HS: Siirtolaisinstituutti: Helsingin suurmoskeija voisi vähentää radikalisaation riskiä – rahoituksen lähde kuitenkin herättää kysymyksiä

Helsingin Sanomat: Siirtolaisinstituutti: Helsingin suurmoskeija voisi vähentää radikalisaation riskiä – rahoituksen lähde kuitenkin herättää kysymyksiä 21.5.2017

SIIRTOLAISINSTITUUTIN tuoreen lausunnon mukaan suurmoskeijan rakentaminen Helsinkiin ”ennemmin vähentäisi kuin lisäisi radikalisaation riskiä”. Siirtolaisinstituutti laati lausuntonsa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston pyynnöstä.



Instituutti pohjaa väitteen muun muassa Englannin parlamentin alahuoneen vuonna 2012 laatimaan raporttiin, jonka mukaan radikaalien saarnaajien toiminta on siirtynyt pitkälti yksityiskoteihin tai internetiin. Samaa mieltä olivat suomalaisten muslimiyhteisöjen edustajat.

Raportin mukaan vain hyvin pieni osa radikalisoitumisesta tapahtuu nykyään moskeijoissa. Tämän vuoksi raportti kehottaa hyödyntämään moskeijoita yhteistyökumppaneina radikalisaation vastaisessa työssä.

LAUSUNNON kirjoittaneiden tutkijoiden mukaan suurmoskeija toimisi osoituksena islamin ja muslimien hyväksytystä ja julkisesti näkyvästä läsnäolosta Suomessa.

Kirjoittajat kertovat keränneensä lausuntoa varten taustatietoa tutkimuskirjallisuudesta ja haastattelemalla moskeijahankkeiden kanssa toimineita viranomaistahoja. Lisäksi Siirtolaisinstituutti on esimerkiksi järjestänyt kuulemistilaisuudet hankkeen valmisteluryhmälle ja pääkaupunkiseudun muslimiyhteisöille.

SIIRTOLAISINSTITUUTTIKIN kiinnittää kuitenkin huomionsa paljon huomiota saaneeseen suurmoskeijan rahoitussuunnitelmaan.

Lausunnossa viitataan Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Olli Ruohomäen näkemykseen, jonka mukaan Arabian niemimaalta tuleva rahoitus ei ole riskitöntä. Suurmoskeijahankkeen edustajat ovat kertoneet, että Bahrain koordinoi rahoituksen keräämistä. Lahjoituksia haetaan ennen kaikkea valtiollisilta lähteiltä.

Lausunnon mukaan muun muassa Saudi-Arabia, Kuwait ja Qatar ovat aiemmin rahoittaneet moskeijoita, joissa on levitetty jyrkkiä islamin tulkintoja. Ruohomäki ei ole tietoinen vastaavasta toiminnasta Bahrainin taholta, mutta kertoo Saudi-Arabian ja Bahrainin olevan lähellä toisiaan. Lausunnossa viitataan Bahrainin vuoden 2011 kansannousuun, joka kukistettiin Saudi-Arabian armeijan tuella.

SIIRTOLAISINSTITUUTIN Islamilaisille yhdyskunnille järjestämässä kuulemistilaisuudessa esitettiin myös huoli siitä, että moskeijan jatkorahoitukselle asetetaan alkurahoitukseen verrattuna kovempia ehtoja. Vaikka alkuperäiset rahoittajat eivät esittäisikään vaatimuksia moskeijan toiminnalle, toiminnan jatkumisen rahoittaminen saattaa ainakin periaatteessa edellyttää rahoituksen keräämistä ”vähemmän pyyteettömiltä tahoilta”.

Olli Ruohomäki arvioi, että moskeijahankkeen suunniteltu rahoitus on niin suuri, että se voi tulla ainoastaan Arabian niemimaalta. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 110–140 miljoonaa euroa ja vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi 6–7 miljoonaa euroa.

Ruohomäen mukaan rahoituksen todellisen alkuperän selvittäminen voi olla vaikeaa, koska Arabian niemimaan valtiolliset toimijat saattavat kanavoida rahoitusta erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kautta.

SIIRTOLAISINSTITUUTIN mukaan tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä, miten suurmoskeija tulisi vaikuttamaan muslimien keskinäisiin suhteisiin. Hanketta on markkinoitu kaikille avoimena, mutta esimerkiksi shiialainen Resalat-yhteisö on vastustanut hanketta.

Opilliset ristiriidat ovat johtaneet muslimiyhteisöjen välisiin valtataisteluihin myös muiden maiden jo rakennetuissa moskeijoissa. Toisaalta maailmalla on Siirtolaisinstituutin lausunnon mukaan myös esimerkkejä moskeijoista, joissa shiiat ja sunnit toimivat yhdessä.