Iltalehti: KRP:n analyysi väestöryhmien rikollisuudesta: jyrkkä ajatusmaailma voi lisätä kunniamurhia Suomessa 16.5.2017
Keskusrikospoliisin tuoreessa analyysissä käsitellään suurimpiin turvapaikanhakijakansalaisuuksiin kohdistuneita rikosepäilyjä Suomessa.
Vuosien 2015 ja 2016 aikana Suomeen saapui kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Heistä suurin osa tuli Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.
Keskusrikospoliisin analyysin mukaan turvapaikanhakijoiden yleisimmistä kansalaisuuksista suhteellisesti eniten rikosepäilyjä kertyy irakilaisille ja afganistanilaisille.
Analyysissä yhtenä selittävänä tekijänä eri kansalaisuuksia koskevien rikosepäilyjen määrän kasvulle on, että Suomessa asuvien tai oleskelevien irakilaisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden 2014 jälkeen. Afganistanilaisten määrä on kasvanut viidenneksen. Rikosepäilyjen määrää voi KRP:n mukaan nostaa myös suomalaisten ilmoitusherkkyys ulkomaalaisen henkilön teoista.
KRP:n erikoistutkijan Tuija Hietaniemen mukaan kansalaisuuksiin perustuvaa rikoskehitystä tarkastellessa uhka väkivallan noususta yhteiskunnassa korostuu.
- Valitettavasti tilanne tarjoaa kasvupohjan myös jengirikollisuudelle, mikä on nähtävissä Ruotsissa. Asioille voidaan kuitenkin tehdä muutakin kuin potkia ihmisiä pois Suomesta. Missään nimessä viranomaisten ei pidä nostaa käsiä pystyyn uudenlaisten uhkien edessä.
Henki ja terveys
Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt ovat kasvaneet irakilaisten keskuudessa voimakkaasti. Kun vuonna 2014 tuhatta Suomessa oleskelevaa irakilaista kohden kirjattiin 40 rikosepäilyä, vuonna 2016 epäilyjen määrä oli kasvanut 55:een. Analyysissä ei ole vastaavaa vertailutietoa suomalaisiin kohdistuneista rikosepäilyistä.
KRP:n mukaan Suomessa asui tai oleskeli viime vuonna 19 000 irakilaista ja 4 600 afganistanilaista. Afganistanilaisten keskuudessaan henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosepäilyjen kasvu oli voimakkaampaa kuin irakilaisilla.
Vuonna 2014 tuhatta afganistanilaista kohden kirjattiin 27 epäilyä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta. Vuoteen 2016 mennessä kirjattujen epäilyjen määrä oli noussut 71:een.
KRP:n mukaan sotatilaan liittyvät kokemukset ja taistelijatausta lisäävät väkivalta- ja seksuaalirikosalttiutta. Vuonna 2016 tuhatta Suomessa oleskelevaa irakilaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Afganistanilaisten vastaava luku oli 10,9. Tuhatta suomen kansalaista kohtaan vastaava luku oli 0,3.
Irakilaisten tekemistä seksuaalirikoksista ja KRP:n analyysistä uutisoi viime viikolla Helsingin Sanomat.
Irakilaisten ja afganistanilaisten tekemiksi epäillyt seksuaalirikokset ovat analyysin mukaan enimmäkseen samantyyppisiä kuin suomalaisten tekemät.
Tekijä on uhrille monesti jollakin tavalla tuttu ja usein teoissa käytetään hyväksi uhrin hyväuskoisuutta. Nuoria saatetaan houkutella mukaan tupakkaa ja alkoholia tarjoamalla.
Väkivalta perheessä
Analyysistä käy ilmi, että irakilaisten ja afganistanilaisten tekemiksi epäillyistä väkivaltarikoksista merkittävä osa on perheen sisäisiä tekoja, joissa uhreiksi joutuvat perheenjäsenet. Vuoden 2016 pahoinpitelyepäilyistä suuri osa sattui vastaanottokeskuksissa ja asianomistajana oli saman maan kansalainen.
