Talouselämä: Pitäisikö rakennus­työmaat aidata?

Talouselämä: Pitäisikö rakennus­työmaat aidata? 2.11.2010

Harmaa talous käy kalliiksi jo duunareillekin. Kun pimeän työn mittakaava muuttuu puolitutulle heitetystä kuutamokeikasta ulkomaisten yritysten järjestelmälliseksi kuutamourakoinniksi, suomalaiset työsopimukset voi unohtaa.

Näin tapahtuu jo monilla rakennuksilla, joissa vasarat paukkuvat julkisen tilinpidon ohi yötä päivää. Seuraukset ovat ikäviä: lakisääteiset velvoitteensa hoitavien yritysten toiminta vaikeutuu ja Suomi menettää miljardien eurojen verotulot.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman Suomen kansainvälistyvä harmaa talous -raportin mukaan harmaan talouden kokonaismäärä oli vuonna 2008 10–14 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi, että jopa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta pyörii kulissien takana.

Luvut tarkoittavat isoa aukkoa myös hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Harmaasta taloudesta johtuvat veromenetykset ovat vuosittain 4,5–5,5 miljardia euroa. Satojen miljoonien eurojen monttu jää myös erilaisiin sosiaalivakuutusrahastoihin.

Jotain täytyy tehdä, toteaa SAK ja esittelee 23 teesiä harmaan talouden kitkemiseksi.

Mitä laista, jos se ei toimi

EU aikana kaikki liikkuu vapaasti: tavarat, palvelukset ja ihmiset. Lain mukaan Suomessa tilapäisesti työskenteleviin työntekijöihin pitäisi kuitenkin soveltaa suomalaisia työehtoja.

Ulkomainen yritys maksaa veroja Suomeen pääsääntöisesti silloin, kun sillä on kiinteä toimipaikka Suomessa. Ulkomaisen työntekijän kukkarolle valtio pääsee periaatteessa silloin, kun työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai työskentely jatkuu yli puoli vuotta.

Käytännössä ulkomaisilta yrityksiltä ja työntekijöiltä saadut verotulot jäävät kuitenkin olemattomiksi.

Viime vuonna Suomessa työskenteli pelkästään rakennusalalla ainakin 25 000 ulkomaista työntekijää. Kaikkien alojen lähetetyistä työntekijöistä korkeintaan 3 000 tiedot päätyivät verottajalle asti, SAK huomauttaa ja viittaa Harmaa talous -raporttiin.

”Suomessa toimii erityisesti rakennus-, metalli ja siivousalojen aliurakointi- ja alihankintatehtävissä jatkuvasti satoja ulkomaisia yrityksiä, joilla ei ole ainakaan muodollisesti Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jotka eivät siten maksa veroja Suomeen ja peri niitä myöskään työntekijöiltään. Nämä yritykset työllistävät täällä vuodesta toiseen kymmeniä tuhansia palkansaajia, joiden tulot käytännössä jäävät Suomen verotuksen ulkopuolelle”, sanoo SAK.

Pitäisikö työmaat aidata?

Yksi keino parantaa tilannetta olisi tilaajavastuulain tiukentaminen, jonka myös SAK nostaa agendalleen. Tällöin urakointeja ketjuttavien rakennusliikkeiden pitäisi valvoa alihankkijoitaan tarkemmin.

Osa yrityksistä tekee jo niin. Yksi edelläkävijöistä on rakennusliike SRV, joka pitää verkostorekisteriä kaikista työmaillaan liikkuvista työntekijöistä

”Meillä on ollut tapauksia, joissa urakoitsijat ovat kääntyneet takaisin, kun ovat kuulleet nämä vaatimukset”, sanoi SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen viime perjantaina Talouselämä-lehdessä.

Hienonen tunnetaan värikkäistä lausunnoistaan. Pelkkää leukailua ei ole silti sekään heitto, jonka mukaan työmaat pitäisi käytännössä aidata ja aidan sisälle päästää vain ne, joiden rekisterit ovat kunnossa.

Harmaan talouden kitkeminen on hyödyksi yhtälailla duunarille kuin rehelliselle työnantajallekin. SAK on omat kitkemisehdotuksensa nyt antanut. Seuraavaksi taitaisi olla EK:n vuoro.