman toiveensa keskustelupalstojen anonymiteetin sallimisesta vain poikkeustapauksissa. Silloinkin oikeiden nimien olisi aina oltava toimituksen tiedossa.
Puhe kokonaisuudessaan: puhe
10.11.2008
Helsingin sanomat: uutinen
10.11.2008 14:00
Internet lukeutuu niihin teknisiin innovaatioihin, jotka ovat saaneet aluksi kehittyä vapaasti ilman säätelyä. Vastaavasti vaikkapa autoilulle luotiin liikennesäännöt vuosia sen jälkeen kun menopelit oli startattu tien päälle. Autoilu ei myöhemminkään rajoituksista kärsinyt, vaan pelkästään hyötyi. Netillekin tarvitaan sääntelyä, mutta sen päättäjien täytyy olla varovaisia. Ennakkosensuuria kuuluu kavahtaa, sananvapautta korostaa. Julkisen sanan neuvostossa on kautta vuosikymmenten painotettu vapauteen kytkeytyvää vastuuta. Ajatteluun ei mahdu, että netin fantastisia mahdollisuuksia tärvätään herjauksiin, vihapropagandaan, pornografiaan, terrorismiin, väkivaltaan sekä lasten ja nuorten elämää tuhoaviin aineistoihin. Tämäntyyppisten sivustojen karsiminen ei mielestäni ole sensuuria.
...
Journalistietiikan ykkösidea on kaikkialla yksilön suoja. Sitä koetellaan meilläkin koko julkaisutoiminnassa, mutta jälleen mielestäni eniten netin keskustelu- ja kommenttipalstoilla. Niillä lyödään sumeilematta – ja monesti takaapäin.
Haluan toistaa tässä heinäkuisen aloitteeni, jossa toivoin, että keskustelua käytäisiin omalla nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkin suojissa. Pseudonyymien oikeiden nimien täytyisi aina olla toimituksen tiedossa. Jo yksilön suoja edellyttää, että tiedämme, kuka käy kimppuun ja miksi. Ehdotukseni jälkeen sain päälleni sellaisen ryöpyn, ettei äärtä eikä laitaa. Nyt ymmärrän vaikuttajia, jotka välttelevät tällaisia palstoja, koska niiden lukemisesta tulee vain paha mieli. Aggressiot ovat korkealla, vaikka korostettaisiin omaa laaja-alaisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Eräässä tilaisuudessa vastikään jotkut päätoimittajat valittivat, että aamuisin saa herätä pelosta vapisten – mitähän keskustelupalstoille on yön mittaan ilmestynyt. Varsinkin pienet toimitukset ovat aamuyöstä tyhjillään, joten paras sääntely, ennakkomoderointi, ei ole mahdollista. Ehdotin, että sivustot suljettaisiin öiseen aikaan muutamaksi tunniksi. Ehdotukseni röyhkeys hämmästytti, vaikka juuri näinhän toimitaan jo nykyisin maan suurimmassa sanomalehdessä. Kyllä kioskin pitäjä saa päättää, milloin luukut pidetään auki.
...
Itsesääntelyn edut olisivat mielestäni – ja tämä on vain henkilökohtainen kantani – ulotettavissa myös osaan vapaata nettiä, jos asiasta huolehtimaan nimitettäisiin nettivaltuutettu eli maailman kielillä ombudsman. Valtuutetun toimisto voisi toimia läheisessä yhteistyössä JSN:n kanssa, ovathan eettiset ongelmat paljolti samanlaisia. Se olisi kuitenkin täysin irrallaan median itsesääntelystä. Valtuutetun johdolla kehiteltäisiin hyvän nettitavan ohjeistus sekä tarvittavat käytännöt. Poliisin nettiosaajat puolestaan jatkaisivat erillistä työtään. Yhteiskunta hyötyisi uudesta toimistosta niin paljon, että sen kannattaisi osallistua järjestelmän kustannuksiin.
Hyvärisen mukaan internetistä on poistettava mm. pornografinen ja väkivaltainen materiaali. Sivustojen karsintaa hän ei kuitenkaan pidä sensuurina. Keskustelupalstojen tulisi olla moderoituja eli julkaistavat viestit olisi ennakkotarkastettava. Valvojien poissaoloajaksi esim. öisin keskustelupalstat olisi syytä sulkea. Hyvärisen toisti aiemman toiveensa keskustelupalstojen anonymiteetin sallimisesta vain poikkeustapauksissa. Silloinkin oikeiden nimien olisi aina oltava toimituksen tiedossa.
Puhe kokonaisuudessaan: puhe
10.11.2008
Helsingin sanomat: uutinen
10.11.2008 14:00
Internet lukeutuu niihin teknisiin innovaatioihin, jotka ovat saaneet aluksi kehittyä vapaasti ilman säätelyä. Vastaavasti vaikkapa autoilulle luotiin liikennesäännöt vuosia sen jälkeen kun menopelit oli startattu tien päälle. Autoilu ei myöhemminkään rajoituksista kärsinyt, vaan pelkästään hyötyi. Netillekin tarvitaan sääntelyä, mutta sen päättäjien täytyy olla varovaisia. Ennakkosensuuria kuuluu kavahtaa, sananvapautta korostaa. Julkisen sanan neuvostossa on kautta vuosikymmenten painotettu vapauteen kytkeytyvää vastuuta. Ajatteluun ei mahdu, että netin fantastisia mahdollisuuksia tärvätään herjauksiin, vihapropagandaan, pornografiaan, terrorismiin, väkivaltaan sekä lasten ja nuorten elämää tuhoaviin aineistoihin. Tämäntyyppisten sivustojen karsiminen ei mielestäni ole sensuuria.
...
Journalistietiikan ykkösidea on kaikkialla yksilön suoja. Sitä koetellaan meilläkin koko julkaisutoiminnassa, mutta jälleen mielestäni eniten netin keskustelu- ja kommenttipalstoilla. Niillä lyödään sumeilematta – ja monesti takaapäin.
Haluan toistaa tässä heinäkuisen aloitteeni, jossa toivoin, että keskustelua käytäisiin omalla nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkin suojissa. Pseudonyymien oikeiden nimien täytyisi aina olla toimituksen tiedossa. Jo yksilön suoja edellyttää, että tiedämme, kuka käy kimppuun ja miksi. Ehdotukseni jälkeen sain päälleni sellaisen ryöpyn, ettei äärtä eikä laitaa. Nyt ymmärrän vaikuttajia, jotka välttelevät tällaisia palstoja, koska niiden lukemisesta tulee vain paha mieli. Aggressiot ovat korkealla, vaikka korostettaisiin omaa laaja-alaisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Eräässä tilaisuudessa vastikään jotkut päätoimittajat valittivat, että aamuisin saa herätä pelosta vapisten – mitähän keskustelupalstoille on yön mittaan ilmestynyt. Varsinkin pienet toimitukset ovat aamuyöstä tyhjillään, joten paras sääntely, ennakkomoderointi, ei ole mahdollista. Ehdotin, että sivustot suljettaisiin öiseen aikaan muutamaksi tunniksi. Ehdotukseni röyhkeys hämmästytti, vaikka juuri näinhän toimitaan jo nykyisin maan suurimmassa sanomalehdessä. Kyllä kioskin pitäjä saa päättää, milloin luukut pidetään auki.
...
Itsesääntelyn edut olisivat mielestäni – ja tämä on vain henkilökohtainen kantani – ulotettavissa myös osaan vapaata nettiä, jos asiasta huolehtimaan nimitettäisiin nettivaltuutettu eli maailman kielillä ombudsman. Valtuutetun toimisto voisi toimia läheisessä yhteistyössä JSN:n kanssa, ovathan eettiset ongelmat paljolti samanlaisia. Se olisi kuitenkin täysin irrallaan median itsesääntelystä. Valtuutetun johdolla kehiteltäisiin hyvän nettitavan ohjeistus sekä tarvittavat käytännöt. Poliisin nettiosaajat puolestaan jatkaisivat erillistä työtään. Yhteiskunta hyötyisi uudesta toimistosta niin paljon, että sen kannattaisi osallistua järjestelmän kustannuksiin.
maanantai 10. marraskuuta 2008
Oikeusministeri Tuija Brax Julkisen sanan neuvoston 40-vuotisjuhlassa 10.11.2008
Otteita oikeusministeri Tuija Braxin puheesta Julkisen sanan neuvoston 40-vuotisjuhlassa. Brax käsitteli sananvapauden, yksityiselämän suojan ja journalismin tasapainoa uuden sananvapauslain aikana.
Puhe kokonaisuudessaan: puhe
11.10.2008
Puhe kokonaisuudessaan: puhe
11.10.2008
Vastuunsa vastapainoksi joukkotiedotusvälineillä on myös oikeuksia, joista merkittävin sananvapauslain 16 §:n tarkoittama lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun kattaa nykyisin perinteisen sanomalehdistön lisäksi myös muut mediat.
Lähdesuoja on tarkoitettu helpottamaan journalistien roolia vallan vahtikoirina. Käytännössä suoja osoitti tehonsa niin sanotusta Sonera-kirjasta käytävän oikeudenkäynnin yhteydessä. Oikeudenkäynnissä vaadittiin kirjan julkaissutta kustantajaa paljastamaan teoksen kirjoittajan nimi. Korkein oikeus [ratkaisussa 2004:30] sovelsi uutta sananvapauslakia siten, että kirjoittajaa ei ollut tarpeen paljastaa.
...
Juridisesti on selvää, ettei jutun kohteella ole velvollisuutta vaatia oikaisua tai vastinetta. Käytännössä on kuitenkin ilmaantunut tilanteita, joissa jutun kohteen oikeusturva voi vaarantua myöhemmin, jos yksittäisiä haastatteluja, sitaatteja tai toimittajan väitteitä käytetään "todisteina" sanomisista, tapahtumista tai tosiseikoista.
...
Sellaisessa tilanteessa, jossa oikeudenkäyntien osapuolten nimiä julkaistaisiin säännönmukaisesti sanomalehdissä, syntyy julkisuudesta uusi rangaistuksen muoto, joka vähentää kansalaisten luottamusta tuomioistuimia kohtaan. Kansalaisen on voitava luottaa siihen, että vaikka viranomaisen hallussa oleva tieto on julkisuusperiaatteen ja julkisuuslain mukaisesti julkista, niin hänen naapurinsa, saati tuntemattomat ihmiset, eivät saa lukea asiasta sanomalehdestä. Julkisen ja julkaistavan tiedon rinnastaminen johtaa helposti paluuseen aikaan, jolloin viranomaisten toiminnassa lähtökohtana oli tietojen salaaminen.
...
Viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet kysymyksen internetin valvonnasta. Verkkomaailma on alue, jossa sana on vapaa, mutta vastuukysymyksistä ei olla selvillä eikä valvonta voi millään kattaa kaikkea verkkokeskustelua. Tietoverkkojen vastuukysymykset ovat asia, joka edellyttää perinpohjaista harkintaa ja tietoverkkojen teknisten kysymysten ymmärtämistä. Tietoverkot ovat luonteeltaan keskustelua, mutta erityispiirteidensä ja kansainvälisyytensä vuoksi jotain täysin uutta. Keskustelu lapsipornografian suodattamisesta on osoittanut, että uudenlainen virtuaalitodellisuus edellyttää uudenlaisia näkökulmia. Tässä keskustelussa on tärkeätä kuunnella myös verkonkäyttäjiä. Näistä muutamista ongelmistaan huolimatta suomalainen joukkoviestinnän sääntely on vastannut nykyajan haasteisiin ja mahdollistaa puuttumisen useisiin lieveilmiöihin sananvapautta vaarantamatta.
Talouselämä: Työvoimapula jää painajaiseksi
Talouselämä-lehden artikkelissa Henrik Muukkonen kirjoittaa ennakoidunlaisen työvoimapulan jäävän tulematta. Tekijöitä tarvitaan lähinnä huonopalkkaisiin osa- ja määräaikaisiin töihin ja toisaalta koulutusta ja kokemusta vaativille johtajamisen, suunnittelun ja myynnin paikoille. Heikosti koulutetut maahanmuuttajat eivät auta asiassa, koska saapuvista vain 10% on työperäisiä ja keskimääräinen työttömyysaste on edelleen 20%. Huoltosuhdetta heikentää mukana saapuva perhe. Työllistyäkseen moni maahanmuuttaja tarvitsee ensin koulutuksen ja muita valtion kustantamia erityistoimia.
Talouselämä: juttu
10.11.2008
Talouselämä: juttu
10.11.2008
Maahanmuuttajat ovat keskimäärin huonommin koulutettuja kuin suomalaiset. Aikuisista noin puolet käy töissä.
Thorsin mielestä olisi pidettävä huolta siitä, että maahan tulevat ihmiset saavat oikeanlaisia työtehtäviä. Aivotuhlauksen eli brainwasten on loputtava.
"Maahanmuuttajien ammattitaito on usein vajaakäytössä eivätkä he tee työtä oikealla tasolla. Aikuiskoulutuksen pitäisi puuttua tähän ongelmaan", Thors vetoaa.
...Maahanmuuttajien työttömyys on viidessä vuodessa laskenut kymmenellä prosentilla ja on nyt noin 20 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyys on silti yli kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Heidän työllisyysasteensa jää selvästi suomalaisten työllisyysasteesta.
Työperäinen maahanmuutto on ollut melko vähäistä, vain kymmenen prosentin luokkaa maahanmuutosta. Suomeen muutetaan pääasiassa perhesyiden, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi.
...Kansantalouden kannalta maahanmuuttajat ovat kallista työvoimaa. Työnantaja saattaa päästä halvalla, mutta kansa ei.
Maahanmuuttajat pitää kotouttaa ja kouluttaa. Eikä huoltosuhdematematiikka muutu miksikään.
Jos yksi työn perässä maahan muuttava tuo mukanaan koko perheensä, huoltosuhde ei kovin lyhyellä aikavälillä laske.
...Työ- ja elinkeinoministeriössä on päädytty siihen, että työvoimaa pitää repiä ensin kotimaasta ja sitten vasta ulkomailta. Ulkomainen työvoima on kallista.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mielestä suomalaiset selviävät tulevista haasteista. Työpanokset riittävät, kunhan väki saadaan töihin.
"Minä uskon, että 200 000 työikäisen vaje on kutakuinkin mahdollista täyttää."
...
Työryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Tiainenkaan ei ole huolissaan.
"Kotimaisia työvoimavaroja on runsaasti. Ongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään kotimaisin voimin."
Kuinka monta ulkomaalaista Suomeen tarvitaan?
"Emme ole halunneet sanoa tarkkaa määrää, koska määrä ei saa nousta pääasiaksi. Keskustelu ulkomaisten työntekijöiden määrästä ei saa syrjäyttää keskustelua siitä, kuinka kotimainen työvoiman määrä saadaan kasvuun."
Luku ei ole salaisuus. Nettomaahanmuuton pitäisi kasvaa 133 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Lukumäärä on sattumalta sama kuin Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä.
Tämä ei ole paljon 22:ta vuotta kohden eikä edes kokonaismääränä, jos lukua vertaa nyt työssäkäyviin.
Suomessa on yli 3,5 miljoonaa 15-64-vuotiasta. Heistä vasta 71 prosenttia on töissä, miljoona ei. Kaikki heistä eivät töihin pysty. Laskennallinen työvoimareservi on silti 300 000 henkeä.
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Hufvudstadsbladet: Poliisiylijohtaja haluaa maahanmuuttajia poliiseiksi
Hufvudstadsbladetiin haastatellun poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä poliiseiksi on saatava enemmän maahanmuuttajia. Kynnystä nostaa vaadittu Suomen kansalaisuus ja hyvä suomen ja ruotsin kielen taito.
Keväällä pelastusylijohtaja Pentti Partanen oli puolestaan toivonut lisää ulkomaalaistaustaisia palotoimeen. Pelastajakurssin päätösjuhlassa puhuneen Partasen mukaan Suomessa ei varmaankaan haluta nähdä palavia kouluja ja autoja, eikä palokunnan väkivallan pelossa jättävän auttamatta apua tarvitsevia.
Hufvudstadsbladet: (maksullinen)
Polisbrist Paatero vill se fler invandrare som poliser
9.11.2008
Helsingin Sanomat:
Poliisiylijohtaja haluaa maahanmuuttajia poliiseiksi
9.11.2008
Pelastusalan ammattilainen (pdf)
3/2008
[...]
Paatero toivoo, että poliisiin saataisiin houkuteltua myös entistä enemmän maahanmuuttajia.
"Tarvitsemme lisää poliiseja, joilla on jokin muu kuin suomalainen kulttuuritausta ", Paatero sanoo.
Maahanmuuttajien työllistymiskynnystä nostaa ne, että poliisien on oltava suomen kansalaisia ja heidän on osattava hyvin kotimaisia kieliä. Yksi mahdollisuus on työllistää maahanmuuttajia asiantuntijatehtäviin esimerkiksi kouluttajiksi, rikostutkintaan sekä valvontaan ja sovitteluun.
Aiemmin sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen on toivonut, että palotoimeen tulisi lisää ulkomaalaistaustaisia ja naisia.
--------------------------------
Pelastusalan ammattilainen-lehti:
[...]
Päätösjuhlassa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi pelastustoimen tarvitsevan lisää naisia ja maahanmuuttajia. Kun työikäiset ikäluokat pienenevät ja väestörakenne muuttuu maahanmuuton seurauksena, korostuvat sukupuolten tasa-arvon ja etnisen syrjimättömyyden tärkeys. Muiden maiden pelastustointen piirissä käytävä keskustelu osoittaa sen, kuinka tärkeiksi nämä asiat maailmalla koetaan.
