HS: Viranomaisten pelko voi luoda Suomeen paperittomien pimeät vuokramarkkinat, sanovat asiantuntijat – Haitham ja Furat nukkuvat hätäsuojissa ja milloin missäkin

Helsingin Sanomat: Viranomaisten pelko voi luoda Suomeen paperittomien pimeät vuokramarkkinat, sanovat asiantuntijat – Haitham ja Furat nukkuvat hätäsuojissa ja milloin missäkin 4.5.2017

IRAKILAINEN Haitham on apea mies.

Pöydän ääressä hieman kyyryyn ojentuneen entisen turvapaikanhakijan vastaanottopalvelut päättyivät aiemmin päivällä, ja nyt hän on saapunut Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevaan päiväkeskus Hirundoon pyytämään neuvoa.

”Minulla ei ole paikkaa, jossa nukkua. Tulin tänne etsimään ratkaisuja”, Haitham sanoo tulkin avustamana.

Hallinto-oikeuden vahvistamasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta Haitham kertoo, ettei ole lähdössä mihinkään. Irak on hänen mukaansa turvaton, joten hän valitsee paluun sijasta laittoman maassa oleskelun – uuspaperittomuuden, kuten hänen kaltaistensa tilaa on alettu kuvata.

SYKSYLLÄ 2015 kärjistyneen siirtolaistilanteen jälkeen Suomeen on jäänyt arviosta riippuen 500–2 500 uutta paperitonta, ja määrä kasvaa hallinto-oikeuksien päätöstahdin mukana.

Missä nämä ihmiset asuvat?

HS:n jututtamien asiantuntijoiden mukaan paperittomien joukosta tiedetään varsin vähän. Tapaukset ovat erilaisia: Suomeen jäävät eivät päädy rekistereihin, ja monet välttelevät viranomaisia.

Väistelijöiden joukossa on myös irakilainen Furat, joka on oleskellut Suomessa laittomasti helmikuusta lähtien. Hän pelkää pakkopalautusta Irakiin, vaikka maan kanssa ei ole palautussopimusta.

”Yritän välttää poliisia, vartijoita, kaikkia. Yritän välttää ongelmia. Jos rasistinen ihminen tule sanomaan minulle jotain, välttelen häntäkin ja jatkan matkaa”, Furat sanoo.

UUSPAPERITTOMAT eivät ainakaan näy katukuvassa, arvioi matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä. Yhdistys pyörittää yökahvila Kalkkersia, jossa asunnottomat voivat viettää yönsä sisätiloissa.

”Muistelisin, että meillä on yksi tai kaksi käynyt Kalkkersissa jossakin vaiheessa, ja havaintotasolla ei isoista määristä puhuta muuallakaan”, Lehtonen sanoo.

”Käsitykseni on, että ovat ryhmänä näkyneet ja palveluihin hakeutuneet paljon vähemmän kuin odotettiin.”

Furat kertoo yöpyneensä lähinnä hätämajoituspaikoissa Helsingissä. Hermannin diakoniatalon yömajoitus on auki joka yö iltayhdeksästä aamuseitsemään.

Ennen kielteistä turvapaikkapäätöstä Furat työskenteli tiskaajana ravintolassa, mutta nyt päivät kuluvat jouten, hän kertoo: päiväkeskuksessa, Rautatientorin mielenosoituksessa, aikaa tappaen.

Myös Helsingin kaupungin hätämajoituksissa uuspaperittomia on näkynyt vain harvakseltaan, arvioidaan Helsingin Diakonissalaitoksesta. Sen työntekijät tavoittivat marras–huhtikuussa Suojattomat-hankkeessaan arviolta kaksisataa uuspaperitonta ja kaksisataa paperittomuuden uhan alla olevaa.

”Arvelemme, että monet majoittuvat tilapäisesti ystävien ja tuttavien sohvilla, osa varmasti vaihdellen paikkaa. Näyttää siltä, että uuspaperittomilla on tässä suhteessa keinoja ja resursseja käytössään”, sanoo hankkeen asiantuntija Tuuli Shinyella.

MONEN arvellaan saavan suojaa ja apua vapaaehtoisilta auttajilta. Turvapaikkaprosessin aikana saatu majoitus jatkuu joskus päätösten jälkeenkin, sanoo Refugees Welcome -kotimajoitusverkoston yhteyshenkilö Mirka Seppälä.

