Iltalehti: Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä - suuria summia

Iltalehti: Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä - suuria summia 20.9.2015

Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy.



Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.

Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.

Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.

Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.

Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.

Suuria summia

Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.

- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.

Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.

Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.

Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.

Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.

Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.

Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.

- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.

Tuttuja nimiä

Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.

Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.

Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.

Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.

Tavallista bisnestä

Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Iivari kertoo olevansa mukana puhtaasti hallitusammattilaisena.

- Olen ollut aikaisemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa, joten tämä on tietyllä tavalla jatkoa sille, Iivari sanoo.

Viime vuoden keväällä perustetun Luonan on Iivarin mukaan tarkoitus tuottaa jatkossa myös vanhuksille suunnattuja palveluita.

- Tämä on kokonaan uusi yritys, jota on tässä nyt rakenneltu, Iivari sanoo.

Iivarin mukaan vastaanottokeskus on yritykselle bisnes muiden joukossa.

- Me teemme tätä ihan samoilla ehdoilla kuin SPR:kin. Ei siinä ole mitään sen kummempaa, Iivari sanoo.

Lauslahden mukaan osakeyhtiön tehtävä on tehdä bisnestä. Kuten Iivarikin, Lauslahti on mukana strategisena hallitusammattilaisena, ei osakkeenomistajana.

- Bisnekseen liittyy eettisiä kysymyksiä ja meidän tehtävä on tuoda hallitustyöskentelyssä tätä eettistä puolta näkyviin, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.

Kovaa kritiikkiä

Helsingin kaupungin ja Baronan väliseen "hätätilabisnekseen" kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo jätti kaupunginvaltuustolle maaliskuussa 2013 kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa.

Honkasalo kertoi saaneensa sosiaali- ja terveysvirastolta tiedon, jonka mukaan Helsingin kaupunki oli maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosina 2010-2012. Honkasalon mukaan yhteistyö Forenomin kanssa maksoi Helsingille vuonna 2012 lähes neljä miljoonaa euroa.

Honkasalon mukaan sopimus Helsingin kaupungin kanssa kolminkertaisti Forenomin liikevaihdon kolmessa vuodessa 18 miljoonaan euroon.

- Liikevaihtonsa kasvun Forenom on mahdollistanut muun muassa sen kautta, että se pyytää usein tuplasti enemmän vuokraa verrattuna vapailla markkinoilla oleviin vuokra-asuntoihin, Honkasalo kirjoitti blogissaan.

Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Helsingin kaupunki maksoi Forenomille yhden perheen kriisimajoituksesta 2 500 euroa kuukaudessa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) piti Forenomin perimiä hintoja "käsittämättöminä".