maanantai 10. marraskuuta 2008

Talouselämä: Työvoimapula jää painajaiseksi

Talouselämä-lehden artikkelissa Henrik Muukkonen kirjoittaa ennakoidunlaisen työvoimapulan jäävän tulematta. Tekijöitä tarvitaan lähinnä huonopalkkaisiin osa- ja määräaikaisiin töihin ja toisaalta koulutusta ja kokemusta vaativille johtajamisen, suunnittelun ja myynnin paikoille. Heikosti koulutetut maahanmuuttajat eivät auta asiassa, koska saapuvista vain 10% on työperäisiä ja keskimääräinen työttömyysaste on edelleen 20%. Huoltosuhdetta heikentää mukana saapuva perhe. Työllistyäkseen moni maahanmuuttaja tarvitsee ensin koulutuksen ja muita valtion kustantamia erityistoimia.

Talouselämä: juttu
10.11.2008

Maahanmuuttajat ovat keskimäärin huonommin koulutettuja kuin suomalaiset. Aikuisista noin puolet käy töissä.

Thorsin mielestä olisi pidettävä huolta siitä, että maahan tulevat ihmiset saavat oikeanlaisia työtehtäviä. Aivotuhlauksen eli brainwasten on loputtava.

"Maahanmuuttajien ammattitaito on usein vajaakäytössä eivätkä he tee työtä oikealla tasolla. Aikuiskoulutuksen pitäisi puuttua tähän ongelmaan", Thors vetoaa.

...

Maahanmuuttajien työttömyys on viidessä vuodessa laskenut kymmenellä prosentilla ja on nyt noin 20 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyys on silti yli kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Heidän työllisyysasteensa jää selvästi suomalaisten työllisyysasteesta.

Työperäinen maahanmuutto on ollut melko vähäistä, vain kymmenen prosentin luokkaa maahanmuutosta. Suomeen muutetaan pääasiassa perhesyiden, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi.

...

Kansantalouden kannalta maahanmuuttajat ovat kallista työvoimaa. Työnantaja saattaa päästä halvalla, mutta kansa ei.

Maahanmuuttajat pitää kotouttaa ja kouluttaa. Eikä huoltosuhdematematiikka muutu miksikään.

Jos yksi työn perässä maahan muuttava tuo mukanaan koko perheensä, huoltosuhde ei kovin lyhyellä aikavälillä laske.

...

Työ- ja elinkeinoministeriössä on päädytty siihen, että työvoimaa pitää repiä ensin kotimaasta ja sitten vasta ulkomailta. Ulkomainen työvoima on kallista.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mielestä suomalaiset selviävät tulevista haasteista. Työpanokset riittävät, kunhan väki saadaan töihin.

"Minä uskon, että 200 000 työikäisen vaje on kutakuinkin mahdollista täyttää."

...

Työryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Tiainenkaan ei ole huolissaan.

"Kotimaisia työvoimavaroja on runsaasti. Ongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään kotimaisin voimin."

Kuinka monta ulkomaalaista Suomeen tarvitaan?

"Emme ole halunneet sanoa tarkkaa määrää, koska määrä ei saa nousta pääasiaksi. Keskustelu ulkomaisten työntekijöiden määrästä ei saa syrjäyttää keskustelua siitä, kuinka kotimainen työvoiman määrä saadaan kasvuun."

Luku ei ole salaisuus. Nettomaahanmuuton pitäisi kasvaa 133 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Lukumäärä on sattumalta sama kuin Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä.

Tämä ei ole paljon 22:ta vuotta kohden eikä edes kokonaismääränä, jos lukua vertaa nyt työssäkäyviin.

Suomessa on yli 3,5 miljoonaa 15-64-vuotiasta. Heistä vasta 71 prosenttia on töissä, miljoona ei. Kaikki heistä eivät töihin pysty. Laskennallinen työvoimareservi on silti 300 000 henkeä.