Suvaitsemattomuuden ja syrjäytymisen ikävät ja vaaralliset seuraukset ovat monissa maissa jo nähtävissä.
–– Suomessa ei varmastikaan haluta nähdä palavia kouluja ja autoja tai kokea tilannetta, jossa palokunta ei väkivallan pelossa uskalla mennä apua tarvitsevien avuksi, Partanen sanoi.
Partanen pitää tärkeänä, että myös meillä käynnistetään keskustelu ja toimet naisten osuuden lisäämiseksi pelastustoimen henkilöstössä sekä innostetaan maahanmuuttajia hakeutumaan alan ammattikoulutukseen. (sivu 27)
Keväällä pelastusylijohtaja Pentti Partanen oli puolestaan toivonut lisää ulkomaalaistaustaisia palotoimeen. Pelastajakurssin päätösjuhlassa puhuneen Partasen mukaan Suomessa ei varmaankaan haluta nähdä palavia kouluja ja autoja, eikä palokunnan väkivallan pelossa jättävän auttamatta apua tarvitsevia.
Hufvudstadsbladet: (maksullinen)
Polisbrist Paatero vill se fler invandrare som poliser
9.11.2008
Helsingin Sanomat:
Poliisiylijohtaja haluaa maahanmuuttajia poliiseiksi
9.11.2008
Pelastusalan ammattilainen (pdf)
3/2008
[...]
Paatero toivoo, että poliisiin saataisiin houkuteltua myös entistä enemmän maahanmuuttajia.
"Tarvitsemme lisää poliiseja, joilla on jokin muu kuin suomalainen kulttuuritausta ", Paatero sanoo.
Maahanmuuttajien työllistymiskynnystä nostaa ne, että poliisien on oltava suomen kansalaisia ja heidän on osattava hyvin kotimaisia kieliä. Yksi mahdollisuus on työllistää maahanmuuttajia asiantuntijatehtäviin esimerkiksi kouluttajiksi, rikostutkintaan sekä valvontaan ja sovitteluun.
Aiemmin sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen on toivonut, että palotoimeen tulisi lisää ulkomaalaistaustaisia ja naisia.
--------------------------------
Pelastusalan ammattilainen-lehti:
[...]
Päätösjuhlassa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi pelastustoimen tarvitsevan lisää naisia ja maahanmuuttajia. Kun työikäiset ikäluokat pienenevät ja väestörakenne muuttuu maahanmuuton seurauksena, korostuvat sukupuolten tasa-arvon ja etnisen syrjimättömyyden tärkeys. Muiden maiden pelastustointen piirissä käytävä keskustelu osoittaa sen, kuinka tärkeiksi nämä asiat maailmalla koetaan.
Suvaitsemattomuuden ja syrjäytymisen ikävät ja vaaralliset seuraukset ovat monissa maissa jo nähtävissä.
–– Suomessa ei varmastikaan haluta nähdä palavia kouluja ja autoja tai kokea tilannetta, jossa palokunta ei väkivallan pelossa uskalla mennä apua tarvitsevien avuksi, Partanen sanoi.
Partanen pitää tärkeänä, että myös meillä käynnistetään keskustelu ja toimet naisten osuuden lisäämiseksi pelastustoimen henkilöstössä sekä innostetaan maahanmuuttajia hakeutumaan alan ammattikoulutukseen. (sivu 27)
HS: Elinkeinoelämä torjuu nimettömän työnhaun
Helsingin Sanomat lainaa sanomalehti Ilkan kirjoitusta, jonka mukaan elinkeinoelämän edustajat suhtautuvat nihkeästi anonyymiin työnhakuun. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja vihreät ovat kannattaneet kokeilua, jossa työhakemukset olisivat nimettömiä ja hakijan nimi ja tausta paljastuisivat vasta työhaastattelussa. Nimettömästä työnhausta toivottaisiin apua maahanmuuttajien työllistymiseen.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
9.11.2008 08:23
...
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Riitta Wärn ei näe mitään estettä kokeilulle, mutta ei usko sen edistävän maahanmuuttajien työllistymistä. Hänen mielestään mieluummin pitäisi panostaa asennekasvatukseen.
Myös Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus mieltää anonyymin työnhaun keinotekoiseksi tavaksi toteuttaa yhdenvertaisuutta.
Nimetöntä työnhakua on kokeiltu Ruotsissa julkisella sektorilla.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
9.11.2008 08:23
...
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Riitta Wärn ei näe mitään estettä kokeilulle, mutta ei usko sen edistävän maahanmuuttajien työllistymistä. Hänen mielestään mieluummin pitäisi panostaa asennekasvatukseen.
Myös Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus mieltää anonyymin työnhaun keinotekoiseksi tavaksi toteuttaa yhdenvertaisuutta.
Nimetöntä työnhakua on kokeiltu Ruotsissa julkisella sektorilla.
tiistai 4. marraskuuta 2008
TS/Ville Niinistö: Valistunut maahanmuuttopolitiikka välttämätöntä
Turun Sanomat/Ville Niinistö: Valistunut maahanmuuttopolitiikka välttämätöntä 4.11.2008
Suomessa maahanmuuttopolitiikka ei ole ollut merkittävä poliittisen keskustelun aihe. Maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvien vaalivoiton myötä on kuitenkin välttämätöntä, että valistunut enemmistö nousee kertomaan oman näkemyksensä maahanmuutosta.
Tarkoitushakuisen kritiikin voimistuminen voi johtaa yhä kärjistyneempiin ongelmiin, jollemme määrätietoisesti torju sen irvokkaimpia piirteitä. Samalla on syytä parantaa ulkomaalaisten kotouttamista. Kotouttaminen on otettava vakavasti nyt, eikä vasta sitten, kun sen todetaan epäonnistuneen.
Suomessa maahanmuuttopolitiikka ei ole ollut merkittävä poliittisen keskustelun aihe. Maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvien vaalivoiton myötä on kuitenkin välttämätöntä, että valistunut enemmistö nousee kertomaan oman näkemyksensä maahanmuutosta.
Tarkoitushakuisen kritiikin voimistuminen voi johtaa yhä kärjistyneempiin ongelmiin, jollemme määrätietoisesti torju sen irvokkaimpia piirteitä. Samalla on syytä parantaa ulkomaalaisten kotouttamista. Kotouttaminen on otettava vakavasti nyt, eikä vasta sitten, kun sen todetaan epäonnistuneen.
maanantai 3. marraskuuta 2008
Kumppani: Khat on jokapäiväinen piriste
Päivi Arvonen kirjoittaa Kepan Kumppani-lehdessä 11/2008 jemeniläisten khat-huumeen käytöstä.
Kumppani: juttu
11/2008
Khat tuo Jemenin miehet yhteen.
Jemeniläisen kauppiaan Sayed Abdel Rahimin päivä alkaa khat-annoksen hankkimisella. "En pysty keskittymään, ennen kuin olen hankkinut khatini. Jaksan tehdä päivän työni sen voimalla odottaen iltapäivää."
...
Monien maanmiestensä tavoin Abdel Rahim on aloittanut khatin käytön varhain, kymmenvuotiaana.
"Nuorempana khat-istuntoni venyivät usein pitkiksi, ja saatoin tehdä hulluja asioita, joita jälkeenpäin kaduin. Kerran lähdin kesken session kivittämään työtoverini taloa, koska olin riidellyt hänen kanssaan päivällä. Liika khat ei ole hyväksi. Sopiva khat-istunto kestää kolmesta neljään tuntia", mies sanoo.
...
"En tunne ketään, joka olisi yrittänyt päästä eroon khatista. Khat tuo mielihyvää elämääni. Liian pitkä päivittäinen käyttö tuo ongelmia, kuten painajaisia tai unettomuutta", kertoo Fawzy El-Aryani.
Jemenissä khat ei ole laitonta, toisin kuin Suomessa.
Kymen sanomat: Kotkan Perussuomalaiset ry:ltä kantelu oikeusasiamiehelle
Kymen Sanomat kertoo Kotkan perussuomalaisten tehneen kantelun maahanmuuttoministeri Astrid Thorsista ja oikeusministeri Tuija Braxista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun syynä oli ministerien kommentointi ja vihjailu perussuomalaisten ulkomaalaisvastaisuudesta.
Kymen Sanomat: uutinen
3.11.2008 09:03
Helsingin Sanomat: uutinen
3.11.2008 21:44
Helsingin Sanomat: uutinen Thorsin alkuperäisestä kommentista
19.10.2008 11:43
YLE Uutiset: uutinen Braxin alkuperäisestä kommentista
28.10.2008 20:33
päivitys 21:21
- Olemme tyrmistyneet ministereiden tavasta yleistää muutaman yksittäistapauksen vuoksi koko puolue vihamieliseksi suhtautumisessaan ulkomaalaisiin. Perussuomalaisista erityisesti on loukattu puolueen kunnallisvaaleissa ehdokkaana olleita ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita, toteaa kantelussa Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Freddy van Wonterghem.
- On todella törkeää, että näiden ministereiden paikalta sorrutaan yleistyksiin ennakonluulo- ja kuulopuheiden perusteella ilman faktatietoja, puheenjohtaja jatkaa.
Kymen Sanomat: uutinen
3.11.2008 09:03
Helsingin Sanomat: uutinen
3.11.2008 21:44
Helsingin Sanomat: uutinen Thorsin alkuperäisestä kommentista
19.10.2008 11:43
YLE Uutiset: uutinen Braxin alkuperäisestä kommentista
28.10.2008 20:33
päivitys 21:21
- Olemme tyrmistyneet ministereiden tavasta yleistää muutaman yksittäistapauksen vuoksi koko puolue vihamieliseksi suhtautumisessaan ulkomaalaisiin. Perussuomalaisista erityisesti on loukattu puolueen kunnallisvaaleissa ehdokkaana olleita ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita, toteaa kantelussa Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Freddy van Wonterghem.
- On todella törkeää, että näiden ministereiden paikalta sorrutaan yleistyksiin ennakonluulo- ja kuulopuheiden perusteella ilman faktatietoja, puheenjohtaja jatkaa.
perjantai 31. lokakuuta 2008
HS: Perussuomalaisten Halla-aho vaatii Yleltä anteeksipyyntöä
Helsingin Sanomat kirjoittaa Helsingin kaupunginvaltuustoon valitun perussuomalaisten Jussi Halla-ahon vaativan anteeksipyyntöä Ylen torstaina lähettämästä A-talk-ohjelmasta. Halla-aho kirjoittaa blogissaan, että häntä on siteerattu ohjelmassa valheellisesti. Halla-aho aikoo myös tehdä asiasta poliisille tutkintapyynnön, ellei asiaa oikaista.
Helsingin Sanomat: uutinen
31.10.2008 11:58
...
"Minulla on lisäksi aihetta pelätä, että tällaisten väitteiden paneminen suuhuni vaarantaa turvallisuuteni", Halla-aho kirjoittaa torstaille päivätyssä blogimerkinnässään.
...
Helsingin Sanomat: uutinen
31.10.2008 11:58
...
"Minulla on lisäksi aihetta pelätä, että tällaisten väitteiden paneminen suuhuni vaarantaa turvallisuuteni", Halla-aho kirjoittaa torstaille päivätyssä blogimerkinnässään.
...
Ylioppilaslehti: Kuka ohjaa pelkoa
Ylioppilaslehti yrittää pääkirjoituksessaan ymmärtää perussuomalaisten suosion nousua. Kirjoittaja arvioi Jussi Halla-ahon kaltaisten poliitikkojen tarjoavan syrjäytyneille "suoraksi" väitettyä puhetta asioista ja osoittavan kuka on syyllinen heidän tilaansa. Perussuomalaiset hallitsevat pelolla ja luomalla maahanmuuttajista yhteisen vihollisen. Kirjoittaja ei tätä hyväksy ja vaatii syrjäytyneitä perussuomalaisten äänestäjiä ottamaan vastuun omasta äänestään.
Ylioppilaslehti:
Kuka ohjaa pelkoa
15/2008, 31.10.2008
.
Ylioppilaslehti:
Kuka ohjaa pelkoa
15/2008, 31.10.2008
.
torstai 30. lokakuuta 2008
Vihreä Lanka: Suomeen puuhataan design-moskeijaa
Vihreä Lanka: Suomeen puuhataan design-moskeijaa 30.10.2008
Muslimit ovat alkaneet kerätä rahaa päämoskeijan rakentamiseksi Suomeen. Turun muslimiyhteisö pyrkii saamaan kasaan miljoona euroa ja hakee pääoman turvin lisärahoitusta.
”Julkinen päämoskeija hälventäisi ihmisten pelkoja. Se tekisi näkymättömästä näkyvää”, kertoo moskeijoita Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa tutkiva Hossam Hewidy.
Suomesta puuttuu ikoninen päämoskeija, vaikka suurimmassa osassa Länsi-Euroopan maita sellainen on. Tällä hetkellä muslimien rukoushuoneet sijaitsevat kellareissa ja autotalleissa, joissa ahtaus ja ilmanvaihto aiheuttavat ongelmia.
Helsingissä Länsi-Pasilan moskeijassa voi vierailla kerrallaan jopa 500 ihmistä, joista viidesosa tulee paikalle autolla. Liikennejärjestelyt tuottavat päänvaivaa.
Lisäksi kellareihin laskeutuva parrakkaiden miesten massa voi olla valtaväestöstä pelottava näky.
Paikallinen rakennusperinne heijastuu moskeijoihin eri puolilla maailmaa. Skandinaaviseen ympäristöön soveltuvaa moskeijaa on jo hahmoteltu tanskalaisissa arkkitehtilehdissä.
”Millainen olisi minimalistinen, skandinaavinen design-moskeija?”, pohtii uskontotieteilijä Tuomas Martikainen, jonka Islam Suomessa-kirja ilmestyi viime viikolla.
Hossam Hewidyn mukaan moskeijasta tulisi nähtävyys, jota koululuokat kävisivät katsomassa. Moskeijoiden yhteydessä toimii usein islamilainen kulttuurikeskus, jossa on opetusta, päivähoitoa ja kauppoja.
Luontevin paikka päämoskeijalle olisi Helsinki, sanoo Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Hajjar Anas.
”Uskon, että päämoskeija jossain vaiheessa toteutuu, muttei vielä.”
Päämoskeija on niin iso hanke, että sen taakse tarvitaan muslimijärjestöjen tiivistä yhteistyötä sekä miljoonia euroja rahaa.
”Moskeijoilla on jo nyt rahahuolia”, Hajjar Anas sanoo.
Helsingissä moskeija kannattaisi rakentaa metron varteen, sillä Itä-Helsingissä asuu paljon muslimeja. Hossam Hewidyn mukaan moskeijaa ei kannata sijoittaa keskelle asuinaluetta, sillä moskeijan ympärillä on varsinkin tiettyinä päivinä paljon liikennettä. Pienteollisuus- tai yritysrakennusalue olisi sopivampi.
Suomessa asuu tällä hetkellä 40 000 muslimia. Viidentoista vuoden kuluttua pääkaupunkiseudulla arvioidaan asuvan jopa 200 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muslimeita.
Muslimit ovat alkaneet kerätä rahaa päämoskeijan rakentamiseksi Suomeen. Turun muslimiyhteisö pyrkii saamaan kasaan miljoona euroa ja hakee pääoman turvin lisärahoitusta.
”Julkinen päämoskeija hälventäisi ihmisten pelkoja. Se tekisi näkymättömästä näkyvää”, kertoo moskeijoita Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa tutkiva Hossam Hewidy.
Suomesta puuttuu ikoninen päämoskeija, vaikka suurimmassa osassa Länsi-Euroopan maita sellainen on. Tällä hetkellä muslimien rukoushuoneet sijaitsevat kellareissa ja autotalleissa, joissa ahtaus ja ilmanvaihto aiheuttavat ongelmia.
Helsingissä Länsi-Pasilan moskeijassa voi vierailla kerrallaan jopa 500 ihmistä, joista viidesosa tulee paikalle autolla. Liikennejärjestelyt tuottavat päänvaivaa.
Lisäksi kellareihin laskeutuva parrakkaiden miesten massa voi olla valtaväestöstä pelottava näky.
Paikallinen rakennusperinne heijastuu moskeijoihin eri puolilla maailmaa. Skandinaaviseen ympäristöön soveltuvaa moskeijaa on jo hahmoteltu tanskalaisissa arkkitehtilehdissä.
”Millainen olisi minimalistinen, skandinaavinen design-moskeija?”, pohtii uskontotieteilijä Tuomas Martikainen, jonka Islam Suomessa-kirja ilmestyi viime viikolla.
Hossam Hewidyn mukaan moskeijasta tulisi nähtävyys, jota koululuokat kävisivät katsomassa. Moskeijoiden yhteydessä toimii usein islamilainen kulttuurikeskus, jossa on opetusta, päivähoitoa ja kauppoja.
Luontevin paikka päämoskeijalle olisi Helsinki, sanoo Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Hajjar Anas.
”Uskon, että päämoskeija jossain vaiheessa toteutuu, muttei vielä.”
Päämoskeija on niin iso hanke, että sen taakse tarvitaan muslimijärjestöjen tiivistä yhteistyötä sekä miljoonia euroja rahaa.
”Moskeijoilla on jo nyt rahahuolia”, Hajjar Anas sanoo.
Helsingissä moskeija kannattaisi rakentaa metron varteen, sillä Itä-Helsingissä asuu paljon muslimeja. Hossam Hewidyn mukaan moskeijaa ei kannata sijoittaa keskelle asuinaluetta, sillä moskeijan ympärillä on varsinkin tiettyinä päivinä paljon liikennettä. Pienteollisuus- tai yritysrakennusalue olisi sopivampi.
