HS: Suomi harkitsee kiintiöpakolaisten ottamista Turkin leireiltä

Helsingin Sanomat: Suomi harkitsee kiintiöpakolaisten ottamista Turkin leireiltä 17.12.2015
Yle: Sipilä: Turkista otetaan pakolaisia vasta, kun se saa pysäytettyä Eurooppaan tulijat

Saksan vetämä joukko EU-maita suunnittelee ottavansa turvapaikanhakijoita suoraan Turkin pakolaisleireiltä, koska unionin sisäiset siirrot Kreikasta ja Italiasta eivät ole onnistuneet.

Myös Suomi kuuluu ”halukkaiden koalitioksi” ristittyyn jäsenmaiden joukkoon, joka puskee ajatusta eteenpäin. Maiden päämiehet ja -naiset tapaavat tänään torstaina Brysselissä minihuippukokouksessa ennen varsinaisen EU-huippukokouksen alkua.

Itävallan isännöimään tilaisuuteen osallistuvat Suomen, Saksan ja Turkin lisäksi ainakin Belgia, Kreikka, Luxemburg, Hollanti, Ruotsi ja luultavasti Ranska. Samanlainen kokous järjestettiin myös edellisen huippukokouksen alla marraskuussa.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk).

EU-maat ovat olleet turhautuneita Kreikkaan, joka ei ole saanut turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksia pystyyn ja siirtoja pyörimään sovitussa aikataulussa.

EU-maat ovat sopineet, että Kreikasta ja Italiasta pitäisi siirtää kaikkiaan 160 000 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin. Siirroista vasta murto-osa on toteutunut.

Myös EU-komissio esitti tällä viikolla ehdotuksen, että turvapaikanhakijoita voitaisiin ottaa suoraan Turkista. Komissio ei kuitenkaan antanut mitään ehdotusta määristä.

Korkea-arvoinen EU-virkamies sanoi keskiviikkona Brysselissä, etteivät jäsenmaatkaan tule päättämään mistään numeroista tapaamisessaan. EU-maat haluavat nähdä, toteuttaako Turkki omat lupauksensa, ennen kuin ne sitoutuvat pakolaisten vastaanottamiseen.

Turkki on luvannut valvoa rajojaan paremmin ja tehostaa salakuljettajien jahtaamista, jotta turvapaikanhakijoiden merimatkat Eurooppaan saataisiin loppumaan. Vastineeksi EU on luvannut Turkille pakolaisten auttamiseen 3 miljardia euroa.

”On vielä liian aikaista sanoa, toimiiko sopimus vai ei”, sanoi korkea-arvoinen EU-virkamies Brysselissä keskiviikkona.

EU-maiden johtajat jatkavat pakolaiskriisistä keskustelua tänään iltapäivällä alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tarkoituksena on käydä alustavaa keskustelua komission esityksestä, jonka tavoitteena on valvonnan tehostaminen Schengen-alueen ulkorajoilla.

EU-komissio muun muassa haluaa oikeuden lähettää rajavalvojia jäsenmaihin ilman maan suostumusta. Nykysääntöjen mukaan apua voi lähettää ainoastaan, jos jäsenmaa sitä pyytää.

Varsinkin itäisen Keski-Euroopan maat pistävät jo nyt hanttiin ehdotukselle. Suomi näyttäisi olevan kallistumassa komission esityksen kannalle, vaikkakin odotettavissa on tiukkaa vääntöä siitä, kenelle valta rajavartijoiden lähettämisessä loppujen lopuksi annetaan.

Pakolaiskriisin lisäksi toinen tärkeä valtioiden päämiehiä puhuttava aihe on Britannia. Johtajien on tarkoitus hakea suuntaa sille, miten EU:n ja Britannian neuvotteluissa pitäisi edetä.

Britannia on esittänyt EU:lle neljä erityisvaatimusta, joista mihinkään ei ole vielä saatu ratkaisua. Erityisesti kitkaa aiheuttaa se, että Britannian pääministeri David Cameron haluaa rajoittaa muiden EU-kansalaisten Britanniassa nauttimia sosiaalietuuksia. Cameronin esityksen mukaan työssäkäyvät EU-kansalaiset joutuisivat odottamaan neljä vuotta, ennen kuin he alkaisivat saada sosiaalietuuksia.

Mitään sopua asiasta ei ole tässä huippukokouksessa luvassa. Tavoite on, että ratkaisu syntyy helmikuun 2016 huippukokouksessa.

Vaikka pakolaiskriisi ja Britannia vievät johtajien huomion, EU ei ole täysin unohtanut myöskään Ukrainan kriisiä.

EU:n on tarkoitus sopia perjantaina Venäjän vastaisten talouspakotteiden jatkamisesta kuudella kuukaudella. Asiaa ei käsitellä huippukokouksessa, vaan päätöksen tekevät jäsenmaiden EU-lähettiläät omassa tapaamisessaan iltapäivällä.

Ratkaisua yritettiin jo viime viikolla, mutta se lykkääntyi Italian vastustelun takia.

_______________________________

Yle: Sipilä: Turkista otetaan pakolaisia vasta, kun se saa pysäytettyä Eurooppaan tulijat

Suomi osallistui Itävallan kutsumaan kokoukseen, jossa useat EU-maat valmistelevat pakolaisten siirtoja Turkista.

EU-huippukokouksen yhteydessä järjestettävä varjokokous on noussut painoarvoltaan lähes yhtä tärkeäksi kuin varsinainen huippukokous. Itävallan isännöimään kokoukseen osallistui kymmenkunta maata. Varsinainen huippukokous alkaa iltapäivällä.

Turvapaikanhakijoita eniten vastaanottaneet maat – muun muassa Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Suomi – keskustelivat, missä vaiheessa Turkista alettaisiin siirtää pakolaisia suoraan Eurooppaan.

EU ja Turkki ovat toimintasuunnitelmassaan sopineet, että Turkki yrittää pysäyttää turvapaikanhakijat ennen kuin he pääsevät Eurooppaan. Toistaiseksi tulijoita on, yhä, noin 4 000 päivässä.

– Kovin paljon toimet eivät ole vaikuttaneet. Määrissä on pientä laskua, mutta ei riittävästi, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvailee.

Sipilä ei vastaa suoraan, onko Suomi valmis ottamaan pakolaisia Turkin leireiltä.

– Oikeastaan kaikki maat totesivat, että ensin on nähtävä, että toimet vaikuttavat – päästään lähelle nollaa. Sen jälkeen vasta voidaan keskustella uudelleen sijoittamisesta.

Seuraavassa huippukokouksessa kaikki EU-maat kutsutaan mukaan puhumaan siirroista. Kokousta isännöi silloin Hollanti.