Yle: KRP:n rikoskomisario: Neljännes tulijoista on maksanut ihmissalakuljettajille

Yle: KRP:n rikoskomisario: Neljännes tulijoista on maksanut ihmissalakuljettajille 21.9.2015
Yle: Ihmissalakuljettajien liigat soluttautuneet Suomeen – kiristystä, uhkailua ja matkavelkojen perintää

Ihmissalakuljettajat haistavat rahan, toteaa rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista. Laittomasti maahantulleiden määrä on vähintäänkin tuplaantunut.

Välimeren kautta Eurooppaan tulee ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Moni heistä tulee ihmissalakuljettajien matkassa. Ilmiön taustoja avasi Ylen aamu-tv:ssä maanantaiaamuna vieraillut rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista.

– Noin neljäsosa Suomeen tulijoista ilmoittaa, että on käyttänyt salakuljettajaa matkallaan. Siitä ei ole tietoa, onko käyttänyt tässä viimeisessä vaiheessa. Todennäköisesti useimmat matkan alkuvaiheessa, kertoo Ikonen.

– Määrä on kasvanut huomattavasti aiemmasta. Kesäkuukausien jälkeen [ihmissalakuljetukseen liittyviä] tietoja, vihjeitä ja esitutkintoja on ollut enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Laittomasti maahansaapuneiden määrä on jo vuosien ajan ollut noin 3 000. Tänä vuonna määrä on vähintäänkin tuplaantunut, rikoskomisario arvioi.

Ikonen luonnehtii ihmissalakuljetusta valtavaksi bisnekseksi. Sitä se on ollut aiemminkin, itse asiassa se on ollut huumekaupan ja laittoman asekaupan lisäksi tuottoisimmiksi mainittuja rikollisuuden muotoja. Toisaalta siihen kytkeytyy myös muita ilmiöitä, kuten ihmiskauppaa, rahanpesua ja passiväärennöksiä.

Tietoa liikkuu yhteisön sisällä ja somessa

Tyypillinen salakuljettajille maksettu summa on 5 000–10 000 euroa tai dollaria. Nämä ovat olleet pitkän ajan säästöjä, omaisuus on myyty tai länsimaissa asuvat sukulaiset osallistuvat matkan kustannuksiin. Tai sitten jäädään salakuljettajille velkaa, jota sitten työnteolla maksetaan myöhemmin.

– Asiaan vaikuttaa, mistä salakuljetettava matkustaa ja minne. Pystyykö salakuljetettava matkustamaan itsenäisesti, niin että hänelle annetaan passi ja matkalippu, vai pitääkö hänet saattaa. Toisaalta kuljetusmuodot riippuvat siitä, kuljetetaanko yksi henkilö vaiko kaksikymmentä, kertoo Ikonen.

Tieto ihmissalakuljettajista kulkee maahantulijoiden yhteisön sisällä, nykyään myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tiedetään joku henkilö, joka hoitaa salakuljetuksia, ja annetaan hänelle toimeksianto, että pitää saada sukulaisia tai tuttavia vaikkapa Suomeen tai Pohjoismaihin.

– Tulijoille sanotaan, että maksatte tämän summan pankkiin, sitten saatte lisää ohjeita. Seuraavaksi toimitetaan matkustusasiakirjat ja ohjataan ensimmäiseen pisteeseen, esimerkiksi Istanbuliin, ja majoitetaan hotelliin, joka on salakuljettajien hallinnassa. Odottelun jälkeen annetaan uusi lippu ja henkilöllisyystodistus ja näin päästään eteenpäin. Ja sitten on näitä pitkänmatkankuljetuksia autoissa.

Moni kertoo olleensa vain saattaja

Täsmällistä tietoja tyypillisistä ihmissalakuljettajista tai tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, sillä tapaukset vaihtelevat suuresti. Monesti omia sukulaisia haetaan matkan päästä. Edelleen toimivat ne ammattimaiset ryhmät, jotka ovat organisoineet salakuljetusta jo pitkään aiemminkin.

– Usein kiinnijäänyt salakuljettaja sanoo, että hän on vain saattaja. Osaltaan näin voi ollakin, punnitsee Ikonen.

– Viime aikoina on havaittu, että salakuljettajiksi on ryhtynyt henkilöitä, jotka haistavat rahat, ja he ovat lähteneet kuljettamaan ilman aikaisempaa kokemusta. Kiinnijäämisriski on ollut aika pieni. Nyt on suunnattu voimavaroja ihan uudella tavalla. Tilanteen haltuunotto on päätavoite, Ikonen painottaa.


