Iltalehti: Vastaanottokeskuksiin hankittiin kalustoa 10 miljoonalla - nyt yli puolet keskuksista suljettu, miten kävi tavaroille?

Iltalehti: Vastaanottokeskuksiin hankittiin kalustoa 10 miljoonalla - nyt yli puolet keskuksista suljettu, miten kävi tavaroille? 16.5.2017

Migri ei halua arvioida, kuinka suuri määrä vastaanottokeskusten tavaroista on heitetty roskiin.

Syksyllä 2015 Suomi joutui reagoimaan nopeasti maahan saapuneeseen kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden tulvaan.

Vastaanottokeskuksia pistettiin pystyyn kovaa vauhtia. Entisiin kouluihin ja hotelleihin hankittiin sänkyjä, patjoja ja peittoja, jääkaappeja ja tietokoneita.

Monet vastaanottokeskuksia pyörittäneet järjestöt saivat valtiolta rahaa näihin hankintoihin. Sopimuksiin kirjattiin, että kaikki yli 100 euron arvoiset hankinnat olisivat valtion omaisuutta.

Enimmillään vastaanottokeskuksia oli yhteensä 227. Valtion rahoilla näihin keskuksiin hankittiin "kestotavaroita, kuten patjoja ja huonekaluja" yhteensä 10 miljoonalla eurolla.

Nyt yli puolet vastaanottokeskuksista on suljettu. Jäljellä on enää 94 vastaanottokeskusta, joista 60 on aikuisyksiköitä ja 34 alaikäisyksiköitä.

Iltalehden lukuisista pyynnöistä huolimatta Maahanmuuttovirasto ei ole suostunut antamaan edes karkeaa arviota siitä, kuinka suuri osa valtion varoilla hankituista "kestotavaroista" on jouduttu heittämään roskiin.

- Emme halua antaa epätarkkaa tietoa, sillä se ei ole kenenkään etu. Tarkan analyysin tekeminen vaatisi kaikkien vastaanottokeskusten tilinpäätösten läpikäyntiä. Tällainen ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista, sillä vastaanottokeskuksiin on hankittu tavaraa uutena ja käytettynä sekä saatu materiaalia lahjoituksina, tiedottaja Hannu Hallamaa Maahanmuuttovirastosta perustelee sähköpostitse.

Viimeinen vaihtoehto

Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetin tulosaluejohtaja Kimmo Lehto kertoo, että vastaanottokeskusten kanssa on sovittu, että yli 100 euron hankinnat on merkittävä käyttöomaisuusluetteloon.

Sopimusten mukaan vastaanottokeskustoiminnan päättyessä käyttöomaisuusluetteloon merkitty valtion omaisuus on palautettava valtiolle.

Esimerkiksi SPR:n kanssa on tehty tällaisia sopimuksia. Eri asia ovat yksityiset yritykset, jotka ovat tehneet hankinnat omilla varoillaan.

- Käyttöomaisuudesta pitää tosiaan aina pitää luetteloa, jotta tilinpäätöksessä voidaan osoittaa mitä on hankittu ja missä tavara on. Ihan jokaista hammasharjaa ei kuitenkaan tarvitse luetteloida, Lehto selittää.

Tulosaluejohtajan mukaan vastaanottokeskusta suljettaessa ensimmäisenä tiedustellaan muista vastaanottokeskuksista, löytyykö heillä tarvetta suljettavan keskuksen tavaroille.

- Näin usein onkin, esimerkiksi vaikkapa jääkaapeilla, pienemmillä helloilla ja televisioilla on aika kova kulutus. Silloin tavarat siirretään ja luetteloon merkitään mihin tavara on siirtynyt, Lehto toteaa.

Tämän jälkeen ylijäävät tavarat pyritään myymään.

- Sitä mitä ei saada myytyä, voidaan viedä valmiusvarastoihin, mikäli joskus joudutaan perustamaan uusi vastaanottokeskus tai hätämajoitus. Meillä on keskitetty varastointi Kauhavalla ja Ruukissa.

Viimeinen vaihtoehto on se, että materiaali hävitetään eli heitetään roskiin. Lehdon mukaan tässä otetaan erityisesti huomioon se, että onko tavaraa järkeä varastoida ja maksaa varastoinnista vuokraa.

