HS: Irakilaiset leimattiin kansanryhmänä

Helsingin Sanomat: Irakilaiset leimattiin kansanryhmänä 15.5.2017

HELSINGIN SANOMAT kirjoitti näkyvästi irakilaisiin liittyvistä seksuaalirikoksista (Kotimaa 12.5.). Kirjoituksen otsikkona oli ”Irakilaisten seksuaalirikokset lisääntyneet”.

Loppujen lopuksihan kyse on rikosepäilyistä. On hyvin tiedossa, että kun maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset ovat käyneet läpi oikeusmyllymme (poliisitutkinta, syyttäjän käsittely, varsinainen oikeuskäsittely), alkuperäisistä epäilyistä 10–20 prosenttia todetaan ­oikeuden päätöksellä rikoksiksi.

Tässä yhteydessä on paino­tettava voimakkaasti, että jokainen rikos on liikaa, ne eivät ole puolusteltavissa.

HS:n kirjoituksen mukaan Krp:n analyysissä kävi ilmi, että ”tuhatta Suomessa oleskelevaa Irakin kansalaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Tuhatta Suomen kansalaista kohden vastaava luku oli 0,3.”

Luvut eivät ole missään suhteessa vertailukelpoisia: irakilaisista selvä enemmistö on nuoria miehiä, Suomen kansalaisista miehiä on puolet ja heidän keski-ikänsä lienee noin 45 vuotta. Vertailussa olisi kantaväestöstä otettava väestöllisesti saman­sisältöinen vertailuryhmä.

Mielestäni kirjoituksen välittämä viesti oli selvä: pitkittyneet käsittelyajat, suuret palauttamisluvut ja turvapaikanhakijoiden kotimaan tilanteet ovat luoneet toivottomuuden kehän, joka heijastuu ei-toivottuna käytöksenä. Seksuaalirikokset ovat yksi osa tätä käytöstä. Toivot­tomuus heijastuu myös lisään­tyneinä päihde- ja itsemurha­käyttäytymisinä.

Osansa on myös suomalai­sella kotouttamiskäytännöllä tai sen puutteella. Maamme kotouttaminen alkaa vasta, kun turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen jäädä maahan. Siihen asti tulijat ovat käytännössä irrallaan yhteiskunnastamme. Lukija jäi miettimään, millaisen ”palvelun” kirjoitus teki maassa jo pidempään asuneille irakilaisille. Kirjoituksessa leimattiin koko Suomessa asuva kansanryhmä. Eikö ruotsinsuomalaisten aikoinaan kokemasta ”en finne igen” -ajattelusta ole opittu mitään?

Ismo Söderling

väestöpolitiikan dosentti

Siirtolaisinstituutin johtaja 2010–2015