______________________________

Yle: Ihmissalakuljettajien liigat soluttautuneet Suomeen – kiristystä, uhkailua ja matkavelkojen perintää

Turvapaikanhakijat kohtaavat Suomessa kiristystä turvapaikkamatkustamisen velkojen vuoksi. Rajavartioston rikostorjuntayksikön mukaan kiristäjiä on kymmeniä. He toimivat ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden leivissä, kertoo illan A-studio.

Suomeen tulevat turvapaikanhakijat tekevät matkansa halki Euroopan kohti Suomea velaksi. Rajavartioston rikostorjuntayksikön mukaan tulijoista lähes puolet on rahoittanut matkansa velaksi rikollisorganisaatioin kautta.

Jos turvapaikanhakija ei pysty maksamaan velkaa takaisin, sitä peritään kiristämällä ja uhkailemalla.

Ylen A-studion haastatteleman Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön päällikön Kari Kettusen mukaan ilmiö on heille tuttu jo aiemmilta vuosilta.

Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö on tällä hetkellä keskeinen toimija Suomeen suuntautuvan laittoman maahantulon torjunnassa ja tutkimisessa.

– Tällä hetkellä kiristäjiä on meidän tiedossa arviolta muutama kymmenen. He ovat pääosin samaa etnistä taustaa kuin kiristettävät turvapaikanhakijat. Kiristäjät toimivat ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden leivissä, sanoo rikostorjuntayksikön päällikkö Kari Kettunen.

Kiristäjät uhkailevat turvapaikanhakijoiden tai heidän sukulaistensa terveydellä lähtömaassa. Kontaktia otetaan joko suoraan tai puhelimen välityksellä. Kiristettävä suljetaan usein myös yhteisön ulkopuolelle tai alistetaan muulla tavoin.

Tapauksia on tällä hetkellä tiedossa jo kuukausittain. Näytön saaminen suoranaisesta väkivallasta on silti vaikeaa.

– Meillä ei ole tutkinnassa yhtään tapausta, jossa uhkailu olisi viety käytäntöön, toteaa Kettunen A-studiolle.

Velan maksuksi rekrytointia ja pimeää työtä

Turvapaikkamatkustamisen velan perinnässä kiristäjillä on silti vahvoja keinoja. Velka saattaa olla tuhannesta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Meillä on ollut tutkinnassa tapauksia, joissa velkasuhteen takia ihmistä on lähdetty rekrytoimaan rikollisorganisaatioon mukaan. Hänet saadaan siten mukaan tekemään pieniä tekoja ihmisten salakuljettamiseen tai huumeiden salakuljettamiseen tai johonkin muuhun rikolliseen tekoon liittyen, Kari Kettunen kertoo.

Päinvastoin kuin Euroopassa, Suomessa ei turvapaikanhakijoita useinkaan päädy velanmaksun vuoksi prostituutioon. Sen sijaan harmaat työmarkkinat ovat tulleet tutuiksi rajavartioston rikostorjuntayksikölle.

– Yksi merkittävä ilmiö, joka on näkynyt meillä pitkään, on velkasuhteessa olevien ihmisten päätyminen tekemään Suomessa pimeää työtä.

Tällainen ihminen on suuressa vaarassa päätyä jopa ihmiskaupan uhriksi. Vaihtoehtoisesti hänen oikeuksiaan työntekijänä saatetaan polkea tai työturvallisuus jää vähälle huomiolle.

Mikä velanperintätilanne on jatkossa?

– Nyt kun Suomeen tulee huomattava määrä turvapaikanhakijoita, olisi helppo ennustaa, että tämä ilmiö kasvaa samassa suhteessa, Kettunen sanoo Ylen A-studiolle.

Kulkeeko rajavartioston rikostorjuntayksikkö sitten askeleen edellä vai kolme askelta jäljessä laittoman maahantulon järjestämisessä ja velkailmiön edessä?

– Uskon vakaasti, että rajavartiolaitoksella on hyvä kuva siitä, millä tavalla nämä rikollisorganisaatiot toimivat. Me ja muut viranomaiset teemme parhaillaan valtavasti töitä tämän asian eteen, sanoo rikostorjuntayksikön päällikkö Kari Kettunen.

Lisää aiheesta A-studiossa tänään klo 21.00 TV1:ssä.