Suomessa asuu tällä hetkellä 40 000 muslimia. Viidentoista vuoden kuluttua pääkaupunkiseudulla arvioidaan asuvan jopa 200 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muslimeita.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
HS: Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta
Helsingin Sanomien mukaan opetusministeriö aikoo kaksinkertaistaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän Suomessa vuoteen 2015 mennessä. Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennetaan ohjaamalla maahanmuuttajataustaiset nuoret korkeakouluihin. Opiskelijavalintoja rukataan niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
Korkeakoulujen kansainvälistymisraportin luonnoksen mukaan maahanmuuttajataustaisten määrä korkeakouluissa tulee saada vastaamaan heidän osuuttaan väestöstä. Tähän päästään kohdentamalla maahanmuuttajataustaisiin erityistoimenpiteitä peruskoulussa ja lukiossa. Heille myös tarjottaisiin erillistä korkeakouluun valmistavaa opetusta. Korkeakoulun kynnystä madallettaisiin esimerkiksi vähentämällä pääsykokeiden painoarvoa valinnassa ja poistamalla kielikoe. Maahanmuuttajataustaisia työharjoitteluun valitseville yrityksille tarjottaisiin vastineeksi korkeakoulun tutkimus- ja koulutuspalveluita.
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportissa ehdotetaan kaikkien potentiaalisten korkeakoulutettavien kartoittamista Suomen maahanmuuttajien keskuudesta ja heidän koulutukseen opastamistaan. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heitä pitäisi nimittää korkeakoulujen virkoihin, jotta koulutuksen kannattavuus tulisi helpommin havaittavaksi. Raportti myös väläyttää ehdotusta korkeakoulujen maahanmuuttajakiintiöistä.
Helsingin Sanomat:
Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta
Tietokulma: Opiskelijat ja opettajat liikkeelle
29.10.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia: verkkosivut
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)
Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jos opetusministeriön luonnos kansainvälistymisstrategiaksi toteutuu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita olisi vastedes 20 000, kun heitä nyt on noin 11 300.
[...]
Muutenkaan suomalaiskorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole edennyt niin ripeästi kuin on toivottu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on EU-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia, kun Suomessa osuus on alle neljä prosenttia.
Suomi myös kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-maiden vähemmistöön. Suomalaiskorkeakoulutkaan eivät ole vielä päässeet nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
[...]
Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennettaisiin muun muassa niin, että maahanmuuttajaperheitten lapsille kerrottaisiin jo peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös heille.
Opiskelijavalintojakin pitäisi rukata niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
[...]
--------------------------------------------------------
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta:
[...]
Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö nähdään voimavarana, joka mahdollistaa kotikansainvälistymisen. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.
[...]
Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea jo peruskoulu- ja lukio-opetuksesta alkaen kehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta ja muita kohdennettuja toimenpiteitä.
[...]
Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.
[...]
Kehittymis- tai kasvuhaluisia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka tarjoavat työharjoittelupaikan maahanmuuttajataustaiselle tai ulkomaiselle opiskelijalle, voidaan tukea tarjoamalla vastineeksi korkeakoulun tutkimus- tai koulutuspalveluita.
[...]
Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.
[...]
----------------------------------------
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti:
Maahanmuuttajataustaiset korkeakouluissa
Teemassa kysyttiin mitä haasteita maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutukseen liittyy. Keskeisimpänä haasteena nousivat odotetusti esille kieliongelmat. Maahanmuuttajataustaisten suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaito voi olla heikko, jolloin opiskeleminen millä tahansa näistä kielistä on haaste.
[...]
Haasteeksi koettiin myös se, että eri maissa suoritettuja tutkintoja on vaikea saada hyväksytettyä Suomessa ja niistä ei anneta pisteitä korkeakouluihin haettaessa. Lisäksi opiskeluvalmiudet voivat olla toista kuin niillä, jotka ovat opiskelleet aiemmin Suomessa tai länsimaissa. Motivaation puute on myös yksi tekijä, sillä korkeakoulutetun maahanmuuttajan on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Toisaalta myös tiedottamisessa koettiin olevan puutteita.
Kulttuurilliset eroavaisuudet nähtiin myös jossain määrin haasteena. Kaikilla maahanmuuttajataustaisilla ei välttämättä ole perinnettä korkeakouluopetukseen ja esimerkiksi naisten kouluttautuminen ei välttämättä saa hyväksyntää ja kannustusta omien joukoissa. Lisäksi korkeakoulutukseen heijastuvat alempiin kouluasteisiin liittyvät haasteet.
[...]
Toimenpiteenä ehdotetaan kartoitettavan kaikki Suomessa olevat maahanmuuttajat, jotka olisivat potentiaalisia korkeakoulutettavia ja opastetaan heitä hakeutumaan koulutukseen. Opastusta korkeakoulutuksesta tulisi toki antaa jo maahan muutettaessa. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heille pitäisi myös antaa mahdollisuus osallistua korkeakoulujen strategian ja korkeakoulujen itsensä kehittämiseen. Motivoinnin kannalta tärkeä toimenpide olisi myös maahanmuuttajataustaisten nimittäminen korkeakoulujen virkoihin, jolloin on helpommin havaittavissa että koulutus kannattaa.
Maahanmuuttajataustaisten kohdalla tulee muistaa se, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat olisi huomioitava ulkomaalaisten opiskelijoiden erityisryhmänä, kun taas toisen polven maahanmuuttajien sijoittumista korkeakouluihin tulisi tukea jo peruskoulun ja lukion aikana.
”Mielestäni kiintiöpaikat olisi radikaaliudestaan huolimatta varteenotettava vaihtoehto.”
[...]
Korkeakoulujen kansainvälistymisraportin luonnoksen mukaan maahanmuuttajataustaisten määrä korkeakouluissa tulee saada vastaamaan heidän osuuttaan väestöstä. Tähän päästään kohdentamalla maahanmuuttajataustaisiin erityistoimenpiteitä peruskoulussa ja lukiossa. Heille myös tarjottaisiin erillistä korkeakouluun valmistavaa opetusta. Korkeakoulun kynnystä madallettaisiin esimerkiksi vähentämällä pääsykokeiden painoarvoa valinnassa ja poistamalla kielikoe. Maahanmuuttajataustaisia työharjoitteluun valitseville yrityksille tarjottaisiin vastineeksi korkeakoulun tutkimus- ja koulutuspalveluita.
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportissa ehdotetaan kaikkien potentiaalisten korkeakoulutettavien kartoittamista Suomen maahanmuuttajien keskuudesta ja heidän koulutukseen opastamistaan. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heitä pitäisi nimittää korkeakoulujen virkoihin, jotta koulutuksen kannattavuus tulisi helpommin havaittavaksi. Raportti myös väläyttää ehdotusta korkeakoulujen maahanmuuttajakiintiöistä.
Helsingin Sanomat:
Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta
Tietokulma: Opiskelijat ja opettajat liikkeelle
29.10.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia: verkkosivut
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)
Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jos opetusministeriön luonnos kansainvälistymisstrategiaksi toteutuu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita olisi vastedes 20 000, kun heitä nyt on noin 11 300.
[...]
Muutenkaan suomalaiskorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole edennyt niin ripeästi kuin on toivottu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on EU-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia, kun Suomessa osuus on alle neljä prosenttia.
Suomi myös kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-maiden vähemmistöön. Suomalaiskorkeakoulutkaan eivät ole vielä päässeet nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
[...]
Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennettaisiin muun muassa niin, että maahanmuuttajaperheitten lapsille kerrottaisiin jo peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös heille.
Opiskelijavalintojakin pitäisi rukata niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
[...]
--------------------------------------------------------
Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta:
[...]
Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö nähdään voimavarana, joka mahdollistaa kotikansainvälistymisen. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.
[...]
Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea jo peruskoulu- ja lukio-opetuksesta alkaen kehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta ja muita kohdennettuja toimenpiteitä.
[...]
Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.
[...]
Kehittymis- tai kasvuhaluisia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka tarjoavat työharjoittelupaikan maahanmuuttajataustaiselle tai ulkomaiselle opiskelijalle, voidaan tukea tarjoamalla vastineeksi korkeakoulun tutkimus- tai koulutuspalveluita.
[...]
Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.
[...]
----------------------------------------
Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti:
Maahanmuuttajataustaiset korkeakouluissa
Teemassa kysyttiin mitä haasteita maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutukseen liittyy. Keskeisimpänä haasteena nousivat odotetusti esille kieliongelmat. Maahanmuuttajataustaisten suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaito voi olla heikko, jolloin opiskeleminen millä tahansa näistä kielistä on haaste.
[...]
Haasteeksi koettiin myös se, että eri maissa suoritettuja tutkintoja on vaikea saada hyväksytettyä Suomessa ja niistä ei anneta pisteitä korkeakouluihin haettaessa. Lisäksi opiskeluvalmiudet voivat olla toista kuin niillä, jotka ovat opiskelleet aiemmin Suomessa tai länsimaissa. Motivaation puute on myös yksi tekijä, sillä korkeakoulutetun maahanmuuttajan on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Toisaalta myös tiedottamisessa koettiin olevan puutteita.
Kulttuurilliset eroavaisuudet nähtiin myös jossain määrin haasteena. Kaikilla maahanmuuttajataustaisilla ei välttämättä ole perinnettä korkeakouluopetukseen ja esimerkiksi naisten kouluttautuminen ei välttämättä saa hyväksyntää ja kannustusta omien joukoissa. Lisäksi korkeakoulutukseen heijastuvat alempiin kouluasteisiin liittyvät haasteet.
[...]
Toimenpiteenä ehdotetaan kartoitettavan kaikki Suomessa olevat maahanmuuttajat, jotka olisivat potentiaalisia korkeakoulutettavia ja opastetaan heitä hakeutumaan koulutukseen. Opastusta korkeakoulutuksesta tulisi toki antaa jo maahan muutettaessa. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heille pitäisi myös antaa mahdollisuus osallistua korkeakoulujen strategian ja korkeakoulujen itsensä kehittämiseen. Motivoinnin kannalta tärkeä toimenpide olisi myös maahanmuuttajataustaisten nimittäminen korkeakoulujen virkoihin, jolloin on helpommin havaittavissa että koulutus kannattaa.
Maahanmuuttajataustaisten kohdalla tulee muistaa se, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat olisi huomioitava ulkomaalaisten opiskelijoiden erityisryhmänä, kun taas toisen polven maahanmuuttajien sijoittumista korkeakouluihin tulisi tukea jo peruskoulun ja lukion aikana.
”Mielestäni kiintiöpaikat olisi radikaaliudestaan huolimatta varteenotettava vaihtoehto.”
[...]
Etelä-Suomen Sanomat: Astrid Thors ehdottaa nimetöntä työnhakua
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors ehdottaa Etelä-Suomen Sanomissa, että valtio voisi kokeilla nimetöntä työnhakua. Tällöin työnhakijan nimi paljastuisi vasta haastatteluvaiheessa. Käytännön uskotaan auttavan maahanmuuttajia työnhaussa.
Etelä-Suomen Sanomat: uutinen
29.10.2008 07:35
Helsingin Sanomat: uutinen
29.10.2008 06:17
...
Astrid Thors pelkää kädenväännön maahanmuuttopolitiikasta kovenevan perussuomalaisten vaalimenestyksen vanavedessä. Thors toivoo, että asioista voidaan keskustella viisaasti ilman, että asiat kärjistyisivät.
Hän torjuu perussuomalaisten väitteet löysästä tai holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta.
Maahanmuuttoministeriä tarvitaan hänen mukaansa seuraavassakin hallituksessa.
Etelä-Suomen Sanomat: uutinen
29.10.2008 07:35
Helsingin Sanomat: uutinen
29.10.2008 06:17
...
Astrid Thors pelkää kädenväännön maahanmuuttopolitiikasta kovenevan perussuomalaisten vaalimenestyksen vanavedessä. Thors toivoo, että asioista voidaan keskustella viisaasti ilman, että asiat kärjistyisivät.
Hän torjuu perussuomalaisten väitteet löysästä tai holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta.
Maahanmuuttoministeriä tarvitaan hänen mukaansa seuraavassakin hallituksessa.
tiistai 28. lokakuuta 2008
HS: Brax: Vaalitulosta ei voi perua hukkaäänien takia
Helsingin Sanomien kirjoittaa, että oikeusministeri Tuija Braxin mukaan sähköisen äänestyksessä hävinneet äänet eivät ole lain mukaan riittävä syy vaalien uusimiseen. Sähköisen äänestäminen oli väliaikainen kokeilu, jonka jatkoa oikeusministeriö pohtii ensi kevääseen. Brax ei pidä pelkkää tuloslaskennan nopeutumista riittävänä syynä sähköiseen äänestykseen siirtymiseen.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
28.10.2008 15:42
päivitys 16:39
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) oli tiistaina hyvin hämmästynyt siitä, että sähköisessä äänestyksessä syntyi suoranainen keko eli 232 kappaletta hukkaääniä. TietoEnatorin ja oikeusministeriön tekemää sähköisen äänestämisen järjestelmää oli Braxin mukaan "koekäytetty, koekäytetty ja koekäytetty", mutta siitä huolimatta osa äänestäjistä ei osannut käyttää sitä oikein.
"Olen itsekin testannut järjestelmää moneen kertaan, ja olen suoraan sanottuna vieläkin ihan hirveän hämmästynyt, että semmoinen (virhe) on voinut niin laajasti tulla.
Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi viitaten siihen, että 232 äänestäjää ei ollut hoksannut painaa ok-nappulaa äänestämisen jälkeen selkeistä ohjeista huolimatta.
Kolmen kunnan hukkaäänet jäävät nyt ikuisiksi ajoiksi kiertämään poliittista ulkoavaruutta, sillä laki ei Braxin mukaan anna mahdollisuutta vaalien perumiseen näiden kolmen kunnan osalta.
...
"Kantani on ihan auki, voiko sitä käyttää seuraavissa vaaleissa eli eduskuntavaaleissa keväällä 2011. En ole tästä innostunut", Brax myöntää. Hän sanoi olevansa kiinnostunut siinä tapauksessa, jos sähköinen äänestys lisää äänestysaktiivisuutta.
"Jos sen sijaan tällä vain nopeutetaan ääntenlaskua, niin silloin hinta-laatusuhde ei ole hyvä", hän sanoi. Brax ei tiistaina muistanut sähköisen äänestysjärjestelmän hintaa, mutta viime helmikuussa hankkeen budjetiksi arvioitiin 700 000-800 000 euroa.
...
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
28.10.2008 15:42
päivitys 16:39
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) oli tiistaina hyvin hämmästynyt siitä, että sähköisessä äänestyksessä syntyi suoranainen keko eli 232 kappaletta hukkaääniä. TietoEnatorin ja oikeusministeriön tekemää sähköisen äänestämisen järjestelmää oli Braxin mukaan "koekäytetty, koekäytetty ja koekäytetty", mutta siitä huolimatta osa äänestäjistä ei osannut käyttää sitä oikein.
"Olen itsekin testannut järjestelmää moneen kertaan, ja olen suoraan sanottuna vieläkin ihan hirveän hämmästynyt, että semmoinen (virhe) on voinut niin laajasti tulla.
Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi viitaten siihen, että 232 äänestäjää ei ollut hoksannut painaa ok-nappulaa äänestämisen jälkeen selkeistä ohjeista huolimatta.
Kolmen kunnan hukkaäänet jäävät nyt ikuisiksi ajoiksi kiertämään poliittista ulkoavaruutta, sillä laki ei Braxin mukaan anna mahdollisuutta vaalien perumiseen näiden kolmen kunnan osalta.
...
"Kantani on ihan auki, voiko sitä käyttää seuraavissa vaaleissa eli eduskuntavaaleissa keväällä 2011. En ole tästä innostunut", Brax myöntää. Hän sanoi olevansa kiinnostunut siinä tapauksessa, jos sähköinen äänestys lisää äänestysaktiivisuutta.
"Jos sen sijaan tällä vain nopeutetaan ääntenlaskua, niin silloin hinta-laatusuhde ei ole hyvä", hän sanoi. Brax ei tiistaina muistanut sähköisen äänestysjärjestelmän hintaa, mutta viime helmikuussa hankkeen budjetiksi arvioitiin 700 000-800 000 euroa.
...
Kotimaa: Vähemmistövaltuutettu: Perussuomalaisten vaalivoitto ei johtunut maahanmuuttovastaisuudesta
Kotimaa-lehteen haastatellun vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä perussuomalaisten vaalimenestys ei perustunut maahanmuuttovastaisuuteen, vaan muihin syihin. Suurpää kuitenkin toivoo, että puheenjohtaja Timo Soini suitsii puolueesta jyrkimmän maahanmuuttopolitiikan kritiikin.
Kotimaa:
Vähemmistövaltuutettu: Perussuomalaisten vaalivoitto ei johtunut maahanmuuttovastaisuudesta
28.10.2008
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo, että Perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soini pitää jatkossakin puolueensa linjan selkeänä ja suitsii jyrkimmät äänenpainot.
Kuntavaalien jälkeen on kyselty, missä oli Perussuomalaisten kovasti kohonneen kannatuksen salaisuus, kenties maahanmuutto- tai ulkomaalaisvastaisuudessa.
- Minusta se olisi aika väärä johtopäätös, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toteaa.
Suurpää näkee Perussuomalaisten kohonneen kannatuksen takana muut syyt, muun muassa kuntien yhdistymisen, tehtaiden sulkemisen ja tyytymättömyyden pääpuolueisiin.
- Perussuomalaisilla oli myös tiettyjä ehdokkaita, jotka kirjoittivat negatiivisesti maahanmuuttoasioista. Se on kuitenkin pieni osa. Ei ole oikea johtopäätös, että voitto johtui maahanmuuttoasioista, Suurpää toistaa.
