Ilta-Sanomat: Pahan kaupunki?

Ilta-Sanomat, pääkirjoitus: Ulla Appelsin: Pahan kaupunki? 31.12.2011

Tätä vuotta on hallinnut keskustelu vihasta. Eniten nettivihasta, mutta syksyllä vihalle keksittiin myös paikka kartalta: Lieksa, joka ongelmista on raportoitu laajalti. Lieksaan on vuoden loppuun mennessä sijoitettu noin 250 somalipakolaista ja pakolisten tulon jälkeen kaupungissa on nähty puukkotappeluita, ilkivaltaa ja rasistiseksi luokiteltuja kirjoituksia.

Lieksa onkin päätynyt median, älymystön ja poliitikkojen hampaisiin. Siitä on leivottu kansallinen häpeäpilkku, jonka tuomitsemisessa on suorastaan kilvoiteltu. Lieksalaiset on leimattu umpimielisiksi impivaaralaisiksi, jotka eivät ymmärrä erilaisuutta.

On pakko kysyä, onko 12 500 asukkaan kaupunki oikeasti täynnä pahoja ihmisiä - vai mistä on kyse?

Mietitäänpä. Ensinnäkin 250 maahanmuuttajaa tarkoittaa noin kahta prosenttia kaupungin väestä. Lieksassa asutus on ripoteltu ympäri laajaa kuntaa, joten 250 uutta asukasta vähälukuisessa keskustassa näkyy ja kuuluu. Muutoksesta saa jonkinlaisen käsityksen, jos sen suhteuttaa vaikkapa Suomen pääkaupungin asukaslukuun. Entä jos Helsingin Senaatintorille majoitettaisiin vastaava määrä pakolaisia eli siis yli 11 000? Syntyisiköhän siitä ongelmia?

(Sinänsä hyvä kysymys on, kuinka paljon Lieksan ongelmat johtuvat pelkästään tulijoiden ihonväristä. Mitä olisi tapahtunut, jos keskelle pohjoiskarjalaista kylän raittia olisi yhtäkkiä pudotettu 250 valkoihoista helsinkiläistyötöntä?)


Mitä tappeluihin tulee, yleensä niihin tarvitaan kaksi. Somalien oma edustaja onkin todennut, että ongelmia on myös heidän yhteisössään. Se on ymmärrettävää: ei sopeutuminen uusiin oloihin ole tulijoillekaan helppoa. Vaikean tilanteen ratkeamisessa kuitenkin harvoin auttaa, jos vain toinen osapuoli syyllistetään.

Jollain lailla kummallista on sekin, ettei kukaan pyydä vastauksia päättäjiltä. Missä piileskelevät ne kasvottomat viranomaiset ja poliitikot, joiden ratkaisujen seurauksia nyt käsitellään? Miksei kukaan kysy, tehtiinkö etukäteen tarpeeksi töitä, jotta vanhat ja uudet asukkaat tutustuisivat toisiinsa? Vai tehtiinkö mitään? Päättäjien kannalta tämä on toki kätevää: ensin luodaan hankala tilanne, ja jos asiat menevät pieleen, syy on aina tavallisten kansalaisten.

Lieksalla ei ole ollut helppoa tähänkään asti. Kuihtuva kaupunki on kärsinyt kovasta työttömyydestä ja vanhusväestön osuus kasvaa. Silti kaupunki sai näivettyä rauhassa: valtiovalta ja media viittasivat ihmisten hädälle kintaalla. Ja viittaavat edelleen. Ei Lieksan työttömyys vieläkään ketään kiinnosta - vain epäilty rasismi kiinnostaa. Lieksa saa edustaa nyt kansan muukalaisvihaa. Ja tästä leimasta lieksalaiset eivät pääse enää koskaan eroon.


Lieksa nettirikokset ovat etenemässä nyt oikeuteen. Ehdoton vankeus uhkaa kahta lieksalaista ja lievempi tuomio kahdeksaa muuta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan-. Jos nämä ihmiset tuomitaan, he ovat sinänsä ansainneet rangaistuksensa. Jokainen vastaa kirjoituksistaan ja jos kirjoitukset ovat törkeitä, oikea paikka vastata niistä on oikeus.

Silti ei voi olla miettimättä, menikö kaikki lopulta ihan oikein. Onko reilua, että poliitikot, media ja poliisi ovat yhdessä kyykyttämässä pikkuruista kuntaa? Olisiko Lieksa kaivannut syyttämistä enemmän apua?

Lieksa jää elämään kaiken tämän kanssa. Poliitikot löytävät kyllä kohta uusia moitittavia ja toimittajat uutta kirjoitettavaa, mutta Lieksaan jäävät vanhat ongelmat - ja uusi syyllisyys.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien päätoimittaja.