Helsingin Sanomat kertoo, että oikeusministeri Tuija Braxin mukaan oikeusministeriössä on valmisteilla naisrauhalaki. Sen tarkoituksena on saada tutkintaan jokainen lähisuhdeväkivaltatapaus, josta tehdään ilmoitus poliisille. Lievä väkivalta lähisuhteessa ei olisi asianomistajarikos toisin kuin muissa lievissä pahoinpitelyissä.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.2.2008 20:51
...
"Kun uhri kääntyy poliisin puoleen, asia tutkitaan aina, eikä painosteta uhria että haluatko varmasti, että tämä tutkitaan", Brax kuvaili vihreiden valtuuskunnalle.
Väkivallan jatkuvuus olisi peruste rangaistuksen koventamiselle.
Braxin mukaan Euroopan Neuvoston tutkimuksessa lähisuhdeväkivallasta uhrit olivat kokeneet väkivaltaa keskimäärin 30 kertaa. Myös Ruotsissa on laissa naisrauhapykälä, jossa väkivallan jatkuvuus, sarjamaisuus, otetaan huomioon.
lauantai 23. helmikuuta 2008
torstai 21. helmikuuta 2008
HS: Maahanmuuttajien koulutustaso matalampi ja työttömyys korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin
Helsingin Sanomat: Immigrants’ level of education lower and unemployment higher than OECD average 21.2.2008
To attract well-educated immigrants and to provide them with work has proved a big challenge to Finland, a new Organisation for Economic Co-operation and Development publication reveals.
An extensive OECD study published on Wednesday indicates that the level of education of immigrants in Finland is lower and their rate of unemployment higher than the OECD average. The report is based on statistics compiled around the year 2000.
To attract well-educated immigrants and to provide them with work has proved a big challenge to Finland, a new Organisation for Economic Co-operation and Development publication reveals.
An extensive OECD study published on Wednesday indicates that the level of education of immigrants in Finland is lower and their rate of unemployment higher than the OECD average. The report is based on statistics compiled around the year 2000.
lauantai 16. helmikuuta 2008
HS: Islamilaisen puolueen kieltämiselle ei laillisia perusteita
Helsingin Sanomat kertoo, ettei puoluerekisteriin pyrkivän Suomen islamilaisen puolueen toimintaa voida lain mukaan kieltää, vaikka puolue on kertonut muun muassa kannattavansa kuolemantuomiota aviorikoksista ja haluavansa Suomeen sharia-lain.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä. Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan yhdistyslain muutostyön jälkeen voidaan mahdollisesti puuttua sellaisten järjestöjen puolueeksi rekisteröitymiseen, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
Helsingin Sanomat: uutinen
16.2.2008 21:28
...
Yhdistys- ja puoluelakien mukaan puolueen perustamista ei voi estää, vaikka se ajaisi nykyisen lainsäädännön rajuja muutoksia. Esimerkiksi Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä.
"Yhdistymisvapaus on keskeinen oikeus, joka on taattu myös perustuslaissa. Yhdistyslaki ja puoluelaki asettavat rajoituksia puolueen toiminnalle, mutta lakeja täytyy tulkita äärimmäisen väljästi. Kaikkea muuta pitää suvaita paitsi suvaitsemattomuutta", sanoo oikeusministeriön julkisoikeusyksikön johtaja Sami Manninen.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei halua ottaa kantaa Suomen islamilaisen puolueen perustamiseen, koska asiaa käsitellään virkamiestasolla. Hänen mielestään tilanne vaatii kuitenkin seuraamista.
"Jos jonkun yhdistyksen tavoitteena on heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa esimerkiksi edistämällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, on asiaan puututtava. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain vastainen, esimerkiksi kenenkään kuolemaa tai tappamista ei saa edistää", Brax sanoo.
Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain muutosta. Braxin mukaan ei ole täysin poissuljettu, että samassa yhteydessä lakia tarkastellaan myös siltä pohjalta, mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö sellaisten yhdistysten toiminnan, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
...
"Sitä, mikä on hyvien tapojen vastaista, on vaikea määritellä. Arvot muuttuvat aikojen kuluessa. Nykyoloissa voisin kuvitella, että esimerkiksi pedofilian laillistamista ajavan puolueen toiminta estettäisiin", sanoo patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen.
...
1990-luvulla Suomessa kiellettiin kannabiksen laillistamista ajava järjestö. Päätös pysyi lainvoimaisena korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
"Yhdistyslain tulkinnasta tällaisissa tapauksissa on vasta yksi esimerkki, joten ei voi sanoa, että on olemassa vielä selkeä linjaus. Se on vasta muodostumassa", oikeusministeri Brax sanoo.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä. Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan yhdistyslain muutostyön jälkeen voidaan mahdollisesti puuttua sellaisten järjestöjen puolueeksi rekisteröitymiseen, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
Helsingin Sanomat: uutinen
16.2.2008 21:28
...
