Yle: Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen?

Yle: Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen? 22.9.2015

Tarpeeksi suuri maahanmuuttajien määrä voi Jaakko Kianderin mukaan jopa kokonaan poistaa kestävyysvajeen – sillä edellytyksellä, että heidän työllistämisensä onnistuu.

Maahanmuuttajat voivat jopa poistaa Suomen kestävyysvajeen, jos heidän työllistämisensä onnistuu, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Väestöennusteen mukaan eläkeikäisen väestön määrä kasvaa hyvin voimakkaasti vielä viidentoista vuoden aikana, kun samaan aikaan työikäisen väestön määrä jonkin verran supistuu. Tämän seurauksena väestön huoltosuhde olisi nykyisten ennusteiden valossa selvästi heikkenemässä.

Maahanmuuton voimakas kasvu voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Kianderin mukaan kestävyysvaje voisi puolittua runsaan 100 000 henkilön maahanmuuton vaikutuksesta, jos heidän työllistymisensä onnistuu.

– Jos maahanmuutto jatkuisi niin vilkkaana, kuin se nyt alkuisyksystä on jatkunut, niin 100 000 työikäistä tulisi varmaan lisää aika äkkiä vuoteen 2020 mennessä, ja paljon lisää vuoteen 2030 mennessä, Kiander kommentoi Ylen aamu-tv:ssä.

– Nythän Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän tilanne näyttää siltä, että potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä, hän lisää.

Väestöennuste tuleekin hänen mukaansa jossain vaiheessa korjautumaan siihen suuntaan, että työikäisten määrä kasvaa selvästi ennustettua suuremmaksi, jolloin väestöllinen huoltosuhde muuttuu edullisempaan suuntaan. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään.

– Sillä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia siinä tapauksessa, jos tämä kasvanut väestö onnistutaan työllistämään, niin silloin tällä on hyvinkin myönteinen vaikutus meidän julkiseen talouteen.

– Jos tulee riittävästi maahanmuuttajia, jotka työllistyvät, niin kestävyysvaje voi poistua kokonaan.

Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään.

Työllistyminen avainasemassa

Maahan tulleiden työllistyminen onkin ratkaisevana tekijänä siinä, korjaako maahanmuutto kestävyysvajetta.

– Kotoutumistoimista vastaavien viranomaisten ja työviranomaisten vastuulle jää se "jos", eli se työllisyyden mahdollistaminen. On selvää, että suurin osa työllistyy ilman toimenpiteitäkin, mutta niillä voidaan merkittävästi sekä nopeuttaa että nostaa työllisten määrää tulijoiden joukossa, kehittämispäällikkö Annika Forsander työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa.

Tilastollisesti esimerkiksi somaliankielisten ja afgaanien työllisyys on tällä hetkellä poikkeuksellisen heikko. Tästä ei kuitenkaan Forsanderin mukaan voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä näistä maista on tullut paljon ihmisiä viime aikoina.

– Tämän tyyppiset tilastot kuvaavat aina sen tietyn hetken tilannetta, ja jos siinä on paljon vasta tulleita, niin se työttömyys on luonnollisesti korkea vasta tulleiden joukossa, Forsander selittää.

Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttajien työllistymistä tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua maahantulosta maahanmuuttajien työllisyysaste läheneekin Forsanderin mukaan kantaväestön työllisyyttä.

– Erityisesti naisten työllisyys on maahan tullessa huomattavasti heikompi kuin miesten, mutta se tasoittuu ja itse asiassa paranee nopeammin kuin maahanmuuttajamiesten työllisyys 7–10 vuoden viipeellä, Forsander sanoo.

Myös työllisyyserot pakolaisena tulleiden ja muista syistä, kuten työn tai opintojen perässä, muuttaneiden välillä kaventuvat ajan myötä.