Suurpää: Soini rauhoitellut jyrkimmät äänenpainot
Suurpää kuitenkin toivoo, että Perussuomalaiset katsovat, mitä vaalivoitollaan tekevät.
- Toivon, että Timo Soinilla on keinot tehdä puolueen linja selväksi niille, jotka edustavat sitä jatkossa. Soinihan on itse selkeästi todennut, ettei puolue vihaa ketään. Ei vähemmistövaltuutetun toimistostakaan voi sanoa, etteikö saisi esittää kritiikkiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan, mutta rasismin puolelle ei pidä mennä, Suurpää sanoo.
Hän myös muistuttaa, ettei kuntien valtuustoissa päätetä maahanmuuttopolitiikasta. Tosin siellä käsitellään esimerkiksi asuntojen myöntämistä.
- Olisi onnetonta, jos siinä alettaisiin rakentaa syrjivälle linjalle.
Voiko jopa olla niin, että Soini myös kanavoi joitakin potentiaalisia maahanmuuttajavastaisia voimia maltillisempaan suuntaan?
- Tietyllä tavalla siinä on perää. Jos hän haluaisi, kentältä löytyisi jyrkempiäkin äänenpainoja, mutta hän on pyrkinyt rauhoittelemaan niitä, Suurpää vastaa.
Maahanmuuttovastaisuus ei ole nousussa
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ei usko maahanmuutto- tai maahanmuuttajavastaisuuden olevan nousussa Suomessa. Suurpään mukaan suomalaiset ovat ymmärtäneet maahanmuuton myönteiset puolet.
- Enemmistö ymmärtää, että jonkun pitää tuottaa palveluja jatkossakin, meidän ikärakenteemme on huono, hän sanoo.
Lama tosin voisi kääntää myönteistä kehitystä.
Suurpään mukaan myös avoimen rasistiset ryhmittymät ovat maassamme varsin pienikokoisia. Sen sijaan suomalaisten asenteissa on yhä suvaitsemattomuutta, työpaikoilla on etnistä syrjintää ja kaduilla rasistista huutelua.
Kotimaa:
Vähemmistövaltuutettu: Perussuomalaisten vaalivoitto ei johtunut maahanmuuttovastaisuudesta
28.10.2008
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo, että Perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soini pitää jatkossakin puolueensa linjan selkeänä ja suitsii jyrkimmät äänenpainot.
Kuntavaalien jälkeen on kyselty, missä oli Perussuomalaisten kovasti kohonneen kannatuksen salaisuus, kenties maahanmuutto- tai ulkomaalaisvastaisuudessa.
- Minusta se olisi aika väärä johtopäätös, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toteaa.
Suurpää näkee Perussuomalaisten kohonneen kannatuksen takana muut syyt, muun muassa kuntien yhdistymisen, tehtaiden sulkemisen ja tyytymättömyyden pääpuolueisiin.
- Perussuomalaisilla oli myös tiettyjä ehdokkaita, jotka kirjoittivat negatiivisesti maahanmuuttoasioista. Se on kuitenkin pieni osa. Ei ole oikea johtopäätös, että voitto johtui maahanmuuttoasioista, Suurpää toistaa.
Suurpää: Soini rauhoitellut jyrkimmät äänenpainot
Suurpää kuitenkin toivoo, että Perussuomalaiset katsovat, mitä vaalivoitollaan tekevät.
- Toivon, että Timo Soinilla on keinot tehdä puolueen linja selväksi niille, jotka edustavat sitä jatkossa. Soinihan on itse selkeästi todennut, ettei puolue vihaa ketään. Ei vähemmistövaltuutetun toimistostakaan voi sanoa, etteikö saisi esittää kritiikkiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan, mutta rasismin puolelle ei pidä mennä, Suurpää sanoo.
Hän myös muistuttaa, ettei kuntien valtuustoissa päätetä maahanmuuttopolitiikasta. Tosin siellä käsitellään esimerkiksi asuntojen myöntämistä.
- Olisi onnetonta, jos siinä alettaisiin rakentaa syrjivälle linjalle.
Voiko jopa olla niin, että Soini myös kanavoi joitakin potentiaalisia maahanmuuttajavastaisia voimia maltillisempaan suuntaan?
- Tietyllä tavalla siinä on perää. Jos hän haluaisi, kentältä löytyisi jyrkempiäkin äänenpainoja, mutta hän on pyrkinyt rauhoittelemaan niitä, Suurpää vastaa.
Maahanmuuttovastaisuus ei ole nousussa
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ei usko maahanmuutto- tai maahanmuuttajavastaisuuden olevan nousussa Suomessa. Suurpään mukaan suomalaiset ovat ymmärtäneet maahanmuuton myönteiset puolet.
- Enemmistö ymmärtää, että jonkun pitää tuottaa palveluja jatkossakin, meidän ikärakenteemme on huono, hän sanoo.
Lama tosin voisi kääntää myönteistä kehitystä.
Suurpään mukaan myös avoimen rasistiset ryhmittymät ovat maassamme varsin pienikokoisia. Sen sijaan suomalaisten asenteissa on yhä suvaitsemattomuutta, työpaikoilla on etnistä syrjintää ja kaduilla rasistista huutelua.
HS: Tampereen poliisi keskeytti kristityn Iranin kurdin karkotuksen
Helsingin Sanomat kertoo Tampereen poliisin keskeyttäneen iranilaisen Ibrahim Palanin käännytyksen. Vuosia Irakissa pakolaisena eläneen Palanin puolesta olivat vedonneet luterilainen kirkko, helluntaiseurakunta ja kristillisdemokraattien edustajat. Kristinuskoon kääntymisen takia häntä olisi Iranissa odottanut mahdollisesti jopa kuolemantuomio.
Helsingin Sanomat:
Tampereen poliisi keskeytti kristityn Iranin kurdin karkotuksen
28.10.2008
Piispa Repo vetoaa käännytyspäätöksen saaneen kristityn puolesta
27.10.2008
.
Helsingin Sanomat:
Tampereen poliisi keskeytti kristityn Iranin kurdin karkotuksen
28.10.2008
Piispa Repo vetoaa käännytyspäätöksen saaneen kristityn puolesta
27.10.2008
.
maanantai 27. lokakuuta 2008
HS: Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen
Helsingin Sanomat: Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen 27.10.2008
Perussuomalaisten huikea vaalivoitto kuntavaaleissa merkitsee emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mielestä oikeistopopulismin jonkinasteista läpimurtoa myös Suomeen. Maailmalla oikeistopopulistiset liikkeet ovat olleet "iso juttu" jo pitkään.
Perussuomalaisten nousun takaa Martikainen erottaa ennen kaikkea ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymyksen, joka on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa myös Norjassa ja Tanskassa.
Maahanmuuttopolitiikkaa on Martikaisen mielestä hyssytelty. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin on puhunut asiasta varovasti, mutta ongelma muhii pinnan alla. Maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista, ja ne ovat lisätekijöitä perussuomalaisten kannatuksen kasvussa.
Perussuomalaisten huikea vaalivoitto kuntavaaleissa merkitsee emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mielestä oikeistopopulismin jonkinasteista läpimurtoa myös Suomeen. Maailmalla oikeistopopulistiset liikkeet ovat olleet "iso juttu" jo pitkään.
Perussuomalaisten nousun takaa Martikainen erottaa ennen kaikkea ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymyksen, joka on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa myös Norjassa ja Tanskassa.
Maahanmuuttopolitiikkaa on Martikaisen mielestä hyssytelty. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin on puhunut asiasta varovasti, mutta ongelma muhii pinnan alla. Maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista, ja ne ovat lisätekijöitä perussuomalaisten kannatuksen kasvussa.
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
HS: Turvapaikanhakijoita tulossa paljon
Helsingin Sanomat käsittelee pääkirjoituksessaan Suomeen kohdistuvan pakolaisvirran ongelmia. Perheenyhdistämisten kautta Suomeen otettavien määrä on moninkertainen turvapaikkaprosessin kautta saapuviin verrattuna. Somaliasta tulevista perheenjäsenistä 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Helsingin Sanomat: pääkirjoitus
26.10.2008
[...]
Maahanmuuttovirastossa pelätään, että nykyiset kotouttamisongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mihin tulevaisuudessa pitäisi varautua. Kun Suomeen virtaa nyt noin 1 500 turvapaikanhakijaa vuodessa, merkitsee se sitä, että perheiden yhdistämisohjelman kautta lähivuosina maahan on tulossa jopa 5 000 perheenjäsentä vuosittain. Somaliasta tulevista perheenjäsenistä jo lähes 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
[...]
Muiden pohjoismaiden tiukennettua turvapaikansaannin ehtoja on maahanmuuttajien virta kääntynyt Suomeen. Tässä kuussa kahden viikon aikana on turvapaikanhakijoita tullut jo 335, joista Somaliasta 189. Hakijoista 52 on alaikäisiä.
[...]
Ongelma ei saisi jäädä yksin kuntien kannettavaksi. Valtion maksama kolmen vuoden korvaus kunnalle pitäisi saattaa ajan tasalle, sillä korvauksen taso on peräisin 1990-luvun alkupuolelta.
Unohtamalla turvapaikan saaneet maahanmuuttajat vastaanottokeskuksiin rakennetaan tulevaisuuteen kalliita ongelmia ratkottaviksi.
Helsingin Sanomat: pääkirjoitus
26.10.2008
[...]
Maahanmuuttovirastossa pelätään, että nykyiset kotouttamisongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mihin tulevaisuudessa pitäisi varautua. Kun Suomeen virtaa nyt noin 1 500 turvapaikanhakijaa vuodessa, merkitsee se sitä, että perheiden yhdistämisohjelman kautta lähivuosina maahan on tulossa jopa 5 000 perheenjäsentä vuosittain. Somaliasta tulevista perheenjäsenistä jo lähes 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
[...]
Muiden pohjoismaiden tiukennettua turvapaikansaannin ehtoja on maahanmuuttajien virta kääntynyt Suomeen. Tässä kuussa kahden viikon aikana on turvapaikanhakijoita tullut jo 335, joista Somaliasta 189. Hakijoista 52 on alaikäisiä.
[...]
Ongelma ei saisi jäädä yksin kuntien kannettavaksi. Valtion maksama kolmen vuoden korvaus kunnalle pitäisi saattaa ajan tasalle, sillä korvauksen taso on peräisin 1990-luvun alkupuolelta.
Unohtamalla turvapaikan saaneet maahanmuuttajat vastaanottokeskuksiin rakennetaan tulevaisuuteen kalliita ongelmia ratkottaviksi.
torstai 23. lokakuuta 2008
Perussuomalaiset: Ministeri Thors aisoihin
Kansanedustaja Pertti Virtanen kysyi eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Vanhaselta ministeri Thorsin toiminnasta.
Perussuomalaiset: Ministeri Thors aisoihin
23.10.2008
Ote eduskunnan pöytäkirjasta 23.10.2008
Suullinen kyselytunti
N:o 161) Ministerin tulkinta maahanmuuttolain arvostelusta
Pertti Virtanen/ps: Arvoisa puhemies! Kansalaiset, kollegat! Ministeri Thors on pahoittanut monen kansalaisen mielen hätäisellä vaalien alaisella ulostulollaan väittämällä, että nykyisen väljennetyn maahanmuuttolain arvostelu ja kritiikki nykytilassa olisi muka rasismia. Väite ja kytkentä on ministerin suusta ala-arvoinen ja totuudenvastainen varsinkin, kun muut Pohjoismaat Ruotsi etunenässä ovat tiukentaneet omia maahanmuuttolakejaan. Meille on alkanut tulvia esimerkiksi alaikäisiä turvapaikanhakijoita, joita Ruotsiin ei enää oteta. On pakko ihmetellä, kuinka hallituspuolue Rkp ilman minkäänlaisia varsinaisia todisteita syyttää toista suomalaista demokraattista eduskuntapuoluetta perustuslain rikkomisesta.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen yllätti eilisessä tv-tentissä myönteisesti toteamalla asian yhteydessä selkeästi, että hänen mielestään nykyiset suomalaiset puolueet noudattavat perustuslakia ja ovat demokraattisesti pelisääntöjen puitteissa mukana, mutta kulttuuriministeri Wallin ei pääministerin asiallista todistusta kuitenkaan noteerannut, vaan jatkoi peliään ja löysiä puheitaan toimittajien provosoimana. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Joten kysyisinkin, arvoisa puhemies...
Puhemies: Se pitäisi esittää minuutissa.
Puhuja: ..arvoisalta pääministeriltä, aikooko hän jatkaa eilisellä oikeudenmukaisella linjallaan ja panna ministeri Thorsin aisoihin ja lopettaa tämän puheet, perustuslakia noudattavan suomalaisen demokraattisen eduskuntapuolueen epäoikeudenmukaisen parjaamisen ja panettelun?
Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Kuuntelin eilen hyvin tarkkaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin vastauksen, missä hän kertoi omat periaatteensa ja puolueensa periaatteet, ja totesin, että ne ovat periaatteita, joita kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet ovat noudattaneet ja voivat varmasti ne allekirjoittaa. Eli sisällöstähän se riippuu, mikä se vastaus on.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
tiistai 21. lokakuuta 2008
HS: Vihreät kannattavat maahanmuuttajille työnhakua nimettömänä
Helsingin Sanomat kertoo vihreiden kannattavan anonyymia työnhakua. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anni Sinnemäen mukaan nimettömät hakemukset tukisivat maahanmuuttajien työllistymistä.
Sinnemäki ja vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi tukevat Astrid Thorsin arviota, että jotkut perussuomalaisten ehdokkaat suhtautuvat maahanmuuttoon vihamielisesti. Timo Soinin mukaan perussuomalaiset ei puolueena vihaa ketään. Soini arvioi Thorsin julkisen kommentoinnin vain lisäävän puolueensa kiinnostavuutta.
Helsingin Sanomat:
Vihreät kannattavat maahanmuuttajille työnhakua nimettömänä
21.10.2008 14:24
Vihreä Lanka:
Sinnemäki laittaisi maahanmuuttajat työnhakuun nimettöminä
21.10.2008
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoi tiistaina vihreiden tukevan kunnissa niin sanottua anonyymia työnhakua.
Se tarkoittaa, että työnhakija voisi lähettää työhakemuksensa työkokemuksineen ja koulutuksineen nimettömänä, jotta hakijaa ei syrjitä ainakaan nimen perusteella. Hakijan nimi ja maahanmuuttajatausta paljastuisivat vasta haastattelutilanteessa.
Ehdotuksella vihreät tukevat maahanmuuttajien työllistymistä. Sinnemäen mukaan muista maista on näyttöä, että pelkän nimen perusteella syrjitään. Anonyymista työnhausta on kokemuksia Ruotsista. "Se tasa-arvoistaa tilannetta."
"Siitä olisi hyvä keskustella myös Helsingissä", hän sanoo kotikaupungistaan jossa hän on myös valtuutettuna.
Vihreät ovat vaaleissa ehkä kaikista puolueista eniten liikkeellä monikulttuurisuuden ja maahanmuuton lisäämisen puolesta.
Vihreät yhtyvätkin maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) näkemykseen, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukossa on maahanmuuttoon vihamielisesti suhtautuvia ehdokkaita.
"Kyllä heitä on", sanovat sekä Anni Sinnemäki että vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi. "Vuoden 2003 jälkeen on eduskuntaan ja valtuustoihin äänestetty roisin kriittisesti maahanmuuttajiin suhtautuvia ehdokkaita." Sinnemäki sanoo.
Hänen mukaansa äänet ovat kuitenkin menneet hukkaan, sillä poliitikot eivät ole kyenneet toimimaan niin kuin äänestäjät ehkä ovat halunneet.
Laturi huomautti, että jokainen puolue on vastuussa ehdokkaistaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kirjoitti blokissaan sunnuntaina, että puolue ei vihaa ketään.
"Tilanne on herkullinen, kun Astrid Thors työntää Perussuomalaisten vaalivankkureita."
Sinnemäki ja vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi tukevat Astrid Thorsin arviota, että jotkut perussuomalaisten ehdokkaat suhtautuvat maahanmuuttoon vihamielisesti. Timo Soinin mukaan perussuomalaiset ei puolueena vihaa ketään. Soini arvioi Thorsin julkisen kommentoinnin vain lisäävän puolueensa kiinnostavuutta.
Helsingin Sanomat:
Vihreät kannattavat maahanmuuttajille työnhakua nimettömänä
21.10.2008 14:24
Vihreä Lanka:
Sinnemäki laittaisi maahanmuuttajat työnhakuun nimettöminä
21.10.2008
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoi tiistaina vihreiden tukevan kunnissa niin sanottua anonyymia työnhakua.
Se tarkoittaa, että työnhakija voisi lähettää työhakemuksensa työkokemuksineen ja koulutuksineen nimettömänä, jotta hakijaa ei syrjitä ainakaan nimen perusteella. Hakijan nimi ja maahanmuuttajatausta paljastuisivat vasta haastattelutilanteessa.
Ehdotuksella vihreät tukevat maahanmuuttajien työllistymistä. Sinnemäen mukaan muista maista on näyttöä, että pelkän nimen perusteella syrjitään. Anonyymista työnhausta on kokemuksia Ruotsista. "Se tasa-arvoistaa tilannetta."
"Siitä olisi hyvä keskustella myös Helsingissä", hän sanoo kotikaupungistaan jossa hän on myös valtuutettuna.
Vihreät ovat vaaleissa ehkä kaikista puolueista eniten liikkeellä monikulttuurisuuden ja maahanmuuton lisäämisen puolesta.