KRP:n erikoistutkijan Tuija Hietaniemen mukaan oman perheen sisällä tapahtuvasta lähisuhdeväkivallasta kertominen on vaikeaa suomalaisillekin, mutta tietyissä kulttuureissa erityisesti naisten tilanne on vieläkin kiperämpi.
Analyysi kertoo, että etenkin Lähi-idän maista tulevilla henkilöillä voi olla hyvin erilaisia käsityksiä sukupuolten asemaan liittyvistä normeista ja eri kulttuuriryhmien toimintatavat voivat poiketa toisistaan paljon.
- Tilanne on pakottava, jos suvun ja perheen normien vuoksi esimerkiksi naisen eroratkaisua ei hyväksytä. Tällöin naiseen voi kohdistua hyvin vakava väkivallan uhka. Sitä on hyvin vaikea paljastaa viranomaisillekaan, Hietaniemi sanoo.
Analyysissä todetaan suoraan, että sukunsa ja etnisen ryhmänsä mainetta jyrkästi puolustavien tulokkaiden määrän kasvu voi lisätä kunniamurhia Suomessa lähitulevaisuudessa.
- Emme voi puhua mistään kunniamurhatrendistä, mutta merkkejä varautumistarpeesta on havaittavissa, Hietaniemi sanoo.
Puuttuminen vaikeaa
Hietaniemi peräänkuuluttaa, että väkivaltaan liittyvien ongelmien ehkäisemisessä tarvitaan viranomaisten monialaista yhteistyötä riippumatta siitä, mitä kansallisuuksia sosiaaliset ongelmat koskevat.
Usein esimerkiksi perheväkivaltatilanteen päätyessä poliisille tilanne taustalla on jo äitinyt pahaksi. Poliisin näkökulmasta puuttuminen voi olla hyvin vaikeaa, koska tietoa perheiden sisäisestä tilanteesta ei välttämättä saada tarpeeksi nopeasti.
KRP:n analyysin mukaan maahantulijoiden seksuaali- ja väkivaltarikosten ennaltaehkäisyyn tarvitaan suunnitelmallista ja moniammatillista työtä.
- Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhka eivät ole vain poliisia koskettava asia, vaan orastaviin tapauksiin pitäisi pystyä puuttumaan jo esimerkiksi sosiaalihuollossa. Aina perheiden huolestuttava tilanne ei tietenkään edes päädy viranomaisten tietoon. Ihan sama tilanne on suomalaisten perhesurmien kanssa, Hietaniemi sanoo.
Maahanmuuton vaikutusta rikollisuuteen pohditaan myös Rikoksentorjuntaneuvoston tänä vuonna julkaistussa katsauksessa.
Katsauksen mukaan maahanmuuttajien tietoisuus Suomen lainsäädännöstä ei ole yleisesti kovin hyvä. Tähän on havahduttu myös maahanmuuttajajärjestöissä. Valtionavustushakemuksissaan järjestöt ovat korostaneet, että maahanmuuttajat tarvitsevat lisätietoa lainsäädännön lisäksi esimerkiksi oikeusavusta.
KRP:n analyysissä mainitaan seksuaalirikoksesta epäillystä irakilaisesta, joka puolusti tekoaan olettamuksella siitä, että seksuaaliasioihin liittyvä lainsäädäntö Suomessa olisi vapaampaa kuin Irakissa.
Lisätietoa tarvitaan
Rikostorjuntaneuvoston katsauksessa on kiinnitetty huomiota myös maahanmuuttajanaisten yleisyyteen ensi- ja turvakotien asiakkaina. Apua väkivaltatilanteisiin saatetaan jättää hakematta kieleen ja kulttuuriin liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi maahanmuuttajanaisten kokeman väkivallan on todettu hidastavan kotoutumista ja lisäävän riskiä syrjäytyä.
KRP:n analyysin mukaan eri kulttuureista tulevien ryhmien "väkivaltaistavista taustatekijöistä" tarvitaan nykyistä enemmän tietoa, jotta esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa voitaisiin vähentää.
- Hienotunteisuuden varjolla sikseen jäävät ongelmat voivat kasvaa nopeasti ja heikentää ratkaisevasti myös kulloinkin kyseessä olevien väestöryhmien asemaa, analyysissa todetaan.