Ilta-Sanomat: Sotatoimiin osallistunut voi saada Suomesta turvapaikan

Ilta-Sanomat: Sotatoimiin osallistunut voi saada Suomesta turvapaikan 25.9.2015

Sotarikolliset eivät saa turvapaikkaa, mutta vuoden oleskelulupa voi heltyä, jos paluu kotimaahan on hengenvaarallista.

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina nostettu esille tapauksia, joissa Irakista Suomeen saapuneilla henkilöillä on some-profiilissaan kuvia, jotka viittaavat sotimiseen. Somessa on levinnyt esimerkiksi poseerauskuva miehestä, joka esiintyy aseiden kanssa taisteluvarustus yllään.

Kuvilla on merkitystä suomalaisille viranomaisille.

– Sotatoimiin osallistuminen vaikuttaa turvapaikan haun tutkintaan ja arviointiin, se on selvä juttu, kertoo Juha Similä, turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja.

Sotatoimiin osallistuminen ei sulje pois turvapaikan saamista. Raja kulkee siinä onko henkilö tehnyt kansainvälisten määritelmien mukaisia sotarikoksia tai rikoksia ihmiskuntaa tai rauhaa vastaan. Turvapaikka tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa voidaan ulkomaalaislain mukaan evätä myös muista törkeistä rikoksista tai YK:n periaatteiden vastaisesta toiminnasta johtuen.

– Jos pystytään keräämään riittävästi näyttöä, että henkilö on osallistunut sotarikoksiin, turvapaikka voidaan evätä, sanoo Similä.

Facebook-kuvista voidaan kuulustella

Similän mukaan turvapaikan hakijaa voidaan kuulustella pienimpienkin vihjeiden perusteella, esimerkiksi julkisista Facebook-päivityksistä.

– Totta kai tällaiset selvitetään turvapaikkapuhuttelussa hakijalta, että millaisessa toiminnassa hän on ollut mukana ja mitä hän on siellä kenties tehnyt. Se tutkitaan ja selvitetään, kertoo Similä.

Toisaalta väliaikaisen oleskeluluvan voi saada, vaikka olisi kuulunut terroristijärjestöön, kapinallisryhmään tai tiedustelupalveluun ja tehnyt näissä toimissa sotarikoksia.

– Henkilö on saattanut olla esimerkiksi viisi vuotta sitten kotimaassaan tiedustelupalvelussa, ja tehnyt siellä toimiessaan sotarikoksia. Tilanne on voinut muuttua niin, että nyt hän on toimintansa takia itse vainon alainen ja turvapaikan tarpeessa, koska kotimaahan palatessaan hänet lynkattaisiin kostomielessä, kertoo Similä.

Tapauksessa, jossa henkilöä ei voi palauttaa kotimaahan hänen turvallisuutensa takia, mutta jolle ei voi antaa turvapaikkaa tekemiensä rikosten takia, otetaan käyttöön menetelmä, jota kutsutaan pois suljennaksi. Tällöin henkilö voi saada vuoden kestävän väliaikaisen oleskeluluvan.

– Pakolaisoikeuden tarkoitus ei ole palkita ihmistä, joka on tehnyt sotarikoksen, vaikka henkilö olisi itse vaarassa. Tällöin ei saa kansainvälisen suojelun lupaa vaan tilapäisen oleskeluluvan vuodeksi kerrallaan, jolloin tarkastetaan vuoden välein voidaanko henkilö palauttaa takaisin, kertoo Similä.

Taustojen selvittäminen ”haastavaa”

Turvapaikkakuulusteluissa valehteleminen tai tiedon pimittäminen voi myöhemmin johtaa oleskeluluvan peruuttamiseen tai lakkauttamiseen, jos virheellisen tai puutteellisen tiedon antaminen voidaan todistaa.

Maahanmuuttovirastossa ollaan tietoisia turvapaikanhakijoiden kesken liikkuvasta tiedosta, mitä kuulustelussa kannattaa kertoa tai jättää kertomatta. Tärkeintä turvapaikkakuulusteluissa on turvapaikanhakijan oma kertomus. Lisäksi maahanmuuttovirasto voi saada tietoa kuulusteltavista henkilöistä muilta viranomaisilta, kuten poliisilta.

– Sitä on haastavaa selvittää, jos hakija haluaa pimittää taustallaan olevia asioita eikä tuo niitä millään lailla itse esille. Tietoa ei voi tyhjästä keksiä, ellei ennakkotietoa ole tullut muiden viranomaisten kautta tai hakija ei anna tietoa asiasta, kertoo Similä kuulustelujen haasteista.