Vihreät yhtyvätkin maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) näkemykseen, että perussuomalaisten ehdokkaiden joukossa on maahanmuuttoon vihamielisesti suhtautuvia ehdokkaita.
"Kyllä heitä on", sanovat sekä Anni Sinnemäki että vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi. "Vuoden 2003 jälkeen on eduskuntaan ja valtuustoihin äänestetty roisin kriittisesti maahanmuuttajiin suhtautuvia ehdokkaita." Sinnemäki sanoo.
Hänen mukaansa äänet ovat kuitenkin menneet hukkaan, sillä poliitikot eivät ole kyenneet toimimaan niin kuin äänestäjät ehkä ovat halunneet.
Laturi huomautti, että jokainen puolue on vastuussa ehdokkaistaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kirjoitti blokissaan sunnuntaina, että puolue ei vihaa ketään.
"Tilanne on herkullinen, kun Astrid Thors työntää Perussuomalaisten vaalivankkureita."
Vihreä Lanka: Sinnemäki laittaisi maahanmuuttajat työnhakuun nimettöminä
Vihreä Lanka: Sinnemäki laittaisi maahanmuuttajat työnhakuun nimettöminä 21.10.2008
Vihreät haluaa antaa kaikille maahanmuuttajille oikeuden kielikoulutukseen, helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista ja sijoittaa maahanmuuttajat asumaan nykyistä monipuolisemmin eri alueille.
Vihreiden maahanmuuttoteesejä esitteli tiistaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
Hänen mielestä maahanmuuttajille pitäisi kunnissa myös antaa mahdollisuus työnhakuun nimettömänä. Näin voitaisiin välttää syrjintää nimen perusteella. Hakijan nimi voisi paljastua vasta työhaastattelussa.
Vihreät haluaa antaa kaikille maahanmuuttajille oikeuden kielikoulutukseen, helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista ja sijoittaa maahanmuuttajat asumaan nykyistä monipuolisemmin eri alueille.
Vihreiden maahanmuuttoteesejä esitteli tiistaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
Hänen mielestä maahanmuuttajille pitäisi kunnissa myös antaa mahdollisuus työnhakuun nimettömänä. Näin voitaisiin välttää syrjintää nimen perusteella. Hakijan nimi voisi paljastua vasta työhaastattelussa.
maanantai 20. lokakuuta 2008
IS: Soini raivostui Thorsin rasismipuheista
Sanna Ukkolan Ilta-Sanomiin kirjoittaman jutun mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on raivostunut Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin rasismipuheista. Thors totesi Aamulehden haastattelussa, että perussuomalaiset ovat huolestuttavan ulkomaalaisvastaisia. Soini pitää Thorsin kommenttia pohjanoteerauksena.
Ilta-Sanomat: uutinen
20.10.2008 10:14
Helsingin Sanomat: uutinen
19.10.2008 14:34
päivitys 15:29
- Olen todella pettynyt siihen, että Rkp lähtee tällaiseen asiattomaan hyökkäykseen. Se kielii vain vaalihermostumisesta. Ei hänen ulostulonsa ajankohta ollut mikään yllätys, Soini kommentoi IS:lle.
- Me menemme vielä vaaleissa Rkp:n ohitse. Kun Soini vetää vaalivankkureita ja Thors vielä työntää, niin varmasti tulee hyvä tulos.
Thors totesi sunnuntai-iltana IS:lle, että perussuomalaisissa on useita ehdokkaita, jotka suhtautuvat maahanmuuttajiin erittäin kielteisesti. Thors sanoi olevansa huolissaan siitä, että rasistiset puolueet kasvattavat Suomessa suosiotaan. Niin on käynyt myös muissa Pohjoismaissa.
- Puheenjohtaja Soinilla on erittäin suuri vastuu, sillä perussuomalaisten ehdokaskaarissa on ulkomaalaisvastaisia ihmisiä. En tässä tuoksinassa halua arvioida, onko Soini itse sellainen, Thors totesi.
Hän ei kuitenkaan halunnut nimeltä mainita ketään perussuomalaisten ehdokasta.
- Oikeistopopulismin pesiytyminen Eurooppaan on erittäin huolestuttavaa. Ulkomaalaisvastaiset, nationalistiset puolueet yleensä vastustavat myös EU:ta. Uskon, että Soini ainakin seuraa tarkasti näiden puolueiden toimintaa.
- Perussuomalaiset esimerkiksi haluavat vähentää määrärahoja kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi. Kyllähän se jotain puolueesta kertoo, Thors toteaa.
Soini joutui vastailemaan syytöksiin muukalaisvihasta myös Helsingin Sanomain vaalitentissä hiljattain. Toimittaja-kirjailija Leif Salmén totesi perussuomalaisten ajavan muukalaispolitiikassaan kahdella raiteella: Soini on lupsakka populisti, mutta puolueen ehdokkaat kalastelevat ääniä "sameissa vesissä".
- Minä en lietso minkäänlaista vihaa, Soini vastasi.
--------------------
HS:
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyrmää maahanmuuttoasioista vastaavan ministerin Astrid Thorsin (r) lausunnot perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuudesta. Soini sanoo pettyneensä Thorsiin ja syyttää tätä "törkeästä leimausyrityksestä".
Soinin mukaan Thors peittelee Rkp:n omaa suvaitsemattomuutta.
"Voisivat keskittyä siihen, millaista politiikkaa ja suvaitsevaisuuskäsitettä Rkp:n hallitsemissa kunnissa suomenkielisiä kohtaan on", Porvoosta puhelimitse tavoitettu Soini sanoi Helsingin Sanomille.
Soini epäilee, että Thorsin lausunnon takana on valtapolitiikka. Hänen mukaansa Rkp:ssä pelätään, että perussuomalaiset voivat kuntavaalimenestyksen myötä syrjäyttää puolueen Kuntaliiton hallituksesta.
...
Soinin mukaan on älyllistä epärehellisyyttä jankuttaa muutaman yksittäisen ehdokkaan esiin nostamista teemoista. Hän korostaa, että puolueella on 1 840 ehdokasta kuntavaaleissa, ja jokaisella on oikeus mielipiteidensä ilmaisuun.
Puolueen yksimielisesti hyväksytty linja löytyy Soinin mukaan puolue- ja vaaliohjelmista.
"Suuret puolueet ovat säikähtäneet perussuomalaisten suosion kasvusta ja meihin yritetään nyt lyödä leimaa. Me määrittelemme kuitenkin itse itsemme ohjelmien ja toimintamme kautta", Soini sanoo.
"Kenenkään pidä olla huolissaan. Me teemme hyvää, emmekä pahaa", hän vakuuttaa.
Soini tyrmää myös väitteet, että perussuomalaiset kopioisivat muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta tunnettujen laitaoikeistopuolueiden teemoja. "Me olemme suomalainen puolue ja puolustamme pientä suomalaista ihmistä."
Ilta-Sanomat: uutinen
20.10.2008 10:14
Helsingin Sanomat: uutinen
19.10.2008 14:34
päivitys 15:29
- Olen todella pettynyt siihen, että Rkp lähtee tällaiseen asiattomaan hyökkäykseen. Se kielii vain vaalihermostumisesta. Ei hänen ulostulonsa ajankohta ollut mikään yllätys, Soini kommentoi IS:lle.
- Me menemme vielä vaaleissa Rkp:n ohitse. Kun Soini vetää vaalivankkureita ja Thors vielä työntää, niin varmasti tulee hyvä tulos.
Thors totesi sunnuntai-iltana IS:lle, että perussuomalaisissa on useita ehdokkaita, jotka suhtautuvat maahanmuuttajiin erittäin kielteisesti. Thors sanoi olevansa huolissaan siitä, että rasistiset puolueet kasvattavat Suomessa suosiotaan. Niin on käynyt myös muissa Pohjoismaissa.
- Puheenjohtaja Soinilla on erittäin suuri vastuu, sillä perussuomalaisten ehdokaskaarissa on ulkomaalaisvastaisia ihmisiä. En tässä tuoksinassa halua arvioida, onko Soini itse sellainen, Thors totesi.
Hän ei kuitenkaan halunnut nimeltä mainita ketään perussuomalaisten ehdokasta.
- Oikeistopopulismin pesiytyminen Eurooppaan on erittäin huolestuttavaa. Ulkomaalaisvastaiset, nationalistiset puolueet yleensä vastustavat myös EU:ta. Uskon, että Soini ainakin seuraa tarkasti näiden puolueiden toimintaa.
- Perussuomalaiset esimerkiksi haluavat vähentää määrärahoja kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi. Kyllähän se jotain puolueesta kertoo, Thors toteaa.
Soini joutui vastailemaan syytöksiin muukalaisvihasta myös Helsingin Sanomain vaalitentissä hiljattain. Toimittaja-kirjailija Leif Salmén totesi perussuomalaisten ajavan muukalaispolitiikassaan kahdella raiteella: Soini on lupsakka populisti, mutta puolueen ehdokkaat kalastelevat ääniä "sameissa vesissä".
- Minä en lietso minkäänlaista vihaa, Soini vastasi.
--------------------
HS:
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyrmää maahanmuuttoasioista vastaavan ministerin Astrid Thorsin (r) lausunnot perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuudesta. Soini sanoo pettyneensä Thorsiin ja syyttää tätä "törkeästä leimausyrityksestä".
Soinin mukaan Thors peittelee Rkp:n omaa suvaitsemattomuutta.
"Voisivat keskittyä siihen, millaista politiikkaa ja suvaitsevaisuuskäsitettä Rkp:n hallitsemissa kunnissa suomenkielisiä kohtaan on", Porvoosta puhelimitse tavoitettu Soini sanoi Helsingin Sanomille.
Soini epäilee, että Thorsin lausunnon takana on valtapolitiikka. Hänen mukaansa Rkp:ssä pelätään, että perussuomalaiset voivat kuntavaalimenestyksen myötä syrjäyttää puolueen Kuntaliiton hallituksesta.
...
Soinin mukaan on älyllistä epärehellisyyttä jankuttaa muutaman yksittäisen ehdokkaan esiin nostamista teemoista. Hän korostaa, että puolueella on 1 840 ehdokasta kuntavaaleissa, ja jokaisella on oikeus mielipiteidensä ilmaisuun.
Puolueen yksimielisesti hyväksytty linja löytyy Soinin mukaan puolue- ja vaaliohjelmista.
"Suuret puolueet ovat säikähtäneet perussuomalaisten suosion kasvusta ja meihin yritetään nyt lyödä leimaa. Me määrittelemme kuitenkin itse itsemme ohjelmien ja toimintamme kautta", Soini sanoo.
"Kenenkään pidä olla huolissaan. Me teemme hyvää, emmekä pahaa", hän vakuuttaa.
Soini tyrmää myös väitteet, että perussuomalaiset kopioisivat muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta tunnettujen laitaoikeistopuolueiden teemoja. "Me olemme suomalainen puolue ja puolustamme pientä suomalaista ihmistä."
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
HS: Thors huolissaan perussuomalaisten ulkomaalaisvastaisuudesta
Helsingin Sanomat kertoo Aamulehteen haastatellun maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin pelkäävän perussuomalaisten kehittyvän ulkomaalaisvastaiseksi puolueeksi. Ministeri sanoo näkevänsä puolueessa samoja piirteitä kuin muiden pohjoismaiden populistisissa oikeistopuolueissa.
(Aamulehden verkkosivuilla ei alkuperäistä haastattelua)
Helsingin Sanomat: uutinen
19.10.2008 11:43
...
"Ryhmillä on yhteyksiä toisiinsa. Perussuomalaisten kannattajajoukoissa ja ehdokkaissa on henkilöitä, jotka suhtautuvat erittäin kielteisesti ulkomaalaisiin. Tämä on näkyvissä etenkin Helsingissä", Thors sanoi Aamulehdelle.
Lääkkeeksi Suomen "ghettoutumiseen" ministeri ehdottaa määrätietoista politiikkaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Hän vaatii myös nykyisen 30 miljoonan euron kotouttamisrahan kasvattamista.
"Maahanmuuttotilannetta ei ennakoitu 2006–2007, kun teimme budjetin väliraamit. Maahanmuuton tarpeet katsotaan uudestaan budjetin puolivälitarkastuksessa", Thors sanoi lehdelle.
(Aamulehden verkkosivuilla ei alkuperäistä haastattelua)
Helsingin Sanomat: uutinen
19.10.2008 11:43
...
"Ryhmillä on yhteyksiä toisiinsa. Perussuomalaisten kannattajajoukoissa ja ehdokkaissa on henkilöitä, jotka suhtautuvat erittäin kielteisesti ulkomaalaisiin. Tämä on näkyvissä etenkin Helsingissä", Thors sanoi Aamulehdelle.
Lääkkeeksi Suomen "ghettoutumiseen" ministeri ehdottaa määrätietoista politiikkaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Hän vaatii myös nykyisen 30 miljoonan euron kotouttamisrahan kasvattamista.
"Maahanmuuttotilannetta ei ennakoitu 2006–2007, kun teimme budjetin väliraamit. Maahanmuuton tarpeet katsotaan uudestaan budjetin puolivälitarkastuksessa", Thors sanoi lehdelle.
HS: Soini rasismihuolesta: Thorsin syytä katsoa peiliin
Helsingin Sanomat:
Soini rasismihuolesta: Thorsin syytä katsoa peiliin
19.10.2008
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tyrmää maahanmuuttoasioista vastaavan ministerin Astrid Thorsin (r) lausunnot perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuudesta. Soini sanoo pettyneensä Thorsiin ja syyttää tätä "törkeästä leimausyrityksestä".
Soinin mukaan Thors peittelee Rkp:n omaa suvaitsemattomuutta.
"Voisivat keskittyä siihen, millaista politiikkaa ja suvaitsevaisuuskäsitettä Rkp:n hallitsemissa kunnissa suomenkielisiä kohtaan on", Porvoosta puhelimitse tavoitettu Soini sanoi Helsingin Sanomille.
Soini epäilee, että Thorsin lausunnon takana on valtapolitiikka. Hänen mukaansa Rkp:ssä pelätään, että perussuomalaiset voivat kuntavaalimenestyksen myötä syrjäyttää puolueen Kuntaliiton hallituksesta.
Syytteet perussuomalaisten muukalaisvastaisuudesta ovat ryöpsähtäneet esille useaan otteeseen kuntavaalien alla. Muun muassa vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi on epäillyt, että osa perussuomalaisten ehdokkaista lietsoisi maahanmuuttajavastaisia asenteita.
Toisaalta perussuomalaisten kentältä on kuulunut aika ajoin kritiikkiä, jonka mukaan Soini suhtautuu maahanmuuttoon liian lepsusti.
Soinin mukaan on älyllistä epärehellisyyttä jankuttaa muutaman yksittäisen ehdokkaan esiin nostamista teemoista. Hän korostaa, että puolueella on 1 840 ehdokasta kuntavaaleissa, ja jokaisella on oikeus mielipiteidensä ilmaisuun.
Puolueen yksimielisesti hyväksytty linja löytyy Soinin mukaan puolue- ja vaaliohjelmista.
"Suuret puolueet ovat säikähtäneet perussuomalaisten suosion kasvusta ja meihin yritetään nyt lyödä leimaa. Me määrittelemme kuitenkin itse itsemme ohjelmien ja toimintamme kautta", Soini sanoo.
"Kenenkään pidä olla huolissaan. Me teemme hyvää, emmekä pahaa", hän vakuuttaa.
Soini tyrmää myös väitteet, että perussuomalaiset kopioisivat muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta tunnettujen laitaoikeistopuolueiden teemoja. "Me olemme suomalainen puolue ja puolustamme pientä suomalaista ihmistä."
------------------------------
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors pelkää perussuomalaisten kehittyvän ulkomaalaisvastaiseksi puolueeksi. Ministeri sanoo näkevänsä puolueessa samoja piirteitä kuin muiden pohjoismaiden populistisissa oikeistopuolueissa.
"Ryhmillä on yhteyksiä toisiinsa. Perussuomalaisten kannattajajoukoissa ja ehdokkaissa on henkilöitä, jotka suhtautuvat erittäin kielteisesti ulkomaalaisiin. Tämä on näkyvissä etenkin Helsingissä", Thors sanoi Aamulehdelle.
Lääkkeeksi Suomen "ghettoutumiseen" ministeri ehdottaa määrätietoista politiikkaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Hän vaatii myös nykyisen 30 miljoonan euron kotouttamisrahan kasvattamista.
"Maahanmuuttotilannetta ei ennakoitu 2006–2007, kun teimme budjetin väliraamit. Maahanmuuton tarpeet katsotaan uudestaan budjetin puolivälitarkastuksessa", Thors sanoi lehdelle.
lauantai 18. lokakuuta 2008
HS: Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita
Helsingin Sanomien mukaan Suomeen saapuvien ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Jo yhden lokakuun viikon aikana Suomeen saapui 47 alaikäistä. Suurin osa tulijoista on 15-17-vuotiaita, saapuu Somaliasta ja Irakista, eikä heillä ole mukanaan mitään asiakirjoja tai ne kuuluvat jollekin toiselle ihmiselle. Oulun poliisin mukaan lähes jokainen oleskeluluvan saava alaikäinen jättää perheenyhdistämishakemuksen.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja pitää Jorma Vuorio yhtenä syynä tilanteeseen Ruotsin tiukentunutta turvapaikkamenettelyä. Maahanmuuttovirasto on ehdottanut alaikäisille turvapaikanhakijoille iänmääritystestejä ikänsä valehtelevien täysi-ikäisten löytämiseksi.
Helsingin Sanomat:
Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita
Tietokulma: Irak ja Somalia yleisimpiä lähtömaita
18.10.2008
Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan Suomeen saapui viime viikolla yhteensä 47 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa.
