Yle: Maahanmuutto ja ruotsin kielen asema kirvoittavat vihapostia – "unohdetaan että vastaanottamassakin on ihminen"

Yle: Maahanmuutto ja ruotsin kielen asema kirvoittavat vihapostia – "unohdetaan että vastaanottamassakin on ihminen" 3.3.2015
Demari: Razmyar kysyy: ”Ovatko maahanmuuttajaehdokkaat perussuomalaisille vain sirkuspellejä?”

Pystyykö tavanomaista poliittista keskustelua enää käymään ilman, että se johtaa aggressiivisiin uhkailuihin? Miten sananvapautta voi käyttää?

Poliitikot joutuvat ottamaan vastaan entistä vihaisempaa palautetta, jopa tappouhkauksia. Nyt eduskuntavaalien alla vihapalautteen määrä on yhä lisääntynyt. Aamu-tv:ssä keskusteltiin tänään tiistaina vihapalautteen merkityksestä.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on laskenut saavansa vihapostia vähintään kerran viikossa. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) kokee asiattoman palautteen vievän aikaa ja estävän keskustelua. Kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar (sd.) on joutunut aggressiivisten viestien kohteeksi, ja päätti lopulta julkaista osan niistä herättääkseen yhteiskunnallista keskustelua.

Sukupuolittunut vihapuhe

Aino-Kaisa Pekonen arvelee, että miehet ja naiset joutuvat erilaisen vihapuheen kohteeksi.

– Miehiin kohdistuva vihapalaute ehkä enemmän on väkivallalla uhkailua, naisia sen sijaan huoritellaan tai uhataan raiskauksella. Siihen liittyy seksuaalisuus ja se on myös sukupuolikysymys, sanoo Pekonen.

Riikka Slunga-Poutsalon (ps.) postiin tuli äskettäin kuva miehen sukupuolielimestä.

– Koen että sillä ei ollut mitään tekemistä minkään poliittisen agendan kanssa. Ennemminkin se oli kömpelö yritys tehdä itseään tykö. Tämmöisiä ikäviä viestejä tai kuvia tulee aina satunnaisesti. En näe sitä poliittisena asiana sinänsä, vaan että lähestytään naisia Facebookissa tai missä lie tällaisilla siveettömillä kuvilla.

Tietyt aiheet tulenarkoja

– Yleensäkin tämmöinen palaute ja vihaposti liittyy usein sellaisiin asioihin mistä meillä kaikilla on mielipide. Maahanmuutto, ruotsin kielen opiskelu tai sitten tasa-arvoinen avioliittolaki, listaa lakivaliokunnassa toimiva Pekonen omien kokemustensa perusteella.

Afganistanilaistaustainen Razmyar on saanut paljon aggressiivisia viestejä. Hän julkaisi osan niistä blogissaan kuukausi sitten.

– Olen jo pidemmän ajan saanut valitettavasti (vihapostia) yleensä tiettyihin aiheisiin liittyen, erityisesti kun kirjoitan maahanmuutosta. Viime aikoina, kun mennään todellakin henkilökohtaisuuksiin, kun ei ole kysymys enää vaan sinusta itsestäsi vaan myös läheisimmistä, suoraa uhkailua ja ala-arvoista kielenkäyttöä. On aika keskustella tästä laajasti yhteiskunnallisesti.

Verkon vihapuhe ei ole irrallaan yhteiskunnasta

Razmyar haluaa tuoda esiin ilmiön taustoja laajemminkin.

– Jostain se johtuu, että ihminen menee näin ala-arvoiseksi ja lähtee toista haukkumaan tällä tavalla. Tämä on yhteiskunnallinen kysymys ja siihen pitää puuttua. Minkä takia yhteiskunnassa on näin laaja ja syvä syrjäytyminen, minkä takia ihminen on tässä pisteessä, että joutuu pahaa oloaan purkamaan minuun.

Myös Slunga-Poutsalo pitää vihapuhetta selkeänä oireena jostain.