”Myös sellaisissakin tapauksissa on jääty asumaan, että majoitettava on saanut kielteisen päätöksen ja kaikki valitukset käyty läpi. Mutta se on kotimajoittajan asia, että jatkaako majoittamista – ja aina tämä ei edes tiedä majoitettavan statusta.”

Seppälä kertoo itsekin majoittaneensa paperittomia. Hänen mukaansa ihmisen tarve asunnolle ei muutu ”statuksen” myötä, ja hän korostaa, ettei paperittomien asuttaminen ole lainvastaista.

”Kotinsa ovet voi avata, kenelle haluaa.”

Aihe on kuitenkin herkkä, eikä hän halua kertoa laajemmin siitä, missä määrin ja ketkä paperittomille tarjoavat apua asumisessa.

ENNEN pitkää osa paperittomista hakeutuu pimeisiin töihin ja epävirallisiin vuokrasuhteisiin. Muissa ryhmissä tästä on jo viitteitä: vastaanottokeskuksissa jopa kilpaillaan pimeistä töistä, ja oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien asuntopula on luonut pääkaupunkiseudulle pimeät vuokramarkkinat.

Uuspaperittomien kohdalla pimeistä vuokramarkkinoista ei ole vielä näyttöä, sanoo Turun yliopiston professori Jussi S. Jauhiainen. Hän on toimittanut turvapaikanhakijoiden liikkeitä käsittelevän teoksen, joka julkaistiin tammikuussa.

Paperittomuuden lisääntyminen on kuitenkin vielä uusi ilmiö.

”Jos ihmiset eivät saa rahaa ja asuntoa virallisten järjestelmien kautta, tilanne ajaa heidät pimeille työ- ja vuokramarkkinoille”, Jauhiainen sanoo.

PIMEÄT vuokramarkkinat tarkoittavat ilmiötä, jossa epävirallisia vuokrasuhteita on paljon tai vuokranantaja ei maksa vuokrasta veroja. Pimeästi sovitut vuokraehdot voivat olla lainvastaisia.

Laittomasti maassa oleskelevien kohdalla poliisi on saanut asiasta lähinnä ”vihjeitä yksittäistapauksista”, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

”En puhu tästä kohtaa vielä ilmiöstä. Kuitenkin jos laittomasti maassa oleskelu lisääntyy, siihen varsin todennäköisesti liittyy ennen pitkään pimeitä vuokramarkkinoita, pimeitä työmarkkinoita ja rikollisryhmiin rekrytointia”, Poutanen sanoo.

Suomi ei ole ollut houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle ja siten lieveilmiötkin ovat ainakin toistaiseksi vähäisempiä. Keski-Euroopan maissa ja esimerkiksi Ruotsissa, joissa on ennestään suuria siirtolaisvähemmistöjä, työssäkäynti ja asuminen on helpompaa ilman oleskelulupaakin.

”Meillä ei ole ollut kovin kukoistavia pimeitä työmarkkinoita. Laittomasti maassa oleskelevat ovat kyllä potentiaalinen ryhmä kasvattamaan pimeiden markkinoiden hyödyntämistä, jos he tänne jäävät suuremmissa määrin.”

Työn tekeminen tai teettäminen pimeänä ei ole uusi ilmiö Suomessa, eikä pieni laittomasti maassa oleskelevien ryhmä tässä erotu, Poutanen muistuttaa. Isompana riskinä hän näkee pimeään työhön mahdollisesti liittyvän liitännäisrikollisuuden, kuten kiristyksen, kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja mahdollisesti jopa ihmiskaupan mahdollisen lisääntymisen.

HUHUJA uuspaperittomien pimeistä vuokramarkkinoista liikkuu. Kotimajoitusverkoston Mirka Seppälä kertoo kuulleensa tapauksista, joissa sama huone on vuokrattu usealle ihmiselle.

”On myös tilanteita, joissa veljeksistä yksi saa myönteisen ja toinen kielteisen oleskelulupapäätöksen, jolloin myönteisen saanut majoittaa kielteisen päätöksen saaneen.”

Sekä Haitham että Furat kertovat tuntevansa useita paperittomia, mutta pimeistä vuokramarkkinoista he eivät ole kuulleet. Pimeästi asuminen olisi hänelle itselleen ihan oikea vaihtoehto, Haitham pohtii.

”Koska minulla ei ole muita mahdollisuuksia”, hän sanoo englanniksi tulkin ohitse.

Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan ihmisiä vapaaehtoiseen paluuseen, mutta kaikki eivät siihen suostu, eikä poliisi pysty välttämättä poistamaan heitä maasta.

