Yle: Oikeusoppineet: Suomen turha pullistella Ruotsille turvapaikka-asioissa

Yle: Oikeusoppineet: Suomen turha pullistella Ruotsille turvapaikka-asioissa 22.9.2015

Vaatimukset turvapaikanhakijoiden palauttamisesta takaisin Ruotsiin ovat pahassa ristiriidassa Suomea sitovan Dublin-asetuksen kanssa, eurooppaoikeuden asiantuntijat sanovat.

Turvapaikanhakijoista tuli lopulta myös Suomelle iso ongelma pari viikkoa sitten. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää tilannetta sietämättömänä.

– Sietämätöntä on se, että EU ei noudata omia sääntöjään, Dublin-sopimusta, Soini sanoi toimittajille 4.9.2015.

Keskustelu turvapaikkahakemusten oikeasta käsittelymaasta on tulehduttanut useiden EU-maiden keskinäisiä suhteita.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jo ehtinyt vaatia, että Ruotsista Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat on käännytettävä saman tien takaisin.

Dublin-menettelyssä selvitetään vain vastuuvaltio

Niin sanotussa Dublin-menettelyssä selvitetään se EU-valtio, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

Pääsääntönä on ollut, että ratkaisun tekee se EU-valtio, johon turvapaikanhakija on ensiksi saapunut.

Käännytys Suomesta toiseen Dublin-maahan ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu.

Käännytys on mahdollista vain, jos turvapaikanhakijalla on esimerkiksi perhesiteitä, viisumi, oleskelulupa tai selkeä rekisteröinti toisessa Dublin-maassa.

– Kaikkien näiden vastuuperusteiden olemassaolo täytyy pystyä todistamaan. Jos turvapaikkahakemus on tehty Suomessa, Suomi joutuu esittämään tuolle toiselle Dublin-maalle todisteet siitä että ratkaisuvastuu onkin sillä, sanoo Maahanmuuttoviraston Dublin-yksikön johtaja Kukka Krüger.

Tänä vuonna Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 21 prosenttia on käännytetty takaisin toiseen EU-valtioon Dublin-asetuksen perusteella. Loput 79 prosenttia tapauksista Suomi on käsitellyt itse, koska toista vastuumaata ei ole löytynyt.

Turvapaikka-asiat ratkaistava ihmisoikeudet edellä

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio muistuttaa, että Dublin-asetusta on tulkittava osana suurta ihmisoikeusjärjestelmää.

– Dublin-asetus on vain osa laajempaa kokonaisuutta. Se kuuluisa lämmin sydän tähän pakolaispolitiikkaan tulee ihmisoikeuksien kautta. Kategorinen, kaavamainen ja jäykkä tulkinta Dublin-asetuksesta ei kestä juridista tarkastelua.

– Korostan, että turvapaikka-asioissa mennään aina ihmisoikeudet edellä. On varmistettava, että kukin turvapaikanhakija saa ihmisarvoisen kohtelun.

Lapin yliopiston eurooppaoikeuden dosentti Markku Kiikeri on Raition kanssa samoilla linjoilla.

– Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että ihmisoikeussopimusten ja Dublin-asetuksen tavoitteetkin ovat meitä velvoittavia. Turvapaikanhakijoiden suojelu perustuu kansainväliseen oikeuteen, ja siksi Suomi voi ja sen tulee tehdä omia päätöksiä.

– Dublin-järjestelmä on joustava. Jäsenvaltioilla on huomattavasti omaa valtaa ja suvereniteettia ratkaista omin päin, miten pyydetty suojelu järjestetään. Dublin-menettely on vain yksi väline, jolla Suomi hallinnollisesti laittaa kansainvälisen oikeuden pakolaissuojeluvelvoitettaan täytäntöön.

Suomi-Ruotsi -maaottelulle ei ole perusteita

Suomessa moni on katsellut tuimasti Ruotsin suuntaan ja kysynyt, miksi Ruotsi päästää turvapaikanhakijat sen kummempia kyselemättä Suomen rajalle.

Eurooppaoikeuden asiantuntijoiden mukaan Ruotsi on ollut pelkkä läpikulkumaa eikä sillä ole ollut velvollisuutta tallentaa läpikulkijoiden sormenjälkiä – jos he eivät itse nimenomaisesti ole hakeneet turvapaikkaa Ruotsista.

– Puhdas kauttakulku jonkun maan tai alueen läpi ei vielä tuota turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuuta Dublin-asetuksen edellyttämällä tavalla, Kukka Krüger selvittää.

– Ruotsiinkin saapuu suuria ihmismääriä. Jos ihminen ei halua olla siellä yhteydessä sikäläisiin viranomaisiin, hän voi jatkaa matkaansa Suomeen helposti kenenkään siihen puuttumatta.

Markku Kiikerikin on huomannut, että ilmassa on Suomi–Ruotsi-maaottelun tuntua. Suomalaisten uho ei kuitenkaan saa tukea kansainvälisestä oikeudesta.

– Kyllähän siitä tietysti poliittinen ongelma helposti syntyy, jos Ruotsi toimisi tietoisesti Suomea kohtaan epäkorrektilla tavalla.

– Mutta minun on vaikeata löytää mitään oikeudellista perustetta ja näkökulmaa, millä Suomi voisi nyt syyttää Ruotsia.