HS: Suomi saa tuhansia uusia asukkaita – kuntien kantokyky koetuksella

Helsingin Sanomat: Suomi saa tuhansia uusia asukkaita – kuntien kantokyky koetuksella 28.9.2015

Kuntaliitto: Tulijoiden määrä on kymmenkertainen, mutta kotouttaminen ei onnistu nytkään. Heille pitäisi järjestää asunto, työ, palvelut, koulutus ja päivähoito.

Suomen kaupungit ja kunnat ovat ison urakan edessä, kun vastaanottokeskukset alkavat tyhjentyä turvapaikanhakijoista eri puolille maata ehkä noin vuoden sisällä.

Suomi saa kertarysäyksellä valtavan määrän uusia asukkaita. Heitä on viranomaisten arvioiden mukaan pelkästään ensi vuonna vähintään 10 000, mutta määrä voi olla paljon suurempikin.

Kunnissa asia on kaikkea paitsi helppo. Tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriö lähetti kuntiin paimenkirjeensä, jossa se lupaili myös porkkanaa: ministeriö antaa 20 000 euron bonuksen kaikille kunnille, jotka nyt ottavat vastaan ensi kertaa kahdenkymmenen hengen suuruisen ryhmän.

Kirjeen sävy kehottaa varautumaan maahanmuuttajiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kuntaliitossa ei riemuita. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen huokailee pitkään. Häntä huolettaa kotouttamisohjelma tai oikeastaan sen toimiminen.

"Meidän järjestelmämme ei toimi muutaman tuhannenkaan kotoutettavan osalta. Tilanne esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on se, että kotouttamiskoulutukseen on jopa kahdeksan kuukauden jono", hän sanoo.

Ja nyt olisi tulossa vähintään moninkertainen määrä lisää lyhyessä ajassa. Kotouttaminen on kuntien vastuulla oleva lakisääteinen prosessi, jossa opetetaan suomea ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja.

"Puhutaan noin kymmenkertaisesta kotoutettavien määrästä. Tämä alkaa ensi talvena realisoitua, ja me olemme täysin valmistautumattomia tähän nykyisillä resursseilla."

Eikä kotouttaminen ole ainoa asia, joka kuntien on järjestettävä. Tärkein on asunto.

"Tulemme epäonnistumaan, jos pelisäännöt ja toimintatavat eivät muutu. Olen toiveikas, mutta tällä on kiire, koska kohta alkaa tulla ratkaisuja oleskelulupiin. Ei voi olla niin, että ihmiselle annetaan vain vuokrarahat pariksi kuukaudeksi eivätkä kunnat tiedä, kuka on menossa mihinkin", Kietäväinen sanoo.

Asunnon jälkeen kunta on velvollinen järjestämään myös esimerkiksi esi- ja perusopetuksen maahanmuuttajalapsille aivan kuten muillekin kunnan lapsille. Sama tilanne on muidenkin palvelujen kanssa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon.

Millaiseen tilanteeseen kunta sitten joutuu?

"Ruotsissakin keskustellaan nyt siitä, määrääkö valtio kuntia vastaanottamaan heitä. Meillä kunnilla ei ole vielä vastaanottovelvoitetta. Olisi tärkeätä, jos vapaaehtoiselta pohjalta saataisiin se pyörimään. Jos saadaan kotouttaminen toimimaan, heistä tulisi kaivattua työvoimaa. Jos kunnat velvoitetaan tähän, se ei luo myönteistä ilmapiiriä."

Miten kunnat pystyvät järjestämään esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen? Kaupunkiin voi äkillisesti tulla luokan verran maahanmuuttajalapsia.

"Se vaatii tavattomasti töitä. Siksi yhteistyön pitäisi jo nyt olla kunnossa, että kunnat tietäisivät mahdollisimman pian, keitä on tulossa ja mitä kieliä puhutaan. Alkuvaiheessa tulkkaus on välttämätöntä. Nämä tulevat nyt paljon arabiankieliseltä alueelta. Kotouttaminen lähtee siitä, että heidän kielivalmiutensa on mahdollisimman nopeasti sillä tasolla, että he selviävät arjessa suomen tai ruotsin kielellä."

Kukaan heistä ei kuitenkaan puhu suomea vielä ensi talvena.

"Ei todellakaan. Päiväkodeissa ja opetusryhmissä tarvitaan paljon tukea. En usko, että meille tulee arabiankielisiä luokkia. Kotouttamiskoulutus on saatava pelaamaan. On järjetöntä säästää nyt tässä ydinasiassa."

Valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut. Maksaja vaihtuu, kun tulijat siirtyvät kuntiin. Tosin silloinkin valtio maksaa osan kuluista: pääsääntöisesti 2 300 euroa yli seitsemänvuotiaasta ja 6 845 euroa alle seitsemänvuotiaasta vuodessa. Tämän päälle tänä vuonna tulee vielä lisätukea yli seitsemänvuotiaasta 700 euroa ja alle seitsemänvuotiaasta 1 428 euroa.

Kunnille se ei riitä.

"Nämä korvaukset eivät valitettavasti alkuunkaan ole sitä luokkaa, mitä kustannukset ovat. Esimerkiksi päivähoitopaikan kustannus vuodessa on yli 14 000 euroa. Siksi olemme esittäneet, että pelisäännöt katsottaisiin nyt läpi. Korvauksia pitäisi nostaa ainakin 50 prosenttia."

Loppukesästä syntynyt tilanne poikkeaa aiemmasta.

Ely-keskus neuvottelee kuntien kanssa kiintiöpakolaisten vastaanotosta, mutta vastaanottokeskuksista ihminen voi oleskeluluvan saatuaan lähteä mihin haluaa. Silloin hän voi saada myös toimeentulo- ja asumistukea.

"Emme voi ohjailla, mihin ihmiset asettuvat. Uudellamaalla on aikamoinen imu, toivottavasti se vähän jakaantuu edes isompiin kaupunkeihin", sanoo maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio Uudenmaan ely-keskuksesta.

"Mikään kotoutuminen ja kielen opiskelu ei voi alkaa ennen kuin ihmisellä on koti ja kotikunta. Tässä on kuntien haaste. Asuntoja on, mutta ovatko ne niillä paikkakunnilla, jonne ihmiset ovat menossa?"

Suokonautiokin epäilee, että kotoutumiskoulutuksen resurssit eivät riitä. Siksi pitäisi miettiä vaihtoehtoja: omaehtoinen opiskelu, töihin meno, etäopiskelu, yrittäjyys. Seuraavaksi ruuhkautuvatkin te-toimistot, joissa heidän tilanteensa pitäisi kartoittaa.

"Se tulee vaatimaan henkilökohtaista palvelua, ja siinä pitäisi olla enemmän henkilökuntaa. Mitkään sähköiset palvelut eivät tätä asiakasryhmää auta, jos ei ole edes kieliversioita", Suokonautio sanoo.