Uuspaperittomien määrä kasvaa tänä vuonna useilla tuhansilla. Siksi professori Jauhiainen ajattelee, että laittomasti maassa oleskelevilla pitäisi olla väylä olla yhteydessä viranomaisiin ilman palautuspelkoa. Ihmisiin säilyisi jonkinlainen yhteys, jos he uskaltaisivat ilmoittaa heihin kohdistuvista rikoksista ja hakea heille mahdollisia vähäisiä palveluja.

Uuspaperittomien luottamus viranomaisiin on heikentynyt

SYKSYN 2015 jälkeen Suomeen jääneistä paperittomista tiedetään vielä varsin vähän. Helsingin Diakonissalaitoksen Suojattomat-hanke on ensimmäisiä laajempia ponnistuksia, joissa uuspaperittomien ajatuksia kerätään kootusti. Hankkeen pilottivaiheen raportti julkaistiin torstaina.

HDL:n havaintojen perusteella uuspaperiton jää Suomeen tilanteessa, jossa elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Kotimaahan ei haluta tai uskalleta palata tai henkilö on onnistunut luomaan Suomessa uuden, orastavan elämän.

Useimmilla ei ollut suunnitelmaa tulevan varalle. Monilla on kuitenkin tavoitteena saada työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa. He kuitenkin tarvitsevat tietoa oikeudestaan välttämättömään toimeentuloon ja sen hakemiseen sekä omankielistä neuvontaa, palveluohjausta ja psykososiaalista tukea.

”Meidän kontaktimme ottivat tyypillisesti yhteyttä siinä vaiheessa, kun vastaanottopalvelut päättyivät tai olivat päättymässä. Eli tilanne on ollut tuore”, sanoo hankkeen asiantuntija Tuuli Shinyella.

”Pääsääntöisesti uusien ihmisten tapaaminen alkoi heidän tilanteensa selvittelyllä. Usein heillä itselläänkin oli epäselvyyttä, mikä heidän tilanteensa oli, mitä seuraavaksi tapahtuu. Esimerkiksi oikeus toimeentulotukeen ei ollut tiedossa.”

Maahanmuuttoviraston tammikuiset päivitykset Irakin, Somalian ja Afganistanin maatietoon sekä afgaaniperheen palautuslennosta syntynyt kohtu lietsoivat paperittomissa pelkoa. Samalla heidän luottamuksensa Suomen viranomaisiin on heikentynyt.

”Monilla oli ilmoittautumisvelvollisuus poliisille. Osa pohti, uskaltavatko he mennä sinne, että otetaanko heidät heti säilöön. Pelko ja välttely näkyi tällaisena etukäteisspekulaationa.”

Viranomaisten välttely on HDL:n mielestä huolestuttavaa, sillä se sysää laittomasti maassa oleskelevat yhä peremmälle yhteiskunnan marginaaliin.

Siksi laitos esittää viidessä toimenpide-ehdotuksessaan muun muassa tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä niille, jotka kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen eivät poistu Suomesta eikä heitä pystytä palauttamaan.

Hätämajoitus, päiväkeskukset ja neuvontapalvelut pitäisi löytyä saman katon alta, HDL jatkaa. Laitos itse kertoo paraikaa etsivänsä tiloja tällaiselle toiminnalle.

Samalla polkua työperusteisen oleskeluluvan saamiseen pitäisi tasoittaa ja paperittomille pitäisi taata mahdollisuus hakeutua heille kuuluvien vähäisten palveluiden pariin ilman riskiä ilmiannosta poliisille.

Uuspaperittomat ovat entisiä turvapaikanhakijoita

- Paperittomuudelle ei ole virallista määritelmää. Viranomaiset puhuvat laittomasti maassa oleskelevista. Paperiton saattaa olla myös henkilö, jonka laiton maassa oleskelu on tiedossa, mutta tätä ei ole pystytty poistamaan maasta.

- Paperittomat ovat kirjava joukko, johon lukeutuu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden siirtolaisten lisäksi esimerkiksi viisumittomia kolmannen maan kansalaisia ja rekisteröimättömiä EU-kansalaisia.

- Uuspaperittomilla viitataan entisiin turvapaikanhakijoihin, jotka ovat jääneet Suomeen kielteisistä päätöksistä huolimatta, eivät poistu maasta vapaaehtoisesti eivätkä viranomaiset ole syystä tai toisesta pystyneet heitä palauttamaan.