"Se on kyllä todella paljon, kun vertaa koko viime vuoteen, jolloin hakijoita oli 96", Migrin tulosalueen johtaja Susanne Tengman hämmästelee.
Hakijamäärien on tiedetty olevan kasvussa, mutta viime viikkojen räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt monet asiantuntijatkin.
Suurin osa viime viikolla saapuneista on kotoisin Somaliasta ja Irakista. Heistä 23 on Helsingin ulkomaalaispoliisin kuulusteltavana. Lisäksi ainakin Turkuun ja Ouluun on tullut alaikäisiä hakijoita.
"Laivakuvausten perusteella he ovat luultavasti tulleet Ruotsista. Usein he kertovat, että tuntematon salakuljettaja on saattanut heidät Dubaista jonkin välilaskun kautta Ruotsiin, josta sitten on tultu Suomeen", Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkinnanjohtaja Arvo Mäntykenttä kertoo.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että yksi syy tilanteeseen on Ruotsin tiukentunut turvapaikkamenettely. Sen seurauksena hakijamäärät ovat lähteneet nousuun Suomessa ja Norjassa.
Kasvu on herättänyt epäilyjä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja niin sanotusta ankkurilapsitoiminnasta, jossa vanhemmat lähettävät lapsia hakemaan turvapaikkaa länsimaista.
"Tosiasia on, että jos ja kun alaikäinen lapsi saa oleskeluluvan, lähestulkoon jokainen jättää perheenyhdistämishakemuksen", Oulun poliisin ulkomaalaisryhmän rikosylikonstaapeli Ilkka Pernu sanoo.
"Myös laittoman maahantulon järjestämistä on tapahtunut. Oulun alueella tutkinnassa on 3–4 tapausta, jossa joku esimerkiksi on kuljettanut ihmisiä", Pernu kertoo.
"Onhan se lisääntynyt, eivät lapset ja nuoret tänne yksinään osaa tulla. Salakuljetus on hyvin kannattavaa bisnestä", Mäntykenttä sanoo.
Viime viikolla tulleiden tilanteesta ei ole tietoa.
Maahanmuuttoviraston ehdottama alaikäisten iänmääritys jakaa mielipiteitä.
"Me olemme niitä jonkin verran tehneet, mutta en tiedä kuinka paljon Maahanmuuttovirasto niitä on hyödyntänyt. Ei niillä tätä ongelmaa ratkaista", Mäntyniemi sanoo.
Pernu sen sijaan uskoo testien helpottavan ikänsä valehtelevien täysi-ikäisten löytämistä.
Ikätestissä todellinen ikä selviäisi tutkimalla hampaiden ja ranneluiden kehitystä.
Hakijoiden määrän vuoksi vastaanottokeskuksia on avattu uudelleen, kun niitä parisen vuotta sitten väen vähentyessä suljettiin.
------------
* Tänä vuonna alaikäisiä turvapaikanhakijoita on tullut jo yli kolmesataa. Vuoden loppuun mennessä määrän arvioidaan kipuavan yli neljäänsataan, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin kasvua olisi viime vuoteen verrattuna lähes 300 prosenttia.
* Valtaosa alaikäisistä tulijoista on 15–17-vuotiaita poikia. Hyvin pieniä lapsia tulee vain vähän.
* Useimmiten alaikäiset tulevat EU:n alueelle jonkun toisen ihmisen passilla tai sitten heillä ei ole minkäänlaisia asiakirjoja.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja pitää Jorma Vuorio yhtenä syynä tilanteeseen Ruotsin tiukentunutta turvapaikkamenettelyä. Maahanmuuttovirasto on ehdottanut alaikäisille turvapaikanhakijoille iänmääritystestejä ikänsä valehtelevien täysi-ikäisten löytämiseksi.
Helsingin Sanomat:
Suomeen tulvii alaikäisiä turvapaikanhakijoita
Tietokulma: Irak ja Somalia yleisimpiä lähtömaita
18.10.2008
Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan Suomeen saapui viime viikolla yhteensä 47 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa.
"Se on kyllä todella paljon, kun vertaa koko viime vuoteen, jolloin hakijoita oli 96", Migrin tulosalueen johtaja Susanne Tengman hämmästelee.
Hakijamäärien on tiedetty olevan kasvussa, mutta viime viikkojen räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt monet asiantuntijatkin.
Suurin osa viime viikolla saapuneista on kotoisin Somaliasta ja Irakista. Heistä 23 on Helsingin ulkomaalaispoliisin kuulusteltavana. Lisäksi ainakin Turkuun ja Ouluun on tullut alaikäisiä hakijoita.
"Laivakuvausten perusteella he ovat luultavasti tulleet Ruotsista. Usein he kertovat, että tuntematon salakuljettaja on saattanut heidät Dubaista jonkin välilaskun kautta Ruotsiin, josta sitten on tultu Suomeen", Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkinnanjohtaja Arvo Mäntykenttä kertoo.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että yksi syy tilanteeseen on Ruotsin tiukentunut turvapaikkamenettely. Sen seurauksena hakijamäärät ovat lähteneet nousuun Suomessa ja Norjassa.
Kasvu on herättänyt epäilyjä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja niin sanotusta ankkurilapsitoiminnasta, jossa vanhemmat lähettävät lapsia hakemaan turvapaikkaa länsimaista.
"Tosiasia on, että jos ja kun alaikäinen lapsi saa oleskeluluvan, lähestulkoon jokainen jättää perheenyhdistämishakemuksen", Oulun poliisin ulkomaalaisryhmän rikosylikonstaapeli Ilkka Pernu sanoo.
"Myös laittoman maahantulon järjestämistä on tapahtunut. Oulun alueella tutkinnassa on 3–4 tapausta, jossa joku esimerkiksi on kuljettanut ihmisiä", Pernu kertoo.
"Onhan se lisääntynyt, eivät lapset ja nuoret tänne yksinään osaa tulla. Salakuljetus on hyvin kannattavaa bisnestä", Mäntykenttä sanoo.
Viime viikolla tulleiden tilanteesta ei ole tietoa.
Maahanmuuttoviraston ehdottama alaikäisten iänmääritys jakaa mielipiteitä.
"Me olemme niitä jonkin verran tehneet, mutta en tiedä kuinka paljon Maahanmuuttovirasto niitä on hyödyntänyt. Ei niillä tätä ongelmaa ratkaista", Mäntyniemi sanoo.
Pernu sen sijaan uskoo testien helpottavan ikänsä valehtelevien täysi-ikäisten löytämistä.
Ikätestissä todellinen ikä selviäisi tutkimalla hampaiden ja ranneluiden kehitystä.
Hakijoiden määrän vuoksi vastaanottokeskuksia on avattu uudelleen, kun niitä parisen vuotta sitten väen vähentyessä suljettiin.
------------
* Tänä vuonna alaikäisiä turvapaikanhakijoita on tullut jo yli kolmesataa. Vuoden loppuun mennessä määrän arvioidaan kipuavan yli neljäänsataan, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin kasvua olisi viime vuoteen verrattuna lähes 300 prosenttia.
* Valtaosa alaikäisistä tulijoista on 15–17-vuotiaita poikia. Hyvin pieniä lapsia tulee vain vähän.
* Useimmiten alaikäiset tulevat EU:n alueelle jonkun toisen ihmisen passilla tai sitten heillä ei ole minkäänlaisia asiakirjoja.
perjantai 17. lokakuuta 2008
Turun Sanomat: Turkuun tullut kolminkertainen määrä turvapaikanhakijoita
Turun Sanomat: Turkuun tullut kolminkertainen määrä turvapaikanhakijoita 17.10.2008
Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna Turussa muuta maata hurjemmin. Mikäli tahti säilyy samana vuoden loppuun, poliisin kirjaamat turvapaikkahakemukset kolminkertaistuvat viime vuoteen verrattuna.
Turun poliisille on tänä vuonna tämän viikon keskiviikkoon mennessä ilmoittautunut 517 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna turvapaikanhakijoiksi kirjattiin Turussa 167 henkilöä. Tahti ei näytä hidastuvan loppuvuoden aikana, ulkomaalaistutkinta-asioista vastaava tutkinnanjohtaja Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisilaitokselta kertoo.
- Tällä hetkellä turvapaikan hakijoiden lisäys kohdistuu Helsinkiin ja Turkuun. Pääväylä Suomeen yleensä näyttää olevan Tukholman kautta, Lehtinen sanoo.
Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna Turussa muuta maata hurjemmin. Mikäli tahti säilyy samana vuoden loppuun, poliisin kirjaamat turvapaikkahakemukset kolminkertaistuvat viime vuoteen verrattuna.
Turun poliisille on tänä vuonna tämän viikon keskiviikkoon mennessä ilmoittautunut 517 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna turvapaikanhakijoiksi kirjattiin Turussa 167 henkilöä. Tahti ei näytä hidastuvan loppuvuoden aikana, ulkomaalaistutkinta-asioista vastaava tutkinnanjohtaja Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisilaitokselta kertoo.
- Tällä hetkellä turvapaikan hakijoiden lisäys kohdistuu Helsinkiin ja Turkuun. Pääväylä Suomeen yleensä näyttää olevan Tukholman kautta, Lehtinen sanoo.
torstai 16. lokakuuta 2008
Savon Sanomat: Osa pakolaisista valehtelee ikänsä
Maahanmuuttoministeriö haluaa ulkomaalaislakiin lisäyksen joka sallisi ikätestien tekemisen alaikäisille. Ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan jopa kymmenet yksin Suomeen tulevista lapsipakolaisista ovat todellisuudessa 18 vuotta täyttäneitä. Testi perustuisi vapaaehtoisuuteen. Hampaista iän voi arvoida puolen vuoden tarkkuudella, mutta luotettavampaan tulokseen tarvitaan lisäksi ranneluun tutkiminen.
Pakolaisneuvonta ry ei hyväksy ikätestien tekemistä lapsipakolaisille. Järjestö pitää luustotestejä epäluotettavina ja pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina.
Savon Sanomat:
Osa pakolaisista valehtelee ikänsä
Pohjois-Savokin tunnustelee pakolaiskeskusta
16.10.2008
Hampaat paljastavat iän melko tarkasti
17.10.2008
Maahanmuuttovirasto liputtaa sormenjälkirekisterille
8.10.2008
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan jopa kymmenet yksin Suomeen tulevista lapsipakolaisista ovat todellisuudessa 18 vuotta täyttäneitä.
Maahanmuuttovirasto haluaa ulkomaalaislakiin lisäyksen, joka sallisi ikätestien tekemisen alaikäiselle pakolaiselle.
Testissä tutkittaisiin hakijan hampaita ja ranteen luita iän määrittämiseksi. Testin teettäisi poliisi, ja se perustuisi vapaaehtoisuuteen.
Suomeen saapuneiden lapsipakolaisten määrä on noussut ennätyslukemiin vuonna 2008.
Yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli syyskuun lopussa 293. Esimerkiksi viime vuonna heitä oli 98.
Jorma Vuorio arvioi, että alaikäisten hakijoiden määrä voi vuoden loppuun mennessä nousta jopa 500:een. Nopea nousu vaikeuttaa lapsipakolaisten sijoittamista kuntiin.
Suurin osa lapsipakolaisista tulee Somaliasta ja Irakista.
----------
Pohjois-Savon TE-keskus aloittaa kuntien kanssa neuvottelut vastaanottokeskuksen perustamisesta pakolaisille. Pohjois-Savossa ei ole ollut yhtään pakolaiskeskusta sitten vuoden 2000, jolloin Vaajasalon lyhytikäiseksi jäänyt keskus suljettiin.
Sisäasianministeriön mukaan Suomessa on tarve yli 500 uudelle vastaanottopaikalle nykyisten 2 000:n lisäksi. Ministeriö selvittää parhaillaan työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa kuntien valmiutta järjestää uusia paikkoja.
Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on noussut jyrkästi viime vuodesta. Ruuhkan lieventämiseksi avattiin tällä viikolla 24-paikkainen vastaanottokeskus Punkalaitumelle.
Turvapaikanhakijoiden etujärjestö Pakolaisneuvonta ry ei hyväksy ikätestien tekemistä lapsipakolaisille. Järjestö pitää luustotestejä epäluotettavina ja pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina.
Kuopiolainen oikeushammaslääkäri Ari-Pekka Parviainen sanoo, että luotettavaan ikäarvioon tarvittaisiin useita tutkimuksia.
-----------
- Ikä saadaan aika tarkasti selville hampaista panorama-röntgenkuvan eli ortopantomon avulla. Siinä ei voi huijata. Ikä voidaan määritellä puolen vuoden tarkkuudella.
- Hampaisto on valmis 16-vuotiaana, mutta viisaudenhampaat jatkavat kehitystä 18-vuotiaaksi asti. Jos hampaat ovat kehittyneet loppuun, kysymyksessä on mitä todennäköisemmin täysi-ikäinen ihminen, sanoo oikeushammaslääkäri Ari-Pekka Parviainen Kuopiosta.
Maahanmuuttovirasto on ilmaissut halunsa selvittää turvapaikkaa hakevien lasten todellisen iän testeillä.
Hampaiston iän määrityksessä käytetään kansainvälisiä taulukoita, joita pidetään hyvin luotettavina, koska ne perustuvat isojen massojen mittaustuloksiin. Omat taulukot on kehitetty aasialaisille ja valkoihoisille.
[...]
Vain yhteen tutkimukseen Parviaisen mielestä ei kuitenkaan voi tuijottaa ikätestissä. Kolme tekijää: hampaisto, luusto ja kalenteri-ikä antavat yhdessä tarkan tuloksen.
- Hampaiston ja luuston kehitys voivat erota toisistaan. Joillakin hampaat kehittyvät nopeammin kuin luusto, ja toisilla taas päinvastoin.
Röntgenkuva pienistä sormenpään kokoisista ranneluista kertoo luuston luutumisvaiheen.
---------------
Maahanmuuttovirasto pitää sormenjälkirekisterin perustamista aiheellisena. Viraston mukaan viime vuonna yli tuhannen Suomeen tulleen ulkomaalaisen henkilöllisyyttä ei voitu varmistaa.
Viraston lausunto liittyy lakiehdotukseen, joka sallisi passeihin liitettävien sormenjälkien keräämisen kansalliseen tietokantaan.
[...]
Pakolaisneuvonta ry ei hyväksy ikätestien tekemistä lapsipakolaisille. Järjestö pitää luustotestejä epäluotettavina ja pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina.
Savon Sanomat:
Osa pakolaisista valehtelee ikänsä
Pohjois-Savokin tunnustelee pakolaiskeskusta
16.10.2008
Hampaat paljastavat iän melko tarkasti
17.10.2008
Maahanmuuttovirasto liputtaa sormenjälkirekisterille
8.10.2008
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan jopa kymmenet yksin Suomeen tulevista lapsipakolaisista ovat todellisuudessa 18 vuotta täyttäneitä.
Maahanmuuttovirasto haluaa ulkomaalaislakiin lisäyksen, joka sallisi ikätestien tekemisen alaikäiselle pakolaiselle.
Testissä tutkittaisiin hakijan hampaita ja ranteen luita iän määrittämiseksi. Testin teettäisi poliisi, ja se perustuisi vapaaehtoisuuteen.
Suomeen saapuneiden lapsipakolaisten määrä on noussut ennätyslukemiin vuonna 2008.
Yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli syyskuun lopussa 293. Esimerkiksi viime vuonna heitä oli 98.
Jorma Vuorio arvioi, että alaikäisten hakijoiden määrä voi vuoden loppuun mennessä nousta jopa 500:een. Nopea nousu vaikeuttaa lapsipakolaisten sijoittamista kuntiin.
Suurin osa lapsipakolaisista tulee Somaliasta ja Irakista.
----------
Pohjois-Savon TE-keskus aloittaa kuntien kanssa neuvottelut vastaanottokeskuksen perustamisesta pakolaisille. Pohjois-Savossa ei ole ollut yhtään pakolaiskeskusta sitten vuoden 2000, jolloin Vaajasalon lyhytikäiseksi jäänyt keskus suljettiin.
Sisäasianministeriön mukaan Suomessa on tarve yli 500 uudelle vastaanottopaikalle nykyisten 2 000:n lisäksi. Ministeriö selvittää parhaillaan työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa kuntien valmiutta järjestää uusia paikkoja.
Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on noussut jyrkästi viime vuodesta. Ruuhkan lieventämiseksi avattiin tällä viikolla 24-paikkainen vastaanottokeskus Punkalaitumelle.
Turvapaikanhakijoiden etujärjestö Pakolaisneuvonta ry ei hyväksy ikätestien tekemistä lapsipakolaisille. Järjestö pitää luustotestejä epäluotettavina ja pakolaisten oikeusturvaa loukkaavina.
Kuopiolainen oikeushammaslääkäri Ari-Pekka Parviainen sanoo, että luotettavaan ikäarvioon tarvittaisiin useita tutkimuksia.
-----------
- Ikä saadaan aika tarkasti selville hampaista panorama-röntgenkuvan eli ortopantomon avulla. Siinä ei voi huijata. Ikä voidaan määritellä puolen vuoden tarkkuudella.
- Hampaisto on valmis 16-vuotiaana, mutta viisaudenhampaat jatkavat kehitystä 18-vuotiaaksi asti. Jos hampaat ovat kehittyneet loppuun, kysymyksessä on mitä todennäköisemmin täysi-ikäinen ihminen, sanoo oikeushammaslääkäri Ari-Pekka Parviainen Kuopiosta.
Maahanmuuttovirasto on ilmaissut halunsa selvittää turvapaikkaa hakevien lasten todellisen iän testeillä.