– Ne kumpuavat asioista, jotka ihmiset kokevat olevan huonosti. Onnellinen, hyvin pärjäävä ihminen ei kerkeä antamaan negatiivista palautetta, toteaa Slunga-Poutsalo.

– Olen saanut palautetta, että tämä on laaja ongelma niin kouluissa, sairaaloissa kuin sosiaalityöntekijöiden parissa. Tämä ei ole mikään irrallinen kysymys, jotain mitä verkossa tapahtuu nimettömänä, vaan laaja yhteiskunnallinen ongelma ja siihen pitää puuttua, Razmyar painottaa.

Uhkana keskustelun tyrehtyminen

Slunga-Poutsalo pelkää, että poliittinen keskustelu erilaisine näkemyksineen tyrehtyy.

– Tämä tekee poliitikoista arkoja ottamaan asioihin kantaa. Ei uskalleta enää olla mitään mieltä. Se on sääli kuntalaisille, jos poliitikot alkaa puhumaan ympäripyöreitä sen pelossa, että siitä mielipiteestä saa sitten aggressiivista palautetta. Se ei palvele yhteiskunnan kehittämistä mihinkään suuntaan.

–Mielipiteistä, politiikasta pystytään puhumaan ihan asiallisesti. Pelkään, että tästä tulee sellainen vaikenemisen kulttuuri, että ei pysytä sanomaan mielipidettä, tuskailee Slunga-Poutsalo.

Pekonen vaatii toimimaan vastuullisesti.

– Mun mielestä kritiikkiä ja palautetta pitää voida antaa ja vastaanottaa, mutta ei näin että se on vihapuhetta. Kyllähän vihainen ihminen pystyy antamaan myös asiallista palautetta.

– Sananvapaus on hieno asia, mutta toisaalta meillä on myös sananvastuu. Siinä on oltava tarkka ja sen puolta on myös pidettävä, Nasima Razmyar korostaa.

Vihapuhe liikkuu nopeammin kuin ennen

Vihapuheen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Syyksi keskustelijat arvelevat verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön helppoutta.

– Sosiaalinen media on yks missä vihapuhe oikein pääsee valloilleen. Ihmisten on helppo lähestyä ketä tahansa Facebookin kautta, toisaalta sähköposti on ollut helppo lähestyä anonyymistikin, muistuttaa Pekonen.

– Se on niin helppoa, muutama näpytys ja klikkaus niin se on siinä, ja useasti unohdetaan että siellä on myös ihminen myöskin siellä toisessa päässä vastaanottamassa sitä, sanoo Slunga-Poutsalo.


________________________________________________

Demari: Razmyar kysyy: ”Ovatko maahanmuuttajaehdokkaat perussuomalaisille vain sirkuspellejä?”

SDP:n kansanedustajaehdokas Nasima Razmyar ihmettelee perussuomalaisten kaksijakoista linjaa suhteessa vihapuheisiin. Razmyar piti hienona, että puheenjohtaja Timo Soini tuomitsi hiljattain vihapuheet.

Hän huomautti Ylen aamu-tv:n vihapuhekeskustelussa kuitenkin siitä, että maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan puolue olisi kuitenkin pakkosijoittamassa maahanmuuttajat ympäri maata.

– Perussuomalaisten europarlamentaarikko (Jussi Halla-aho) on myös todennut, että maahanmuuttajaehdokkaat ovat sirkuspellejä ja listan täytteitä. Toisella kädellä puhutaan sitten näin.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vastasi, että jokainen vastaa sanomisistaan, eikä puolue voi lähteä vastaamaan ”jokaisen varavaltuutetun” puheisiin.

– Pelkään sitä, mitä tapahtuu suomalaiselle puhumisen kulttuurille. Uskallammeko sanoa enää omaa mielipidettämme, Poutsalo-Slunga totesi.

Nasima Razmyar korosti, että sananvapauden lisäksi on olemassa myös sananvastuu.

– Tekojen ja sanojen pitää kohdata.