Yle: Täällä ei kasvateta "hyviä muslimeita" – näin Suomen peruskoulu opettaa islamia

Yle: Täällä ei kasvateta "hyviä muslimeita" – näin Suomen peruskoulu opettaa islamia 18.5.2017
Yle: "En mä sua pure, vaikka mulla on huivi" – Najmo Mohamed, 16, antaa pari ohjetta islamia koskevaan keskusteluun

Peruskoulun islaminopetus ei arvota "oikeita" tai "vääriä" tapoja tulkita islamia. Tarkoitus on antaa oppilaille työkaluja tehdä omat valintansa, sanoo islaminopettaja Suaad Onniselkä.

– Miten mun huivi liittyy johonkin pommeihin, ihmettelee yhdeksäsluokkalainen Najmo Mohamed.

Helsingin Vesalan yläkoulussa on meneillään islamintunti. Opettaja herättelee aamu-unisia oppilaita luetuttamalla valtamediassa julkaistuja islamia käsitteleviä kirjoituksia. Yksi niistä on Iltalehden blogikirjoitus, jossa vaaditaan huivien ja muiden uskonnollisten symbolien kieltoa kouluihin.

Aihe puhuttaa Mohamedia, vaikka hän on tottunut kuulemaan kommentteja huivistaan.

– Joillakin on takki, joillakin shortsit, joillakin farkut. Miksi mun huivi pitäisi kieltää, koska se liittyy islamiin, Mohamed kysyy.

Toista oppilasta ihmetyttää, että vaatimuksen esittäjä on itse maahanmuuttaja.

– Ei vähemmistöön kuuluminen tarkoita automaattisesti sitä, että on suvaitsevainen, huomauttaa opettaja Suaad Onniselkä.

Vaikeiden aiheiden käsittely kuuluu islaminopettajan arkeen. Suomessakin orastavat islamvastaiset asenteet heijastuvat oppilaiden huolina ja kysymyksinä.

– Joku on töninyt (esimerkiksi päähuivin vuoksi) kadulla, bussissa, sitten käydään läpi, mistä se mahdollisesti johtuu. On hyvä, että on paikka, jossa voi kysyä näistä avoimesti. Matematiikan tunnilla näitä ei tulla kysymään, Onniselkä sanoo.

Mutta pelkästään median islamkuvaan tai islamvastaisten asenteiden käsittelyyn oppitunteja ei ole tarkoitettu.

– Tämä on akateeminen oppiaine. Opettelemme islamia niin, että ajattelun taidot kasvaisivat ja oppilaalla olisi valmiuksia tuntea omaa traditiota, Onniselkä painottaa.

Mitä kouluissa opetettu akateeminen islam sitten tarkoittaa? Peruskoulun oppikirjoja tutkimalla löytää osan vastauksista:

Islamin mukaan naisella on oikeus harjoittaa uskontoaan ja elää hyvää elämää. Naisella on oikeus valita vapaasti puolisonsa sekä määritellä avioliittosopimukseensa haluamiaan ehtoja. Ehkäisy on sallittua.

Koraanissa ei puhuta huumeista, mutta kielletään viinin nauttiminen, koska sen sisältämän alkoholin huumaava vaikutus heikentää ihmisen kykyä ajatella ja aiheuttaa siten monia haittoja. Tästä on johdonmukaisesti päätelty, ettei ihmisen tule käyttää myöskään muita huumaavia aineita.

"Mutta eikö islamin pitäisi olla rauhan uskonto?", Adam kysyi. --- "Kyllä islam, kuten useimmat muutkin uskonnot, opettaa ihmisiä kohtelemaan toista ihmistä hyvin ja niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. --- Silti uskontojen nimissä on käyty sotia kautta historian, niin islamin kuin muidenkin uskontojen, ja ihmisten käsitys uskonnoista on vääristynyt" (Otteita Salam -islamin polku -oppikirjasarjan 5. ja 6. luokille tarkoitetusta osasta).

Oppikirjat ulottuvat kuitenkin toistaiseksi vasta kuudennelle luokalle. Alakoululaisten kirjoissa ymmärrettävästi syvennytä esimerkiksi ultrakonservatiiviseen islamintulkintaan.

Toimittajan kaltaisten ei-muslimien käsitys islamista ja sen opetuksesta on taas hatara. On siis pakko kysyä hieman rassaavia kysymyksiä kirjasarjaa tehneeltä islaminopettaja Suaad Onniselältä.

Joten: Mitä oppitunneilla kerrotaan Saudi-Arabian wahhabismista? Terroristijärjestö Isiksestä? Entäpä Koraanin kiistanalaisista suurista, joissa puhutaan esimerkiksi vääräuskoisten tappamisesta?

Onniselkä vastaa tottuneesti: Wahhabismi, tai muutkaan poliittisen islamin suuntaukset, eivät kuulu niin sanottuun klassiseen islamiin, mihin Suomen islaminopetus keskittyy. Sama koskee luonnollisesti Isistä. Koraanin yhdeksännen suuran kiistellyt jakeet tulkitaan klassisessa islamissa historiallisen kontekstinsa kautta.

– Ne ovat olleet väliaikaisia määräyksiä. Kun muslimien määrä on kasvanut, niin niitä ei enää tulkita sillä tavalla, kuin sota-aikoina on tulkittu, opettaja kertaa.

Pikemminkin tarkoitus on käydä läpi islamin erilaisia tulkintatapoja. Ääriajattelua toki sivutaan tunneilla, mutta siihen ei jumiuduta. Islamin uskonnon opetusta on lukuvuodessa 38 oppitunnin verran, opettaja huomauttaa.

