Vantaan Lauri: Ihan tavallisia ihmisiä

Vantaan Lauri: Husein Muhammed: Ihan tavallisia ihmisiä 2.1.2012

Suomen muslimit eivät tarvitse erityiskohtelua, sanoo lakimies Husein Muhammed, joka on itsekin muslimi.

Lakimies, kirjailija Husein Muhammed on tottunut oikomaan muslimeihin liittyviä väärinkäsityksiä. Niistä yleisin on hänen mukaansa se, että Suomen muslimit olisivat yksi yhtenäinen ja uskonnollisesti aktiivinen joukko.

— Usein luullaan, että toisin kuin maallistuneet länsimaalaiset, kaikki muslimit noudattavat kirjaimellisesti uskontonsa määräyksiä ja kieltoja. Se ei vastaa todellisuutta, eikä uskonto ole läheskään kaikille muslimeille tärkein identiteettiä määrittävä tekijä, Muhammed sanoo.

Hänen mukaansa myös monet muslimeihin myönteisesti suhtautuvat toimivat ennakkoluulojen pohjalta. He saattavat ajatella, että muslimit ovat eksoottisia ja kummallisia, ja tarvitsevat siksi erityisjärjestelyjä ja vapauksia sopeutuakseen Suomeen.

Husein Muhammed huomauttaa, että Suomen muslimit ovat taustoiltaan hyvin monenkirjavaa väkeä. Monissa Länsi-Euroopan maissa valtaosa muslimeista kuuluu yhteen etniseen ryhmään, kuten turkkilaiset Saksassa, algerialaiset Ranskassa ja pakistanilaiset Britanniassa, mutta Suomen muslimit tulevat monesta eri etnisestä ryhmästä ja monelta eri alueelta. On somaleita, arabeja, kurdeja, iranilaisia ja albaaneja.

Kirjavista taustoista seuraa myös se, ettei muslimeilla Suomessa välttämättä ole muuta yhteistä kieltä kuin suomi. Suurin osa muslimeista ei osaa arabiaa enempää kuin mitä perusrukousten lausuminen vaatii.

— Arabiaa osaavat vain arabimaissa asuvat muslimit, joita on noin viidennes maailman muslimeista. Monissa isoissa muslimimaissa kuten Indonesiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Turkissa ja Iranissa ei puhuta arabiaa.

Husein Muhammed itse on kotoisin Irakin Kurdistanista. Hänen perheensä tuli Suomeen kiintiöpakolaisina vuonna 1994, kun Husein oli 13-vuotias.

— Aluksi asuimme Kemissä. Olimme siellä ensimmäisiä kurdiperheitä. Kyllä meitä tuijotettiin kadulla. Kemissä oli vain vähän muita maahanmuuttajia, joten oli pakko ystävystyä suomalaisten kanssa ja opetella kieli. Sopeutumista helpottivat koulu ja varsinkin kirjasto. Sekin auttoi, että puhuin paljon.

Muslimit eivät Suomessa muodosta myöskään yhtä uskonnollista yhteisöä. Varsinkin isommilla paikkakunnilla he ovat jakautuneet etnisen taustan tai teologisten painotusten mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eri ryhmät kokoontuvat omissa rukoushuoneissaan. Ylipäätään vain pieni osa muslimeista on minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä.

— Itse asiassa islam on Suomessa monimuotoisempaa kuin missään muslimimaassa. Täällä islamin eri suuntaukset elävät rinnakkain, eikä ketään pakoteta tiettyyn muottiin, kun yhtä virallista uskontoa ei ole, Husein Muhammed sanoo.

Hän on huomannut, että moni muodostaa käsityksensä muslimeista sen pienen joukon perusteella, joka erottuu pukeutumisellaan tai uskonnollisella aktiivisuudellaan. Huivittomia musliminaisia ei aina huomata muslimeiksi ollenkaan.

— Muslimeiksi mielletään vain ne, jotka poikkeavat mahdollisimman paljon valtaväestöstä. Ja sitten oletetaan, että kaikki muslimit ovat sellaisia.

Muhammedia harmittaa myös se, että suomalaisessa monikulttuurisuuskeskustelussa samastetaan usein muslimit ja maahanmuuttajat. Hän muistuttaa, että suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Ja afrikkalaisista maahanmuuttajista suurin osa on muita kuin muslimeita.

Osa ennakkoluuloista juontaa Husein Muhammedin mukaan juurensa ääriryhmien tekemistä terrori-iskuista.

— Äärimuslimit ovat pieni ryhmä. Pieni ryhmä ovat myös länsimaiden äärioikeistolaiset, jotka suhtautuvat muslimeihin vihamielisesti. Molempia ajaa todellinen tai teeskennelty pelko, että tuo toinen ryhmä tuhoaa meidän kulttuurimme ja uskontomme.

— Ääri-islam pitää länsimaista kulttuuria rappeutuneena, imperialistisena ja moraalittomana. Eurooppalainen äärioikeisto puolestaan pelottelee, että Eurooppa islamilaistuu kovaa vauhtia maahanmuuton ja käännytystyön myötä.

Husein Muhammedin mukaan molemmat ryhmät pyrkivät levittämään ennakkoluuloja, koska niiden tavoitteena on pitää eurooppalaiset ja muslimit erillään toisistaan. Kyse on kulttuurien välisestä sodasta, jossa toisen osapuolen vihamielinen reaktio antaa toiselle oikeuden vastata samalla mitalla ja vahvistaa viholliskuvia. Ääriryhmät ruokkivat toisiaan.

Muhammedin mielestä vastakkainasettelun sijasta kannattaisi nähdä, kuinka paljon samaa islamissa ja kristinuskossa on — onhan niillä yhteiset juuret ja vaikutteita on kulkeutunut puolin ja toisin.

— Kun asetetaan kulttuureja toisiaan vastaan, haetaan väkisin eroavuuksia, vaikka yhtäläisyyksiä olisi paljon enemmän. Kyse ei olekaan siitä, voimmeko elää yhdessä vaan haluammeko elää yhdessä.

Useimmat islamin ja suomalaisen kulttuurin arkiset yhteentörmäykset ovat Husein Muhammedin mukaan ratkaistavissa helposti. Esimerkiksi islamin ruokavalio sianlihakieltoineen ei ole ongelma kouluissa, kun tarjolla on joka tapauksessa kasvisvaihtoehto.

— Joskus on tullut ristiriitoja rukouksista. Niihin menee vain muutama minuutti, joten minusta ne pitäisi saada suorittaa koulu- ja työpäivän aikana silloin, kun muutkin pitävät taukoa tai välituntia. Toisin kuin usein luullaan, rukouksia ei tarvitse suorittaa tarkalleen tietyllä kellonlyömällä, vaan ennen seuraavan rukousajan alkamista.

Toinen kysymys, jota Suomessakin on jouduttu ratkomaan, on se, saavatko musliminaiset käyttää huivia työpaikalla.

— Minun mielestäni huivia pitäisi saada käyttää, jos siitä ei ole konkreettista haittaa työnteolle. Kasvojen peittäminen on jo ihan eri asia, eikä islam edes vaadi sitä.

Mutta on myös asioita, joissa suomalaiset ovat suvaitsevaisuuden nimissä valmiita tekemään turhia myönnytyksiä. Husein Muhammed on sitä mieltä, että muslimioppilaiden pitäisi suorittaa koulussa kaikki, mitä oppivelvollisuuteen kuuluu.

— Olen ylpeä suomalaisesta koulujärjestelmästä, joka antaa myös muualta tulleille mahdollisuuden menestyä. Kuvaamataito, musiikki ja seksuaalivalistus ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Jotkut muslimivanhemmat ovat uskontoon vedoten halunneet kieltää niiden opiskelun lapsiltaan, mutta siihen ei pidä suostua. Lapsille olisi taattava oikeus oppia.

Muhammed ei hyväksy myöskään sitä, että muslimeille tai maahanmuuttajille ylipäätään annettaisiin automaattisesti oikeus valita esimerkiksi lääkäri sukupuolen perusteella.

— Jos kaikki potilaat, suomalaisetkin, saavat valita, niin sitten se on ookoo. Mutta kulttuurin perusteella ei pidä tehdä poikkeusta.

Husein Muhammed alustaa aiheesta Suomalaistuuko islam — islamilaistuuko Suomi? ke 8.2. klo 14–16
Foibe-akatemiassa, Sairaalakatu 7.
Osallistumismaksu 5 e.