- Esimerkiksi vanhoja käytettyjä pingispöytiä ei ruveta varastoimaan, kun se varastointikaan ei ole ilmaista, Lehto toteaa.

Miksi ei lahjoiteta?

Tulosaluejohtaja ymmärtää, että jotkut ihmiset paheksuvat käyttökelpoisten tavaroiden hävittämistä.

- Kyllä jonkun mielestä on käyttökuntoista tavaraa mennyt kaatopaikalle, mutta se johtuu hyvin yksinkertaisesti siitä, että meidän täytyy tehdä arvio siitä, että jos käytettyjä työpöytiä ruvetaan varastoimaan, niin jossain vaiheessa se vuokra tulee kalliimmaksi kuin se materiaalin arvo. Ei siinä ole mitään järkeä valtion kannalta, Lehto toteaa.

Miksi tavaroita ei voitaisi lahjoittaa esimerkiksi kunnan asukkaille sen sijaan, että ne viedään roskiin?

- Valtion omaisuutta lahjoittaessa on hyvin tarkat säännöt ja pääsääntö on se, että sen pitää mennä yleishyödylliseen tarkoitukseen. Se, että kuntalaisille annettaisiin ilmaiseksi sänkyjä, pöytiä ja tuoleja ei ole tällainen yleishyödyllinen tarkoitus, Lehto toteaa.

Lehdon mukaan joissain tapauksissa valtion omaisuutta on voitu lahjoittaa näihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

- Se on poikkeuksellista, mutta esimerkiksi joillekin seurakunnille on juuri näitä sänkyjä lahjoitettu. Joissain paikoissa kaupunki on myös ottanut valmiusvarastoonsa tavaraa, mikäli he joutuvat syystä tai toisesta esimerkiksi onnettomuustilanteessa majoittamaan ihmisiä.

Puhutte poikkeuksesta, tämä ei ole ollut systemaattista toimintaa?

- Kyllä, lähtökohta ei ole se, että valtion omaisuutta lahjoitetaan. Näinkin on tehty, mutta siinä pitää olla perusteltu syy, Lehto toteaa.

Tulosaluejohtajan mukaan isoilla summilla hankittujen tavaroiden hävittäminen ei ole herättänyt laajempaa kritiikkiä.

- Ainahan tulee yksittäisiä kommentteja, että hyvä tavara ei kelpaa mihinkään. Mutta jos se ei kelpaa kenellekään, niin sittenhän se on arvotonta, eikö näin? Esimerkiksi käytettyjä sänkyjä on tällä hetkellä enemmän Suomessa tarjolla kuin niille on ottajia, Lehto kommentoi.

Lehdon mukaan asia tulee usein esiin, kun Maahanmuuttoviraston edustaja menee kiinteistön lopputarkastukseen ja siellä keskustellaan, mitä valtion omaisuudelle tehdään.

- Kyllähän siinä tulee mielipiteitä, mutta en tiedä, että missään olisi isompaa asiaa siitä noussut, Lehto sanoo.

Arviota ei anneta

Tulosaluejohtaja ei ota kantaa siihen, kuinka suuri osa valtion hankkimista tavaroista on päätynyt hävitettäväksi.

Hänen mukaansa arvio on mahdollisesti saatavilla Migrin suunnittelu- ja talousyksiköstä.

Suunnittelu- ja talousyksikkö kieltäytyi kuitenkin toistuvasti antamasta arviota aiheesta Iltalehdelle. Yksikkö kieltäytyi edes arvioimasta sitä, kuinka suuri osa tavaroista on saatu siirrettyä muihin vastaanottokeskuksiin, kuinka suuri osa on saatu myytyä ja kuinka suuri osa on joutunut hävikkiin.

Sitä on kuitenkin varmaan tuhansien eurojen edestä?

- Mikä sitten on käytetyn sängyn tai työpöydän hinta, että sen kun ensin arvioi ja sitten laittaa jokaisen hävitetyn pöydän pois, niin siitähän sen voisi sitten saada, mutta se on varmaan aika homma, Lehto toteaa.