– Jos matematiikkaa opetettaisiin näin vähän, emme pääsisi tunneilla aritmetiikasta algebraan.

“Tiukan” tai “maltillisen” islamintulkinnan arvotus ei muutenkaan ole islaminopetuksen päämäärä.

– Se, että asioita käydään läpi, ei ole sama, kuin että kävelisimme oppilaiden perässä vahtimassa. Emme kasvata islamintunneilla “hyviä muslimeita”, vaan annamme välineitä, jotta he pystyvät tekemään omia päätöksiä aikuisena.

Onniselän oppitunneilla painotetaan Koraanin ulkoaopettelun sijaan esimerkiksi ajatusta, että uskonnollinen vakaumus on jokaisen henkilökohtainen valinta.

– Uskonnon pitäisi olla voimaannuttava, eikä rajoittava asia.

Ruotsissa islaminopetusta ei järjestetä valtiollisesti, vaan yksityiset koulut järjestävät opetusta itsenäisesti. Se on johtanut suureen vaihteluun opetuksen laadussa, sanoo Onniselkä.

– Siellä (opetus) on enemmän sidoksissa paikallisen uskonnollisen yhdyskunnan näkökulmaan. Siellä myöskin opetetaan perinteisemmin ja ollaan kiinnittyneitä lähtömaihin eikä täällä olemiseen.

Suomalainen uskonnonopetus on tunnustuksetonta. Islamin pääsuuntausta tunnustavat oppilaat – shiiat ja sunnit – istuvat samoilla tunneilla, eikä opettajan tarvitse olla uskonnoltaan muslimi.

Tämä ei ole kaikkien mieleen. Osa oppilaista tulee vanhoillisista perheistä, jotka ihmettelevät esimerkiksi sitä, että oppitunneilla käydään läpi myös kristinuskoa, juutalaisuutta, tai uskonnottomuutta.

Jopa oppikirjojen kuvitus on herättänyt kysymyksiä. Joidenkin muslimien mielestä jo pelkästään eläinten kuvien esittäminen on islaminuskon vastaista. Salam -islamin polku on värikäs ja suomalaisissa maisemissa kulkeva oppikirjasarja.

– Mutta kaikkea ei voi opettaa tekstillä. Perustelimme kuvituksen tarpeellisuutta pedagogisilla syillä, toteaa Onniselkä, joka itse on kirjojen tekijätiimissä.

Epäluulot johtuvat Onniselän mukaan osin siitä, että suuri osa oppilaiden vanhemmista on maahanmuuttajia, joille islaminopetus tuo akateemisen oppiaineen sijaan mieleen moskeijan koraanikoulun.

– On myös huoltajia, joiden suomen kielen taito on heikko, eikä tekstejä ymmärretä. Kritiikkiä antaa kovaääninen vähemmistö, Onniselkä vakuuttaa.

Opettajan huolet ovat kuitenkin aivan toisaalla, kuin konservatiivisissa perheissä. Päällimmäinen niistä on opettajien puute.

Yli 8000 oppilasta, vain 20 virkakelpoista opettajaa

Suomen peruskouluissa on tällä hetkellä jo 8000–9000 muslimia, ja määrä

. Sen sijaan virkakelpoisia islaminopettajia on vain parisenkymmentä.

Opettajien vähyyteen on monta syytä. Opettajiksi mielivillä maahanmuuttajilla on suuria ongelmia läpäistä yliopistojen pääsykokeita.

– Suuri kysymys on kielitaito. Muiden kuin suomenkielisten on hankala päästä opettajankoulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajien määrä lisääntyy hitaammin kuin oppilaiden määrä, sanoo opetusneuvos Pekka Iivonen opetushallituksesta.

Lain mukaan opettajan ei tarvitse tunnustaa opettamaansa uskontoa. Osa muslimeista kavahtaa ajatusta siitä, että islaminopettaja ei olisi muslimi.

Opettaja Suaad Onniselkää kiinnostaa opettajan vakaumuksen sijaan pätevyys. Ei ole väliä, onko opettaja pedagogisesti epäpätevä maahanmuuttaja vai suomalaisopettaja, jolta puuttuu akateeminen koulutus islamista. Joka tapauksessa opetuksen laatu kärsii.

– Voi esimerkiksi olla uskonnoton opettaja, joka jankuttaa sitä, miten uskonnottomuus olisi paras vaihtoehto. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevien mielikuvat islamin sisällöstä voivat taas perustua omaan lapsuuteen, eikä suomalaiseen opetussuunnitelmaan.

Onniselän mukaan Suomen tulisi panostaa islamin ja muidenkin uskontojen opetukseen, sillä niiden rooli yhteiskunnassa ei ole vähenemässä. Yhteiskunta tarvitsee akateemista tietoa niin islamista kuin muistakin uskonnoista.

– Se helpottaa yhteiskunnassa toimimista, kun toimitaan ihmisten kanssa, joiden arjessa uskonnolla tai uskonnottomuudella on merkittävä osa.

Näitä taitoja eivät tarvitse vain muslimit, vaan myös media ja islamia huonosti tunteva kantaväestö, muistuttaa ysiluokkalainen Najmo Mohamed.

– Jos sanoo "terroristi", niin ensimmäinen asia mitä tulee mieleen, on islamilainen terroristi. Se (islam) on ikään kuin syy siihen terrorismiin. Eikä vaikka se, että sillä on mielenterveysongelmia, se on yksinäinen, tai sillä on kostonhalua, ei. Vaan siksi, koska se on muslimi.