HS: Turvapaikanhakijat eivät voi olla työsuhteessa – ”Rajoitusten poistaminen voisi olla vetotekijä harmaan työn markkinoille”

Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijat eivät voi olla työsuhteessa – ”Rajoitusten poistaminen voisi olla vetotekijä harmaan työn markkinoille” 30.9.2015

Irakilainen Dheif Dhaher Faleh, 22, tarttuu rivakasti kirveeseen haukiputaalaisen Kaisu Jokelan, 64, liiterissä. Koivuhalko on pian klapeina läjässä.

Somalialainen Suldan Ahmed Bile, 24, ei jää yhtään huonommaksi. Tulosta syntyy, kun kirves heilahtaa.

Nuoret turvapaikanhakijat ovat tulleet tarjoutumaan Jokelalle töihin.

"Täältä löytyisi töitä tekijöille. Esimerkiksi ulkoseinien maalausta olen laiminlyönyt monta vuotta. Siinä olisi jollekin puuhaa moneksi viikoksi", Jokela kertoo.

Bile, Faleh ja Falehin sisko Reem Dhaher Faleh, 29, ovat viettäneet Vallinkorvan hätämajoitusyksikössä Oulussa nyt yli kuukauden. He olisivat valmiita tarttumaan Jokelan tarjoamiin töihin. Joutenolo pitkästyttää.

"Vallinkorvassa me emme tee muuta kuin pelaamme jalkapalloa ja käymme kaupassa. Onhan se tylsää. Olisi mahtavaa, jos pienin askelin pääsisi työntekoon ja oppisi kieltä", Bile toteaa.

Kotimaassaan Reem Dhaher Faleh ehti työskennellä kolme vuotta alakoulun opettajana. Hän haluaisi töihin lasten pariin.

"Enkö voisi mennä johonkin suomalaiseen lapsiperheeseen asumaan vuodeksi? Voisin maksutta hoitaa heidän lapsiaan ja samalla oppisin kielen ja kulttuurin", Faleh pohtii.

Falehin toivetta ei voi noin vain toteuttaa. Mennessään perheeseen hän päätyisi työsuhteeseen, eikä työsuhteessa voi olla ilman oleskelulupaa.

Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Jos papereita ei ole, aikaraja on puoli vuotta.

Viime aikoina työntekorajoituksiin on vaadittu lievennyksiä. Vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavista ihmisistä suuri osa kaipaa mielekästä tekemistä.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan työntekorajoitusten poistaminen ei olisi järkevää.

Hänen mukaansa kolmen kuukauden rajan tarkoitus on sopeuttaa hakijaa yhteiskuntaan niin, että tällä olisi ainakin auttava käsitys pelisäännöistä ja työntekijän oikeuksista Suomessa.

Paperittomien kuuden kuukauden rajalla taas pyritään Vuorion mukaan varmistamaan, että henkilöllisyydestä ehditään saada selkoa.

"Ajatus, että henkilö olisi työmarkkinoilla ilman tietoa hänen henkilöllisyydestään, on kummallinen", Vuorio sanoo.

Valtionnäkökulmasta aikarajat on myös tarkoitettu tilkitsemään maahanmuuttajien mahdollinen oikoreitti Suomen työvoimamarkkinoille.

Valtio haluaa estää tilanteen, jossa turvapaikanhakijaksi ilmoittautuva saisi välittömän oikeuden työntekoon ohi muiden maahanmuuttajien, joiden oleskelu- ja työluvissa noudatetaan harkintaa.

"Nimenomaan hallitun maahanmuuton näkökulmasta en lähtisi muuttamaan nykytilaa. Rajoitusten poistaminen voisi olla jopa vetotekijä tänne harmaan työn markkinoille", Vuorio jatkaa.

Jos työsuhde ei vielä onnistu, turvapaikanhakijat voivat löytää mielekästä tekemistä talkootöistä erilaisissa järjestöissä.

Ainakaan Suomen omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ei näe sille mitään estettä. Hakija sopisi Savolaisen mukaan vaikkapa kiertävän talonmiehen työpariksi.

"Suurin haaste on tietysti kielikysymys. Heidän suomen kielen taitonsa tulisi olla sellainen, että voidaan auttavasti kommunikoida."

Vantaalaisen Korson omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Puusa-Ruohonen uskoo, että vastikään maahan tulleet työllistyvät parhaiten isoihin talkoohankkeisiin.

"Asuinympäristöissä on paljon siistimistöitä, pusikoituneita risteyksiä ja ränsistyneitä urheilukenttiä. Useampi yhteisö voisi koota voimansa ja järjestää talkoita, joihin kutsutaan väkeä vastaanottokeskuksista. Se ei olisi keneltäkään pois", Puusa-Ruohonen korostaa.

Seurakuntien talkootöissä turvapaikanhakijoita on jo kutsuttu mukaan monella paikkakunnalla. Esimerkiksi oululainen Oulujoen seurakunta kutsuu parhaillaan turvapaikanhakijoita syystalkoisiin.

"Yhdessä olemme myös lajitelleet avustustavaraa, ja juuri nyt viritellään musiikkiyhteistyötä turvapaikanhakijaväen kanssa. Uskon, että sieltäkin voi tulla vapaaehtoisia projektiin, jossa etsitään muistisairaille koteihin ja laitoksiin laulavia ja musisoivia ystäviä", kertoo kirkkoherra Satu Saarinen.

Turvapaikanhakija tarvitsee kolmen tai kuuden kuukauden määräajan jälkeen vastaanottokeskuksesta todistuksen, että hän on oleskellut maassa riittävän kauan.

Vuorion mukaan noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista on hakenut tällaisen todistuksen, mikä antaa jonkinlaisen viitteen työhaluisten määrästä hakija-aikanaan.

Vuorion mukaan tärkeintä olisi saada hakuprosessi riittävän nopeaksi, jotta tiedetään mahdollisimman nopeasti, ketkä hakijoista jäävät maahan, ja voidaan kotouttaa heitä sen jälkeen mahdollisimman tehokkaasti.


Fakta
Haluatko tarjota töitä? Muista nämä
- Varmista, että turvapaikanhakijalla on työskentelyoikeus. Turvapaikanhakija saa tätä varten todistuksen vastaanottokeskuksesta. Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Jos henkilöpapereita ei ole, aikaraja on puoli vuotta.
- Työnantajan on perittävä palkasta ennakonpidätys ja eläkevakuutusmaksu. Eläkevakuutusmaksu on perittävä, jos palkka ylittää 57,10 euroa kuukaudessa.
- Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei peritä. Jos työpäiviä on vuodessa yli 12, työntekijälle on otettava tapaturmavakuutus.
- Jos ansiot jäävät enintään 1 500 euroon vuodessa, verottajalle ei tarvitse tehdä kuukausittaista kausi-ilmoitusta vaan vuosi-ilmoitus riittää.