MTV: Pääekonomisti: Turvapaikanhakijoiden suuri määrä mullistaa Suomen asuntomarkkinat

MTV: Pääekonomisti: Turvapaikanhakijoiden suuri määrä mullistaa Suomen asuntomarkkinat 20.9.2015
Juhana Brotherus: Pakolaiset mullistavat myös asuntomarkkinat

Turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu mullistaa asuntomarkkinat, uskoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

Hänen mukaansa ainoa kestävä tapa reagoida uuteen tilanteeseen on lisätä asuntotarjontaa. Asuntoasioista vastaavan ministerin Kimmo Tiilikaisen mielestä rakentamaan ei kannata lähteä paniikissa.

Turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskuksista on puhuttu viime viikkoina paljon. Seuraava askel on miettiä, mistä Suomeen jäävät löytävät itselleen asunnon.

– Viranomaisarvioiden mukaan Suomeen saapuu noin 30 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Se vastaa noin Imatran verran asukkaita. Näin merkittävä asuntojen kysynnän kasvu tarkoittaa asuntojen tarjonnan lisäystä, Juhana Brotherus sanoo.

Asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen on toista mieltä.

– Ei tämän takia kannata lähteä paniikissa uutta rakentamaan. Meillä on järkevissä kohteissa vapaita vuokra-asuntoja sopivilla paikkakunnilla. Ne ovat mielestäni ensisijaisia, Tiilikainen toteaa.

Kahdenlaisia uhkakuvia

Turvapaikan saaneet muuttavat mieluiten suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle, joista löytyy paremmin töitä ja tukiverkkoja. Juhana Brotheruksen mukaan uudistuotanto kasvukeskuksissa on jo nyt riittämätöntä.

– Tässä voi nähdä kahdenlaisia uhkakuvia. Toisaalta turvapaikanhakijat voivat pakkautua yksittäisiin asuinalueisiin ja seutuihin, jolloin erilaiset lieveilmiöt voivat lisääntyä ja kotoutuminen hidastua.

– Toisaalta, jos näin merkittävä asuntojen kysynnän kasvu tulee ilman tarjonnan lisäystä, asumisen hinta kasvaa entisestään. Jo nyt asumisen kalleus hidastaa talouskasvua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Hihat pitää kääriä heti

Brotheruksen mukaan hihat tulisi kääriä välittömästi kaupunkien kehittämiseksi. Suunnittelu, kaavoitus ja rakentaminen ovat aikaa vievää puuhaa.

– Kyllä hallituksen kärkihankkeissa loistaa poissaolollaan kaupungistumisen edistäminen. Päinvastoin liikennehankkeista on nipistetty varoja näissä kärkihankkeissa ja tämä puoli on unohdettu.

Ministeri Kimmo Tiilikainen ihmettelee kritiikkiä.

– En tiedä, minkä takia kaupungistumista pitäisi edistää. Hallitus pyrkii edistämään tasapainoista aluekehitystä, missä pääkaupunkiseutu ja maan eri kasvukeskukset kasvavat. Samalla varmistamaan, että maakunnissa ja maaseudulla on mahdollista rakentaa.

– Joka tapauksessa yksi hallituksen kärkihanketavoite on lisätä asuntotuotantoa siellä, missä sitä akuutisti tarvitaan. Kyllä pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa joka tapauksessa lisätään.

_________________________________________

Juhana Brotherus: Pakolaiset mullistavat myös asuntomarkkinat

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat nousseet historiallisen korkealle. Pakolaiset muuttavat ja mullistavat eivät vain suomalaisten sielunmaisemaa, vaan myös fyysistä maisemaa Suomessa. Muutokseen varautumalla vaikutukset ovat ehdottoman myönteisiä.

Suomeen arvioidaan saapuvan 30 000 turvapaikanhakijaa kuluvan vuoden aikana. Luku on liki kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna (3 600). Ikääntyvä Suomi on saanut arvokkaan piristysruiskeen maahanmuuton ansiosta, noin 17 000 henkeä nettona (maahanmuuttajien määrästä vähennetään Suomesta poismuuttavien lukumäärä) vuosittain. Nettomaahanmuutto siis vähintäänkin tuplaantuu tai jopa triplaantuu aiemmasta.

Sota, köyhyys, näköalattomuus ja epätoivo ajavat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta valtavia määriä ihmisiä pois kodeistaan etsimään parempaa tulevaisuutta Euroopasta. Selvää on, että pakolaisten määrä tulee pysymään merkittävästi aiempia vuosia ja ennusteita korkeammalla myös lähivuosina. Maahanmuuton lisäys voi kohentaa ikääntyvää talouttamme, kunhan kotouttamiseen panostetaan ja pullonkaulat tunnistetaan ajoissa. Yksi pullonkaula, mikä vaatii välittömiä toimenpiteitä, on riittämätön asuntotuotanto kasvukeskuksissa (aiheesta olen kirjoittanut aiemmin jo http://asuntoneuvola.yritysblogi.fi/juhanabrotherus/pisara-tippui-hukkuuko-p-kaupunkiseutu). Pakolaisvirta tulee kärjistämään tilannetta, ellei jämeriin toimiin ryhdytä välittömästi. Tarjonnan lisäys on ainoa keino vastata asuntojen kasvavaan kysyntään.

Väestöennusteiden päivittäminen muuttaa myös ennusteisiin pohjautuvien asuntotarveselvitysten tuloksia dramaattisesti. Huolimatta siitä, millä paikkakunnilla turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskukset sijaitsevat, maahanmuuttajat hakeutuvat kotoutuessaan korostetusti suurimpiin kaupunkeihin, missä sosiaaliset tukiverkot, työmahdollisuudet ja tärkeimmät palvelut helpottavat asettumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Kasvukeskusten, etenkin pääkaupunkiseudun, tulee lisätä voimakkaasti asuntokaavoitusta. Valtiolta vaaditaan puolestaan tiivistä kaupunkirakennetta tukevien liikennehankkeiden rahoitusta ja käyntiin potkaisua.

Toistaiseksi hallituksen kärkihankkeet eivät edistä kaupungistumisen edellytyksiä, päinvastoin. Kamreerimainen kikkailu on myös aina uhkana taantumissa. Kaupungistuminen on yksi harvoja tuottavuuskasvun matalalla roikkuvia omenia. Pakolaiskysymys nostaa haasteen ja ratkaisuvaihtoehdot entistä ajankohtaisemmiksi. Nyt on aika toimia.

Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti.