Vihreä Lanka: Pekka Haavisto: Suomen kyky vastaanottaa pakolaisia äärirajoilla

Vihreä Lanka: Pekka Haavisto: Suomen kyky vastaanottaa pakolaisia äärirajoilla 15.12.2015

VIHREÄ kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä Pekka Haavisto on sitä mieltä, että useiden Euroopan maiden kyky vastaanottaa pakolaisia on äärirajoilla.

"Kun määrä kasvaa, mahdollisuudet auttaa jokaista henkilökohtaisesti kapenevat. Sekä Saksassa, Suomessa että Ruotsissa on tultu sellaisiin lukuihin. Ruotsissa on noin 20 000 yksin tullutta lasta. Silloin ollaan nykysysteemin äärirajoilla", hän sanoo.

Tarkoitatko, että raja sille, kuinka monta pakolaista voidaan vastaanottaa, on tullut vastaan myös Suomessa?

"Kyllä, omalla tavallaan. Meillä ei ole paljon pakolaisia koskaan otettu vastaan. Jos jokaisen turvapaikanhakijan asiat käydään läpi kuten nykyisen systeemin mukaan pitää, meilläkin on vaikeuksia. Meillä pieni lisäelementti ovat itärajan yli tulevat pakolaiset. Heihin liittyy epävarmuus, miten Venäjä tulee tilannetta hoitamaan. Itse ajattelen, että Venäjälläkin pitäisi olla valmius itse vastaanottaa afgaaneja ja syyrialaisia."

Suomi on kiristänyt pakolaispolitiikkaansa paljon. Onko se oikein?

"On varmasti hyvä katsoa ne käytännöt. On monta eri elementtiä, miten toimitaan. Moni tulee tänne Ruotsin kautta, joten olemme aika riippuvaisia siitä, mitä Ruotsissa tapahtuu. Tärkeintä on, että niiden ihmisten, jotka tänne tulevat, asiat hoidetaan lainsäädännön mukaisesti ja jokaisen turvapaikkahakemus tutkitaan, kuten kansainvälisiin sopimuksiin kuuluu."

Haaviston mukaan kotouttamista ja kielikoulutusta pitäisi uudistaa. Hän toivoo, että kriisi antaa siihen mahdollisuuden.

Hallitus vaikeuttaa perheenyhdistämistä. Haavisto on huolestunut etenkin niistä alaikäisistä nuorista, jotka eivät enää saa vanhempiaan tai muuta perhettään Suomeen.

"Kun Suomesta on jonkin verran meidän maahanmuuttajaväestöä rekrytoitu Isisiin, niin yhtenä keskeisenä ryhmänä ovat yksin maahan tulleet nuoret."


Haavisto ottaa vielä esille turvapaikanhakijoihin kohdistuvat rikosepäilyt.

"Ensinnäkin on tärkeää, että ne, jotka ovat osallistuneet Isisin toimintaan, paljastuvat. Toiseksi väkivallanteot ja raiskaukset ovat puhuttaneet paljon. Jos hakee turvaa Suomesta ja itse tuo mukanaan turvattomuutta, niin kyllä silloin tavallaan putoaa jonon hännille, kun mietitään, voiko Suomi tällaiselle ihmiselle turvaa suoda. Olen huomannut, että maahanmuuttajayhteisö itse on melkein kaikkein kriittisin, koska mätämunat pilaavat muiden mainetta."

Ovatko turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset iso ongelma Suomessa?

"Ne ovat kansallisessa keskustelussa ja suomalaisten suhtautumisessa suuri ongelma. Jokainen uutinen on pieni kynnys lisää muiden kotoutumiselle. Pidän sitä aika suurena ongelmana psykologisessa mielessä, että miten saadaan nopeasti ne niin sanotusti aidot ja rehelliset turvapaikanhakijat selvitettyä."

Eikö ole riski, että huomion kiinnittäminen turvapaikanhakijoiden rikosepäilyihin leimaa kaikki turvapaikanhakijat?

"Me suomalaiset tiedämme tämän ajattelun Ruotsista. Siellä puhuttiin aikoinaan, että 'en finne igen'. Totta kai uusia tulijoita aina tarkastellaan suurennuslasilla. Silloin isommat ja pienemmät rikokset nousevat esiin. Naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista olen sanonut, että jos joku afgaani täällä niihin syyllistyy, hän ei voi olla tietämättä, että se on väärin. Koska hänen omassa maassaan rangaistus olisi vielä paljon kovempi. Nämä ovat erittäin raskaita rikoksia heidän omassa kulttuurissaan."


Haavisto uskoo, että pakolaiskriisi tiivistää EU:ta.

"On pakko tehdä käytännössä yhteisiä toimenpiteitä Italian, Kreikan ja Balkanin alueen tueksi, koska ne ovat ensimmäisiä vastaanottajamaita. Ja täytyy löytää harmonisaatiota siihen, miten eri maat reagoivat. Reaktiot ovat olleet hyvin erilaisia aitojen rakentamisesta pakolaisten vastaanottoon. Pitkällä aikavälillä reaktiot tulevat varmasti yhtenäistymään."

Hän uskoo myös, että Pariisin terroriteot auttavat vahvistamaan EU:n roolia kriisinhallinnassa Isisin toiminta-alueilla. EU:n yhteistä puolustusta on pidetty heikkona rakenteena, mutta se tulee Haaviston mukaan vahvistumaan nopeasti.

Ranskan presidentti François Hollanden puheet iskujen jälkeen olivat sotaisia. Onko hyvä, että EU lähtee tekemään jotain asioille aseellisin keinoin?

"Varmasti järkytys Pariisin iskuista oli suuri ja reaktio suurella osalla ranskalaisista samanlainen kuin aikoinaan Yhdysvalloissa 9/11:n jälkeen. Olen kuulunut aina siihen koulukuntaan, jonka mielestä kannattaa erottaa sota ja terrorismi toisistaan. Ensimmäinen reaktioni sen jälkeen, kun Ranskassa vedottiin EU:n perussopimuksen pykälään 42.7 oli, että se on viesti heidän omalle naapurilleen Belgialle, että tarvitsisi tehdä enemmän terrorismin torjunnassa. EU tekee myös paljon tiedustelutoimintaa."

Haavisto toteaa, että lopullisena tavoitteena on Syyrian ja Irakin rauhanprosessien saaminen aidosti eteenpäin.


EU-maiden yhteistyön tiivistyminen tarkoittaa sitä, että Eurooppaan pääseminen sen ulkopuolelta ei ainakaan helpotu.

"Tähdätään siihen, että ihmissalakuljettajat eivät voisi käyttää Libyan rannikkoa. Ja EU:n toivomus Turkille on, että Turkki ei olisi läpikulkumaa kohti Kreikkaa, vaan ihmiset olisi mahdollisuus ottaa vastaan siellä", Haavisto sanoo.