Uusi Suomi: Tuomioja ylisti Ruotsin maahanmuuttoa – Carl Bildt torjui: ”Karmean huono luku”

Uusi Suomi: Tuomioja ylisti Ruotsin maahanmuuttoa – Carl Bildt torjui: ”Karmean huono luku” 3.5.2017

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt torjui kansanedustaja, entisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ylistävät kehut Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta. Bildtin mukaan Ruotsi on yksi Euroopan huonoimmista maista integroimaan maahanmuuttajia.

Ex-ministerit, ulkopolitiikan tekijät ja Historians without borders -verkoston koordinoijat keskustelivat maailmanpolitiikasta tiistaina Hanasaaressa, kun keskustelu kääntyi maahanmuuttoon ja Euroopan pakolaistilanteeseen, vihapuheeseen ja rasismiin. Tuomioja ja Bildt olivat eri mieltä siitä, kuinka paljon maahanmuutto on avittanut Ruotsin taloutta.

–Mitkä ovat ne kaksi maata Euroopassa, joilla on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut paras talous? Ruotsi ja Saksa. Ja nämä molemmat maat ovat vastaanottaneet enemmän maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita kuin muut Euroopan maat, Tuomioja sanoo.

–Ruotsin talous on dynaaminen ja maahanmuutto on yksi tekijä. Siinä on myös omat ongelmansa, Bildt vastasi.

Maahanmuuton suurin ongelma Ruotsissa on Bildtin mukaan hidas integraatioprosessi. Hän pitääkin ruotsalaista integraatiota yhtenä Euroopan huonoimmista.

–Tutkimusten mukaan, joita on tehty muun muassa 1990-luvun maahanmuutosta, vie 7 vuotta ja 50 prosenttia tulijoista on mukana työmarkkinoilla. Se on karmean huono luku, Bildt kertoo.

Yhtenä syynä kehnoon integraatioon Bildt pitää pohjoismaista yhteiskuntamallia, joka hänen mukaansa on liian jäykkä uusien tulijoiden vastaanottamiseen.

–Istanbulissa on enemmän turvapaikanhakijoita kuin koko Euroopassa, mutta heillä ei ole samaa hyvinvointijärjestelmää, jonoja, lottoja ja mitä kaikkea hyvinvointivaltiossa onkaan. Siksi he integroituvat nopeammin niihin olemassaoleviin rakenteisiin, Bildt arvioi.

Myös Tuomioja katsoo, että suurista tulijamääristä aiheutuu sosiaalisia ongelmia. Erityisesti hän arvioi maahanmuuton koventaneen puhetta ja tehneen rasismista hyväksytympää. Samalla Tuomioja kertoo kuitenkin ilahtuneensa mielenosoituksista, joissa pakolaisia on toivotettu tervetulleeksi.

–En usko, että suomalaisista on tullut rasistisempia kuin ennen. Mutta rasismista on tullut sisäsiistiä, koska meillä on hallituksessa puolue, jota en viitsi nimetä. Ja sitten meillä on sosiaalinen media, joka ei aseta esteitä rasistiselle vihapuheelle, pohtii Tuomioja.

Bildtin mielestä Tuomiojan puheet rasismista olivat liian jyrkkiä.

–Rasismia on todella, todella vähän. Meillä on vastarintaa liian nopeaa maahanmuuttoa vastaan ja pelkoa siitä, että yhteiskunta muuttuu liian nopeasti. Ihmiset esimerkiksi terveysasemien jonoissa saattavat hämmästellä, kun eivät ymmärrä, mitä kieltä jonossa puhutaan. Ja sen voi hyvin ymmärtää, että ajatellaan muutoksen tapahtuvan liian nopeasti: en oikein pysy perässä ja mihin minun yhteiskuntani on menossa. Mutta en sanoisi sitä rasismiksi, Bildt toteaa.

–Vihapuhetta, kyllä sitä on aina ollut. Nyt sitä vain näkyy enemmän, kun sitä voi kirjoittaa sosiaaliseen mediaan, mitä ennen maailmassa on sanottu snapsilla tai ruokapöydässä. Ja meidän yhteiskunnan hyvien voimien on myös mahdollista toimia sitä vastaan, Ruotsin moderaattien entinen puheenjohtaja jatkoi.

Tuomioja tarttui Bildtin kommenttiin napakasti ja tivasi, miten populistisia puolueita tulisi kohdella.

–Haluaisin kysyä sinulta, Carl, näistä puoluehaasteista, onko parempi eristää, kuten Ruotsissa on tehty, vai ottaa mukaan hallitukseen niin kuin Suomessa.

–Vaikea tietää, kun kyse on eri tilanteista. Mutta aina täytyy löytää joku yhdistelmä näistä. Meillä on kokemuksia 1990-luvulta, kun meillä oli sellainen [oikeistopopulistinen] puolue kuin Uusi demokratia. Heitä kohdisteltiin tällaisella yhdistelmällä, koska kun he tulivat eduskuntaan, he olivat yhdistelmä – sanon tämän kärjistetysti – täysin normaaleja ja täysin seinähulluja.

–Ei pidä ylenkatsoa sitä, että nämä puolueet onnistuvat saamaan kannatusta, eikä heitä pidä stigmatisoida. Samaan aikaan pitää olla tietoisia siitä, että mukana on joskus ja epäilemättä selviä pimeitä voimia, jotka täytyy pitää poissa.