Aamulehti: Viharikokset tulisi tuomita tavallista ankarammin – Tilastoista ei selviä, käykö näin 7.5.2017
Viharikoksia ei ehkä käsitellä oikeusjärjestelmässä vieläkään sillä ankaruudella, jonka laki mahdollistaisi.
- Vaikuttaa siltä, että oikeuslaitos vielä vähän harjoittelee asiaa, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Laissa ei ole erikseen määritelty viharikoksia, mutta vihamotiivi on säädetty rikoslaissa rangaistuksen koventamisperusteeksi.
Vihamotiivi voi ilmetä vaikkapa pahoinpitelyjen ja sananvapausrikosten taustalta. Jos rikoksen tekijän vaikutin on esimerkiksi uhrin ihonvärissä, etnisessä taustassa, uskonnossa, seksuaalisessa suuntautumisessa tai vammaisuudessa, tulisi rangaistus määrätä kovempana kuin muutoin.
Takavuosina rangaistuksia kovennettiin vain harvoin rasismin tai muun vastaavan vihamotiivin perusteella.
Kuusi vuotta sitten lakia täsmennettiin, jotta se toimisi paremmin ja laajemmin viharikoksia vastaan. Lännen Media yritti selvittää onko näin käynyt, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi, sillä asiaa ei tilastoida oikeushallinnossa.
Ihmisoikeusliiton käsityksen mukaan tilanne ei ole vieläkään kunnossa, vaan vihamotiivi näyttää yhä jäävän herkästi tunnistamatta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen arvioi Ihmisoikeusliiton tavoin, että vihamotiivia ei huomioida vieläkään parhaalla mahdollisella tavalla rangaistusta koventavana tekijänä.
- Viranomaisten tietoisuuden lisääminen asiasta on siksi ensiarvoisen tärkeää, Toiviainen sanoo.
Toiviainen pohjaa arvionsa kokemukseensa perustuvaan intuitioon, koska tilastoja ei ole.
Vihamotiivi ei tule välttämättä tunnistetuksi, kun poliisi tutkii rikokset. Toiviaisen mielestä onkin olennaista, että rasistinen motiivi tutkitaan huolellisesti, jos sellaisesta on viitteitä, sillä muuten asia ei nouse esiin syyteharkinnassa. Syyttäjä voi jättää tuomion koventamisvaatimuksen pois myös näytön puutteen vuoksi. Viime kädessä näytön punnitsee tuomioistuin.
- On aika monta vaihetta, jotka vaikuttavat siihen, miksi vihamotiivia ei ole nykyistä useammin huomioitu rikosten lopullisissa tuomioissa, Toiviainen toteaa.