Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Ulkomaalaisten sosiaaliturva epäselvä 2.11.2009
Helsingin sosiaalivirastossa ihmetellään, miten pitäisi suhtautua kasvavaan joukkoon työttömiksi jääneitä virolaisia rakennusmiehiä, jotka hakevat toimeentulotukea Helsingin kaupungilta. Suuri osa heistä on asunut Suomessa muutamia vuosia, hankkinut asunnon ja kuvitellut jäävänsä maahan pysyvästi asumaan ja työskentelemään.
Suomessa valtio ei ole antanut kunnille ohjeita siitä, miten ulkomaalaisiin toimeentulotuen hakijoihin pitää suhtautua. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön pari vuotta sitten julkaisema opas toimeentulotukilain soveltamisesta ei kerro yksiselitteisesti, milloin toimeentulotukea pitää myöntää muille EU-kansalaisille.
Oppaan pääajatus on, että EU-kansalaisella on oikeus asua toisessa jäsenvaltiossa yli kolme kuukautta, jos hän on työssä tai ammatinharjoittajana tai muuten pystyy takaamaan toimeentulonsa niin, ettei joudu toistuvasti turvautumaan toimeentulotukeen eikä rasita kohtuuttomasti vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmää.
Saman oppaan mukaan työntekijää tai ammatinharjoittajaa ei saa karkottaa maasta, vaikka hän rasittaisikin sosiaalihuoltojärjestelmää, jollei sosiaalituen varassa eläminen ole säännönmukaista.
Jos Suomessa vuosikausia asuneen ja työskennelleen EU-maan kansalaisen perhe ajautuu tilapäisiin toimeentulovaikeuksiin työttömyyden vuoksi, se tuskin rasittaa sosiaaliturvajärjestelmäämme kohtuuttomasti.
Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi kuitenkin antaa nopeasti kunnille ohjeet, miten toimeentulotukiopasta tulkitaan.
Ei ole kenenkään etu, että sosiaaliviranomaiset tekevät eri kunnissa erilaisia päätöksiä ja asettavat Suomessa asuvat EU-kansalaiset eriarvoiseen asemaan.