Hampaiston iän määrityksessä käytetään kansainvälisiä taulukoita, joita pidetään hyvin luotettavina, koska ne perustuvat isojen massojen mittaustuloksiin. Omat taulukot on kehitetty aasialaisille ja valkoihoisille.
[...]
Vain yhteen tutkimukseen Parviaisen mielestä ei kuitenkaan voi tuijottaa ikätestissä. Kolme tekijää: hampaisto, luusto ja kalenteri-ikä antavat yhdessä tarkan tuloksen.
- Hampaiston ja luuston kehitys voivat erota toisistaan. Joillakin hampaat kehittyvät nopeammin kuin luusto, ja toisilla taas päinvastoin.
Röntgenkuva pienistä sormenpään kokoisista ranneluista kertoo luuston luutumisvaiheen.
---------------
Maahanmuuttovirasto pitää sormenjälkirekisterin perustamista aiheellisena. Viraston mukaan viime vuonna yli tuhannen Suomeen tulleen ulkomaalaisen henkilöllisyyttä ei voitu varmistaa.
Viraston lausunto liittyy lakiehdotukseen, joka sallisi passeihin liitettävien sormenjälkien keräämisen kansalliseen tietokantaan.
[...]
perjantai 10. lokakuuta 2008
HS: Kiintiöt auttaisivat maahanmuuttajia työllistymään
Helsingin Sanomat, mielipide:
Abdoulmajid Hakki: Kiintiöt auttaisivat maahanmuuttajia työllistymään 10.10.08Negatiiviset asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat yksi korkeimmista kynnyksistä maahanmuuttajien työllistämisen tiellä. Vaikka yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajia, kynnys rikkoa tätä lakia on hyvin matala sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Lähes kolme prosenttia Suomen väestöstä on syntynyt maan rajojen ulkopuolella. Suuri osa näistä maahanmuuttajista on työttöminä. Erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työnsaanti on raskaan kiven alla.
Maahanmuuttajien syrjintää voidaan hyvin verrata naisten syrjintään niissä maissa, jossa naisella ei ole käytännössä oikeuksia.
torstai 9. lokakuuta 2008
Vihreä Lanka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta
Vihreän Langan jutussa rinnastetaan Itävallan äärioikeisto ja valtuustoon pyrkivät Suomen Sisu -järjestön jäsenet. Järjestön jäseniä on perussuomalaisten ehdokaslistoilla toistakymmentä ja lisäksi muutamia demarien ja kokoomuksen listoilla.
Vihreä Lanka:
Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta
9.10.2008
Samaan aikaan kun äärioikeiston puolueet saivat viime viikonloppuna murskavoiton Itävallan parlamenttivaaleissa, kansallismielisyys nostaa päätään myös Suomessa.
Itävallassa äärioikeiston voitto tarkoitti samalla perinteisten puolueiden tappiota.
Suomessa kansallismielisyyden kanavana toimiva perussuomalaiset on useiden gallupien mukaan matkalla kohti vaalivoittoa. Puolueella on listoillaan lukuisia kansallismielisyyttään korostavia ehdokkaita, ja moni heistä kuuluu maahanmuuttoa vastustavaan Suomen Sisu -järjestöön.
Suomen Sisun puheenjohtajan, perussuomalaisten nuorten sihteerin Johannes Niemisen mukaan perussuomalaisten ja Suomen Sisun välillä ei ole järjestelmällistä yhteistyötä. Nieminen on itse perussuomalaisten listalla Vantaalla.
[...]
Puolueen ja järjestön välit ovat joka tapauksessa läheiset: Niemisen lisäksi esimerkiksi Suomen Sisun entinen puheenjohtaja, nykyinen varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen on perussuomalaisten ehdokkaana Espoossa. Hän kuuluu myös perussuomalaisten nuorten hallitukseen.
Näkyvä Sisuun kuuluva ehdokas on myös monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa blogissaan arvosteleva Jussi Halla-aho. Hän on perussuomalaisten sitoutumattomana ehdokkaana Helsingissä.
Johannes Niemisen arvion mukaan sisulaisia on perussuomalaisten listoilla yhteensä ”toistakymmentä”. Sisun jäseniä on hänen mukaansa myös demarien ja kokoomuksen listoilla.
”Aiemmissa vaaleissa meillä on ollut ehdokkaita myös jopa kommunistisessa työväenpuolueessa, vasemmistoliitossa ja yksi ehdokas myös vihreissä.”
[...]
Perussuomalaisten imago perustuu puolueen puheenjohtajan Timo Soinin persoonaan. Leppoisana kansanmiehenä esiintyvän Soinin vetovoima tuo puolueelle ääniä muuallakin kuin Espoossa. Tällöin mielikuvat ja paikalliset ehdokkaat eivät välttämättä vastaa toisiaan.
[...]
”Jokainen osasto asettaa ehdokkaansa. On korostettu, että ehdokas hyväksyy puolueen ohjelman, eikä puolue ehdokkaan”, Soini sanoo.
Suomen Sisun verkkosivujen alareunassa on kuva suoraan kohti katsovasta, tummaihoisesta pojasta. Teksti kuuluu: Kansainvaeltaja syö teillä. Montako heistä sinä aiot elättää?
[...]
Otteita Suomen Sisun periaateohjelmasta
”Ihmiskunnan luonnollisen monimuotoisuuden hävittäminen monikulttuurisuuden harhaanjohtavalla nimellä on loputtava.”
”Kansoja ei saa tarkoituksellisesti sekoittaa keskenään eikä tuhota historiallisesti kehittyneitä kulttuureita korvaamalla ne globaalilla alakulttuurien kirjolla.”
”Ainoastaan edustuksellisuuteen perustuva demokratia on kansanvaltaisuuden irvikuva.”
Vihreä Lanka:
Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta
9.10.2008
Samaan aikaan kun äärioikeiston puolueet saivat viime viikonloppuna murskavoiton Itävallan parlamenttivaaleissa, kansallismielisyys nostaa päätään myös Suomessa.
Itävallassa äärioikeiston voitto tarkoitti samalla perinteisten puolueiden tappiota.
Suomessa kansallismielisyyden kanavana toimiva perussuomalaiset on useiden gallupien mukaan matkalla kohti vaalivoittoa. Puolueella on listoillaan lukuisia kansallismielisyyttään korostavia ehdokkaita, ja moni heistä kuuluu maahanmuuttoa vastustavaan Suomen Sisu -järjestöön.
Suomen Sisun puheenjohtajan, perussuomalaisten nuorten sihteerin Johannes Niemisen mukaan perussuomalaisten ja Suomen Sisun välillä ei ole järjestelmällistä yhteistyötä. Nieminen on itse perussuomalaisten listalla Vantaalla.
[...]
Puolueen ja järjestön välit ovat joka tapauksessa läheiset: Niemisen lisäksi esimerkiksi Suomen Sisun entinen puheenjohtaja, nykyinen varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen on perussuomalaisten ehdokkaana Espoossa. Hän kuuluu myös perussuomalaisten nuorten hallitukseen.
Näkyvä Sisuun kuuluva ehdokas on myös monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa blogissaan arvosteleva Jussi Halla-aho. Hän on perussuomalaisten sitoutumattomana ehdokkaana Helsingissä.
Johannes Niemisen arvion mukaan sisulaisia on perussuomalaisten listoilla yhteensä ”toistakymmentä”. Sisun jäseniä on hänen mukaansa myös demarien ja kokoomuksen listoilla.
”Aiemmissa vaaleissa meillä on ollut ehdokkaita myös jopa kommunistisessa työväenpuolueessa, vasemmistoliitossa ja yksi ehdokas myös vihreissä.”
[...]
Perussuomalaisten imago perustuu puolueen puheenjohtajan Timo Soinin persoonaan. Leppoisana kansanmiehenä esiintyvän Soinin vetovoima tuo puolueelle ääniä muuallakin kuin Espoossa. Tällöin mielikuvat ja paikalliset ehdokkaat eivät välttämättä vastaa toisiaan.
[...]
”Jokainen osasto asettaa ehdokkaansa. On korostettu, että ehdokas hyväksyy puolueen ohjelman, eikä puolue ehdokkaan”, Soini sanoo.
Suomen Sisun verkkosivujen alareunassa on kuva suoraan kohti katsovasta, tummaihoisesta pojasta. Teksti kuuluu: Kansainvaeltaja syö teillä. Montako heistä sinä aiot elättää?
[...]
Otteita Suomen Sisun periaateohjelmasta
”Ihmiskunnan luonnollisen monimuotoisuuden hävittäminen monikulttuurisuuden harhaanjohtavalla nimellä on loputtava.”
”Kansoja ei saa tarkoituksellisesti sekoittaa keskenään eikä tuhota historiallisesti kehittyneitä kulttuureita korvaamalla ne globaalilla alakulttuurien kirjolla.”
”Ainoastaan edustuksellisuuteen perustuva demokratia on kansanvaltaisuuden irvikuva.”
HS: Vanhemmille vankeutta tyttären lähettämisestä Kongoon
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi avioparin törkeästä vapaudenriistosta, koska he pakottivat tyttärensä useaksi kuukaudeksi Kongoon. Vanhemmat saivat vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan vastaavia tapauksia on tullut ilmi aiemminkin.
Helsingin Sanomat: uutinen
9.10.2008 04:30
...
Vanhemmat olivat huolissaan tytön kaveripiirin huonosta vaikutuksesta häneen ja lähettivät tyttärensä sukulaisten luokse Kongoon opettelemaan afrikkalaisia tapoja.
...
Isä perusteli myöhemmin poliisille matkakohteen salaamista tyttäreltä sillä, että hän olisi muuten kieltäytynyt matkasta ja "mennyt turvakotiin tai muualle".
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoo, että maahanmuuttajien lapsia "katoaa" silloin tällöin Suomessa.
Hän epäilee, että vanhemmat ovat järjestäneet heidät vanhaan kotimaahansa pois suomalaisvaikutteiden ääreltä kuten kongolaistaustaisen perheen tapauksessakin.
...
Vähemmistövaltuutettu pitää käräjäoikeuden langettamia vankeusrangaistuksia ankarina mutta perusteltuina.
"Kulttuuri- ja uskontosyyt eivät anna oikeutta poiketa ihmisoikeuksista", Johanna Suurpää huomauttaa.
Helsingin Sanomat: uutinen
9.10.2008 04:30
...
Vanhemmat olivat huolissaan tytön kaveripiirin huonosta vaikutuksesta häneen ja lähettivät tyttärensä sukulaisten luokse Kongoon opettelemaan afrikkalaisia tapoja.
...
Isä perusteli myöhemmin poliisille matkakohteen salaamista tyttäreltä sillä, että hän olisi muuten kieltäytynyt matkasta ja "mennyt turvakotiin tai muualle".
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoo, että maahanmuuttajien lapsia "katoaa" silloin tällöin Suomessa.
Hän epäilee, että vanhemmat ovat järjestäneet heidät vanhaan kotimaahansa pois suomalaisvaikutteiden ääreltä kuten kongolaistaustaisen perheen tapauksessakin.
...
Vähemmistövaltuutettu pitää käräjäoikeuden langettamia vankeusrangaistuksia ankarina mutta perusteltuina.
"Kulttuuri- ja uskontosyyt eivät anna oikeutta poiketa ihmisoikeuksista", Johanna Suurpää huomauttaa.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
HS: Kysymys ulkomaalaisvihasta sähköisti Soinin puheenjohtajatentin
Helsingin Sanomat:
Kysymys ulkomaalaisvihasta sähköisti Soinin puheenjohtajatentin
8.10.2008
Perussuomalaisten epäilty ulkomaalaisviha sähköisti ilman, kun puolueen puheenjohtaja Timo Soini keskiviikkona vastasi kysymyksiin Helsingin Sanomien vaalitentissä.
Haastattelija, toimittaja-kirjailija Leif Salmén pääsi aiheeseen käsiksi, kun Soini sanoi, että rahoittaakseen kuntien palveluja ja poistaakseen dieselveron puolue tinkisi kehitysapurahojen korotuksesta.
Salmén huomautti vihreiden puoluesihteerin Panu Laturin sanoneen, että perussuomalaiset lietsovat muukalaisvihaa.
"Minä en lietso minkäänlaista vihaa", Soini vakuutti.
Päivälehden museoon kertynyt 130-päinen yleisö keskittyi korvin kuultavasti kuulemaan jatkoa.
Salménin mielestä perussuomalaiset ajavat muukalaispolitiikassaan kahdella raiteella: Soini on lupsakka populisti ja kentällä "kalastetaan sameissa vesissä".
"Ei me perussuomalaiset ketään vihata, mutta se on totta, että me ajamme kohtalaisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa."
Soini myös kiisti Salménin vihjailut, että perussuomalaisilla olisi yhteyksiä Itävallan ja Italian äärioikeistolaisiin puolueisiin. "Ei meillä mitään internationaalia ole.
Salmén lainasi perussuomalaisten helsinkiläisehdokkaan Jussi Halla-Ahon mielipiteitä muslimeista: hänen mielestään muslimikulttuuri toisin kuin länsimainen kunnioittaa voimaa ja muslimit pitävät ulkopuolisia "eläiminä".
Soini kieltäytyi kahdesti sanoutumasta irti Halla-Ahon käsityksistä. Soini vetosi siihen, että Halla-Aho ei ole puolueen jäsen, että hän vastaa itse mielipiteistään, että Helsingin piiri on hänet laillisesti asettanut ehdolle ja että kansa päättää, ketkä valitaan.
"Ymmärrämme täysin, mitä te nyt sanotte", Salmén viilsi.
"No se on oikein hyvä", Soini vastasi.
tiistai 7. lokakuuta 2008
HS: Perussuomalaiset erottuivat eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa
Helsingin Sanomat kertoo, että nopea pääsy työelämään ja mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieltä ovat useimpien kansanedustajien mielestä keinot, joilla Suomeen muualta tulleet parhaiten saadaan mukaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. HS:n mukaan kaikissa puolueissa hyväksytään ajatus, että oman työvoiman vähentyessä Suomessakin tarvitaan entistä enemmän muuttajia ulkomailta. Perussuomalaiset erottuivat eduskunnan keskustelussa ehdottamalla tiukkoja ehtoja maahanmuuttajille.
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
7.10.2008 19:18
Maahanmuuttoasioista hallituksessa vastaava ministeri Astrid Thors (r) ihmetteli tiistaina eduskunnassa, että työtön muuttaja joutuu Helsingissä odottamaan melkein puoli vuotta pääsyä työvoimatoimiston virkailijan puheille. Thorsin mielestä tämä on "käsittämätöntä".
Jatkoksi Thors valitteli sitäkin, että aikaa kuluu keskimäärin kolme neljä kuukautta, ennen kuin maahanmuuttaja pääsee mukaan jonkinlaiseen kielikoulutukseen.
...
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) sanoi, että muuttajiksi voisi ottaa vain sellaisia, joilla on riittävä ammattitaito aloilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä. Maahanmuuttajien pitäisi myös olla pääsääntöisesti työikäisiä, työhaluisia ja työllistyviä ihmisiä, ja kulttuurierotkaan eivät saisi olla liian suuret.
Kokoomuksen Arto Satosen mielestä Suomen kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoa. Satonen suositteli, että muuttajia yritettäisiin rekrytoida niistä Aasian ja itäisen Keski-Euroopan maista, joiden kansalaiset ovat jo nyt Suomessa työllistyneet parhaiten.
Myös Satonen toivoi maahanmuuttajille lisää kielikoulutusta, mutta sanoi, ettei kielitaidottomuudestakaan pitäisi tehdä työllistämisen estettä. Monet käden taitajat selviävät Satosen mielestä vähäisemmälläkin kielitaidolla.
Vasemmistoliiton Kari Uotila vastasi, että kyllä kielitaitoa hekin tarvitsevat, jotta saavat tarvittaessa selvää työsopimuksista ja laeista.
Keskustan Oiva Kaltiokumpu ehdotti, että kieliopintoja tarjottaisiin jo muuttajien kotimaassa ja muuton jälkeen opiskella pitäisi voida osin työaikana ja työnantajan tuella. Tarja Tallqvist (kd) varoitteli, että kielitaidottomaksi jääminen voi johtaa syrjäytymiseen ja köyhyyteen.
Hallitus oli listannut muuttajien kotouttamisessa koettuja ongelmia eduskunnalle nyt annetussa selonteossa. Opposition mielestä hallitus ei kuitenkaan ota ongelmia riittävän vakavasti. Maarit Feldt-Ranta (sd) ihmetteli, miksi työvoimapoliittisia rahoja leikataan 60 miljoonaa euroa, kun niistä suurin osa olisi voitu käyttää esimerkiksi muuttajien koulutukseen.
Keskustelussa maahanmuuttajista tuli myös esille peruseroja poliitikkojen ajattelussa. Perussuomalaisten mielestä lähtökohtana pitää olla, että maassa maan tavalla. Feldt-Ranta puolestaan totesi, että sellainen ajattelu "rakentaa sellaisen ahtaan muotin, johon sekä kantaväestön että varsinkin muualta tulevien on vaikeaa itsensä puristaa".
Helsingin Sanomat/STT: uutinen
7.10.2008 19:18
Maahanmuuttoasioista hallituksessa vastaava ministeri Astrid Thors (r) ihmetteli tiistaina eduskunnassa, että työtön muuttaja joutuu Helsingissä odottamaan melkein puoli vuotta pääsyä työvoimatoimiston virkailijan puheille. Thorsin mielestä tämä on "käsittämätöntä".
Jatkoksi Thors valitteli sitäkin, että aikaa kuluu keskimäärin kolme neljä kuukautta, ennen kuin maahanmuuttaja pääsee mukaan jonkinlaiseen kielikoulutukseen.
...
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) sanoi, että muuttajiksi voisi ottaa vain sellaisia, joilla on riittävä ammattitaito aloilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä. Maahanmuuttajien pitäisi myös olla pääsääntöisesti työikäisiä, työhaluisia ja työllistyviä ihmisiä, ja kulttuurierotkaan eivät saisi olla liian suuret.
Kokoomuksen Arto Satosen mielestä Suomen kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoa. Satonen suositteli, että muuttajia yritettäisiin rekrytoida niistä Aasian ja itäisen Keski-Euroopan maista, joiden kansalaiset ovat jo nyt Suomessa työllistyneet parhaiten.
Myös Satonen toivoi maahanmuuttajille lisää kielikoulutusta, mutta sanoi, ettei kielitaidottomuudestakaan pitäisi tehdä työllistämisen estettä. Monet käden taitajat selviävät Satosen mielestä vähäisemmälläkin kielitaidolla.
Vasemmistoliiton Kari Uotila vastasi, että kyllä kielitaitoa hekin tarvitsevat, jotta saavat tarvittaessa selvää työsopimuksista ja laeista.
Keskustan Oiva Kaltiokumpu ehdotti, että kieliopintoja tarjottaisiin jo muuttajien kotimaassa ja muuton jälkeen opiskella pitäisi voida osin työaikana ja työnantajan tuella. Tarja Tallqvist (kd) varoitteli, että kielitaidottomaksi jääminen voi johtaa syrjäytymiseen ja köyhyyteen.
Hallitus oli listannut muuttajien kotouttamisessa koettuja ongelmia eduskunnalle nyt annetussa selonteossa. Opposition mielestä hallitus ei kuitenkaan ota ongelmia riittävän vakavasti. Maarit Feldt-Ranta (sd) ihmetteli, miksi työvoimapoliittisia rahoja leikataan 60 miljoonaa euroa, kun niistä suurin osa olisi voitu käyttää esimerkiksi muuttajien koulutukseen.
Keskustelussa maahanmuuttajista tuli myös esille peruseroja poliitikkojen ajattelussa. Perussuomalaisten mielestä lähtökohtana pitää olla, että maassa maan tavalla. Feldt-Ranta puolestaan totesi, että sellainen ajattelu "rakentaa sellaisen ahtaan muotin, johon sekä kantaväestön että varsinkin muualta tulevien on vaikeaa itsensä puristaa".
HS: Astrid Thors hämmästyi kantaväestön vähyyttä siivoustyössä
Helsingin Sanomat kirjoittaa kutsuneensa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin siivoamaan huoneen Sokos hotel Pasilassa. Helsingin Sanomat ja Radio Helsinki olivat haastaneet hänet tutustumaan hotellin monikulttuuriseen työyhteisöön. Thorsin mukaan maahanmuuttajien työllistymistä haittaavat liiallinen kursseilla istuttaminen, nihkeä suhtautuminen ulkomaisiin tutkintoihin ja kohtuuttomat kielitaitovaatimukset.
Helsingin Sanomat: uutinen
7.10.2008 19:03
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors hämmästyi, miten suuri osa siivousalan työntekijöistä on maahanmuuttajia. Helsingin Sanomat ja Radio Helsinki haastoivat maahanmuuttoministeri Thorsin tutustumaan monikulttuuriseen työyhteisöön Sokos hotel Pasilassa.
Sokos hotel Pasilassa on töissä 12 siivoojaa, joista yksi on syntyperäinen suomalainen. "Se on yllättävää", Thors sanoo.
...
Thors luettelee, mikä työllistymisessä on pielessä: kotouttaminen tarkoittaa lähinnä kursseilla istumista, ulkomaisiin tutkintoihin suhtaudutaan nihkeästi ja kielitaitovaatimukset ovat kohtuuttomia.
Vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat. Elleivät ole jo syntyneet. "Kyse on asenteista", ministeri sanoo.
Mitään ihmelääkettä ei Thorsillakaan tunnu olevan. Pentti Arajärvellä on kuulemma joku selvitys menossa. Samoin Raimo Sailaksella.
...
Helsingin Sanomat: uutinen
7.10.2008 19:03
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors hämmästyi, miten suuri osa siivousalan työntekijöistä on maahanmuuttajia. Helsingin Sanomat ja Radio Helsinki haastoivat maahanmuuttoministeri Thorsin tutustumaan monikulttuuriseen työyhteisöön Sokos hotel Pasilassa.
Sokos hotel Pasilassa on töissä 12 siivoojaa, joista yksi on syntyperäinen suomalainen. "Se on yllättävää", Thors sanoo.
...
Thors luettelee, mikä työllistymisessä on pielessä: kotouttaminen tarkoittaa lähinnä kursseilla istumista, ulkomaisiin tutkintoihin suhtaudutaan nihkeästi ja kielitaitovaatimukset ovat kohtuuttomia.
Vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat. Elleivät ole jo syntyneet. "Kyse on asenteista", ministeri sanoo.
Mitään ihmelääkettä ei Thorsillakaan tunnu olevan. Pentti Arajärvellä on kuulemma joku selvitys menossa. Samoin Raimo Sailaksella.
...
maanantai 6. lokakuuta 2008
Vihreä Lanka: Äänestysikärajaa on nostettava!
Vihreä Lanka:
Jarkko Tontti: Äänestysikärajaa on nostettava!
6.10.2008
Jotkut ovat Suomessakin esittäneet äänestysiän laskemista kuuteentoista ikävuoteen. Heitä kehottaisin katsomaan Itävaltaa, jossa tämä muutos juuri toteutettiin. Äärioikeisto sai vaaleissa lumivyöryvoiton.
Ihminen on tyhmimmillään ikävuosina 15–20. Silloin kannatetaan milloin mitäkin laitaa ja eletään maailmassa, jossa on vain mustaa, valkoista tai sitten syvänvihreää à la linkolalaiset ekoänkyrät. Yli 40 prosenttia suomalaisteineistä kannattaa kuolemanrangaistusta.
Perusitävaltalaisten vaalivoitolle on toki muitakin syitä kuin äänestysikärajan laskeminen. Toisin kuin Saksassa, Itävallassa ei koskaan tehty natsimenneisyyden perusteellista pesänselvitystä. Syy kaikkeen pahaan sälytettiin saksalaisten niskaan ja omat tekemiset painettiin unohduksiin. Tämä on ollut mehevää kasvumultaa laitaoikeistolle.
Kuka vielä muistaa Kurt Waldheimin? Itävallan entinen presidentti ja YK:n pääsihteeri valehteli vuosikymmenet keskittyneensä toisen maailmansodan aikana opiskeluun. Kunnes paljastui, että hän olikin palvellut natsiupseerina Balkanilla.
Kunnon pesänselvitystä ei ole tehty Suomessakaan.
Äsken tarkastettu Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet kertoo kuinka Valtiollinen poliisi osallistui sodan aikana kommunistien ja juutalaisten murhaamiseen Pohjois-Suomessa.
Sallaan pystytettiin keskitysleiri, jossa saksalaisten Einsatzkommando Finnland tappoi ideologisiksi ja rodullisiksi vihollisiksi luokiteltuja ihmisiä suomalaisten avustuksella. Miksi tästä vaiettiin yli kuusikymmentä vuotta?
Sinänsä on yhdentekevää, saavatko perussuomalaiset vaalivoiton Itävallan malliin lähivuosina myös Suomessa. He eivät pääse hallitukseen kävi melkeinpä mitä tahansa.
Mutta jo nyt he ovat aktivoineet kaikkien puolueitten perussuomalaislaidat ja antaneet näille lisää valtaa omissa puolueissaan, erityisesti Keskustassa. Jos äänestysikärajaa laskettaisiin Suomessakin kuuteentoista, tämä kehitys kiihtyisi.
Silloin perussuomalaisten Arvomaailmamme-julistuksen nykyinen muotoilu ”Kansanvallan toimintamahdollisuuksia ei saa heikentää erilaisilla lyhytnäköisillä monikulttuurisuushankkeilla” voisi muuttua nopeasti paljon, paljon suorasanaisempaan muotoon.
Kirjoittaja on kirjailija, joka nostaisi äänestysikärajan 20 vuoteen.
torstai 2. lokakuuta 2008
Helsingin kaupunki: Maahanmuuttajien työllistyminen toisi säästöjä ja lisäisi verotuloja
Maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen kantaväestön tasolle toisi julkiselle sektorille Helsingissä 58 miljoonan euron vuosittaisen säästön. Helsingin kaupungin osuus taloudellisesta hyödystä olisi noin 24 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulisi lisääntyneiden verotulojen kautta. Tähän johtopäätökseen päädytään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä selvityksessä, jonka toimeksiantaja oli Helsingin kaupunki.
Helsingin kaupunki: tiedote, raportti (pdf)
2.10.2008
TIIVISTELMÄ:
Tässä selvityksessä on arvioitu Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettujen tulonsiirtojen kokoluokkaa sekä sitä, kuinka suuria kustannussäästöjä nykyistä korkeammalla maahanmuuttajien työllisyysasteella voitaisiin saavuttaa.
Tulosten mukaan Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettiin suoria tulonsiirtoja noin 62 miljoonaa euroa vuonna 2007. Helsingin osuus kustannuksista oli noin 12 miljoonaa euroa.
Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, arvioitu nettohyöty julkiselle sektorille olisi kokoluokkaa 58 miljoonaa euroa vuodessa. Estimaatti Helsingin kaupungin osuudelle on noin 24 miljoonaa.
Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi 50 %, arvio kokonaissäästöille on 49 miljoonaa euroa vuodessa, josta Helsingin kaupungin osuus noin 21 miljoonaa euroa. Molemmissa työllisyysskenaarioissa Helsingille noin 80 % ja valtiolle noin 60 % kokonaishyödystä tulisi korkeampien verotulojen muodossa ja loput vähentyneinä tulonsiirtoina.
Aineistorajoitusten vuoksi lukuihin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja estimaatit ovat todennäköisesti ylöspäin harhaisia. Näin ollen ne tulisi tulkita maahanmuuttajien työllisyysasteen dramaattisen kasvun aiheuttamien kustannussäästöjen ylärajoiksi.
Helsingin kaupunki: tiedote, raportti (pdf)
2.10.2008
TIIVISTELMÄ:
Tässä selvityksessä on arvioitu Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettujen tulonsiirtojen kokoluokkaa sekä sitä, kuinka suuria kustannussäästöjä nykyistä korkeammalla maahanmuuttajien työllisyysasteella voitaisiin saavuttaa.
Tulosten mukaan Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettiin suoria tulonsiirtoja noin 62 miljoonaa euroa vuonna 2007. Helsingin osuus kustannuksista oli noin 12 miljoonaa euroa.
Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, arvioitu nettohyöty julkiselle sektorille olisi kokoluokkaa 58 miljoonaa euroa vuodessa. Estimaatti Helsingin kaupungin osuudelle on noin 24 miljoonaa.
Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi 50 %, arvio kokonaissäästöille on 49 miljoonaa euroa vuodessa, josta Helsingin kaupungin osuus noin 21 miljoonaa euroa. Molemmissa työllisyysskenaarioissa Helsingille noin 80 % ja valtiolle noin 60 % kokonaishyödystä tulisi korkeampien verotulojen muodossa ja loput vähentyneinä tulonsiirtoina.
Aineistorajoitusten vuoksi lukuihin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja estimaatit ovat todennäköisesti ylöspäin harhaisia. Näin ollen ne tulisi tulkita maahanmuuttajien työllisyysasteen dramaattisen kasvun aiheuttamien kustannussäästöjen ylärajoiksi.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
IT-viikko: Vähemmistövaltuutettu: keskustelupalstojen ylläpitäjät pakenevat vastuutaan
IT-viikon artikkelin mukaan vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää vaatii internetin keskustelupalstoja ylläpitävät yritykset rikosoikeudelliseen vastuuseen palstoilla esitetyistä mielipiteistä. Mikäli yritykset eivät poista epäasiallisia viestejä tarpeeksi tehokkaasti, on lakia syytä muuttaa, sanoo Suurpää. Julkisen sanan neuvosto on suosittanut, että kaikki julkaistavat viestit tarkistettaisiin ennakolta. Valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt Suomeen pakottavaa lainsäädäntöä nettikeskustelujen valvontaan.
IT-viikko:
Vähemmistövaltuutettu: keskustelupalstojen ylläpitäjät pakenevat vastuutaan
1.10.2008
YLE Uutiset:
Vähemmistövaltuutettu: Nettikeskustelujen ylläpitäjät vastuuseen
1.10.2008
Vähemmistövaltuutettu: (tiedote)
Internet-palvelujen tarjoajien tunnettava vastuunsa internet-aineistosta
1.10.2008
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan vihaan kiihottamisesta internetin keskustelupalstoilla ja perää ylläpitäjiä kantamaan vastuunsa. Muuten lakia on syytä muuttaa niin, että yritykset joutuvat itse vastuuseen laittomista viesteistä.
Suurpään mukaan niiden yritysten, jotka ylläpitävät internetin keskustelupalstoja, tulee valvoa sivuilla olevaa materiaalia. Hänen toimistoonsa tulevat asiakasyhteydenotot kertovat, etteivät keskustelupalstojen ylläpitäjät useinkaan reagoi heille tuleviin yhteydenottoihin palstojen rasistista vihaa lietsovasta aineistosta.
- Mikäli yritykset eivät kanna liiketoimintaansa liittyvää vastuuta, tulee lainsäädäntöä täsmentää niin, että valvonnan puuttuminen tai laiminlyönti johtaa myös yrityksen vastuuseen, vähemmistövaltuutettu edellyttää tiedotteessa.
- Keskustelupalstoja ylläpitävien yritysten on reagoitava ilmoituksiin epäasiallisesta sisällöstä eikä vastuuta tästä voi ulkoistaa vapaaehtoisten valvojien, kuten niin sanottujen sheriffien, varaan, valtuutettu katsoo.
Vähemmistövaltuutettu korostaa, että internetiä koskee sama rasistisen kiihottamisen kieltävä lainsäädäntö kuin muutakin julkaisutoimintaa. Viime vuosina on annettu useita tuomioita internetissä tapahtuneista kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Effiä pelottaa
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on aiemmin suosittanut, että tiedotusvälineiden ylläpitämät verkkokeskustelut seulotaan ennakolta ja näin puututaan epäasiallisiin viesteihin jo ennen niiden julkaisemista.
Lisäksi valtionsyyttäjä Mika Illman on useamman kerran, kuten viime toukokuussa, esittänyt Suomeen pakottavaa lainsäädäntöä nettikeskustelujen valvontaan.
Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi on tyytyväinen keskustelupalstojen nykyiseen valvontaan ja vastustaa ajatusta lakimuutoksesta.
- Illmanin ajama yleinen keskustelupalstojen valvontavelvollisuus olisi toteutuessaan äärimmäisen vakava periaatteellinen sananvapauden loukkaus, Effin puheenjohtaja Tapani Tarvainen totesi keväällä 2007.
IT-viikko:
Vähemmistövaltuutettu: keskustelupalstojen ylläpitäjät pakenevat vastuutaan
1.10.2008
YLE Uutiset:
Vähemmistövaltuutettu: Nettikeskustelujen ylläpitäjät vastuuseen
1.10.2008
Vähemmistövaltuutettu: (tiedote)
Internet-palvelujen tarjoajien tunnettava vastuunsa internet-aineistosta
1.10.2008
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan vihaan kiihottamisesta internetin keskustelupalstoilla ja perää ylläpitäjiä kantamaan vastuunsa. Muuten lakia on syytä muuttaa niin, että yritykset joutuvat itse vastuuseen laittomista viesteistä.
Suurpään mukaan niiden yritysten, jotka ylläpitävät internetin keskustelupalstoja, tulee valvoa sivuilla olevaa materiaalia. Hänen toimistoonsa tulevat asiakasyhteydenotot kertovat, etteivät keskustelupalstojen ylläpitäjät useinkaan reagoi heille tuleviin yhteydenottoihin palstojen rasistista vihaa lietsovasta aineistosta.
- Mikäli yritykset eivät kanna liiketoimintaansa liittyvää vastuuta, tulee lainsäädäntöä täsmentää niin, että valvonnan puuttuminen tai laiminlyönti johtaa myös yrityksen vastuuseen, vähemmistövaltuutettu edellyttää tiedotteessa.
- Keskustelupalstoja ylläpitävien yritysten on reagoitava ilmoituksiin epäasiallisesta sisällöstä eikä vastuuta tästä voi ulkoistaa vapaaehtoisten valvojien, kuten niin sanottujen sheriffien, varaan, valtuutettu katsoo.
Vähemmistövaltuutettu korostaa, että internetiä koskee sama rasistisen kiihottamisen kieltävä lainsäädäntö kuin muutakin julkaisutoimintaa. Viime vuosina on annettu useita tuomioita internetissä tapahtuneista kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Effiä pelottaa
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on aiemmin suosittanut, että tiedotusvälineiden ylläpitämät verkkokeskustelut seulotaan ennakolta ja näin puututaan epäasiallisiin viesteihin jo ennen niiden julkaisemista.
Lisäksi valtionsyyttäjä Mika Illman on useamman kerran, kuten viime toukokuussa, esittänyt Suomeen pakottavaa lainsäädäntöä nettikeskustelujen valvontaan.
Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi on tyytyväinen keskustelupalstojen nykyiseen valvontaan ja vastustaa ajatusta lakimuutoksesta.
- Illmanin ajama yleinen keskustelupalstojen valvontavelvollisuus olisi toteutuessaan äärimmäisen vakava periaatteellinen sananvapauden loukkaus, Effin puheenjohtaja Tapani Tarvainen totesi keväällä 2007.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