Yhdistys- ja puoluelakien mukaan puolueen perustamista ei voi estää, vaikka se ajaisi nykyisen lainsäädännön rajuja muutoksia. Esimerkiksi Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä.
"Yhdistymisvapaus on keskeinen oikeus, joka on taattu myös perustuslaissa. Yhdistyslaki ja puoluelaki asettavat rajoituksia puolueen toiminnalle, mutta lakeja täytyy tulkita äärimmäisen väljästi. Kaikkea muuta pitää suvaita paitsi suvaitsemattomuutta", sanoo oikeusministeriön julkisoikeusyksikön johtaja Sami Manninen.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei halua ottaa kantaa Suomen islamilaisen puolueen perustamiseen, koska asiaa käsitellään virkamiestasolla. Hänen mielestään tilanne vaatii kuitenkin seuraamista.
"Jos jonkun yhdistyksen tavoitteena on heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa esimerkiksi edistämällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, on asiaan puututtava. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain vastainen, esimerkiksi kenenkään kuolemaa tai tappamista ei saa edistää", Brax sanoo.
Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain muutosta. Braxin mukaan ei ole täysin poissuljettu, että samassa yhteydessä lakia tarkastellaan myös siltä pohjalta, mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö sellaisten yhdistysten toiminnan, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
...
"Sitä, mikä on hyvien tapojen vastaista, on vaikea määritellä. Arvot muuttuvat aikojen kuluessa. Nykyoloissa voisin kuvitella, että esimerkiksi pedofilian laillistamista ajavan puolueen toiminta estettäisiin", sanoo patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen.
...
1990-luvulla Suomessa kiellettiin kannabiksen laillistamista ajava järjestö. Päätös pysyi lainvoimaisena korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
"Yhdistyslain tulkinnasta tällaisissa tapauksissa on vasta yksi esimerkki, joten ei voi sanoa, että on olemassa vielä selkeä linjaus. Se on vasta muodostumassa", oikeusministeri Brax sanoo.
sunnuntai 10. helmikuuta 2008
HS: Uusia tuulia ulkomaalaispolitiikassa
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Uusia tuulia ulkomaalaispolitiikassa 10.2.2008
Ulkomaalaispolitiikassa tapahtui viime vuonna selvä suunnanmuutos niin Suomessa kuin EU:ssakin. Vielä pari vuotta sitten pääpaino oli laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta nyt keskitytään työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Se näkyy Suomessa muun muassa siinä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi hakea työntekijän oleskelulupaa ilman että hänen on poistuttava sitä ennen maasta.
Ulkomaalaispolitiikassa tapahtui viime vuonna selvä suunnanmuutos niin Suomessa kuin EU:ssakin. Vielä pari vuotta sitten pääpaino oli laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta nyt keskitytään työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Se näkyy Suomessa muun muassa siinä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi hakea työntekijän oleskelulupaa ilman että hänen on poistuttava sitä ennen maasta.
torstai 7. helmikuuta 2008
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
Kauppapolitiikka-lehdessä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen varoittaa maahanmuuton kauaskantoisista vaikutuksista. Työperäisestä maahanmuutosta on tullut taikasana, jonka luullaan ratkaisevan tulevaisuuden ongelmat. Todellisuudesssa maahanmuutto lisää työvoiman tarvetta, koska tulijat tarvitsevat uusia asuntoja ja palveluja.
Muiden Euroopan maiden kokemien ongelmien perusteella työvoimapulaan on syytä vaikuttaa mieluummin muilla keinoilla kuten perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen. Tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kauppapolitiikka-lehti:
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
7.2.2008
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on maininta: ”Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimatarve. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma.” Työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoite on yhteydessä hallitusohjelman kunnianhimoisiin talous- ja työllisyystavoitteisiin.
Pitkään jatkuneen taloudellisen noususuhdanteen oloissa myös elinkeinoelämä on pyrkinyt vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Sitä on ajateltu tarvittavan ennen muuta huippuosaajien saamiseksi muun muassa ICT-sektorille. Toisaalta työvoimaa pyritään nyt rekrytoimaan myös suorittavaan työhön muun muassa metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kärjessä näyttävät kuitenkin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin työvoimaa rekrytoivat yritykset.
Maahanmuutto on kauaskantoinen asia, jolla on laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset jopa sukupolvien päähän. Siksi on tarkkaan harkittava millaiseen ja kuinka laajaan maahanmuuttoon me pyrimme. Meidän on myös syytä perehtyä niihin kokemuksiin, joita jotkut Euroopan maat ovat jo vuosikymmeniä sitten aloitetusta työperäisestä maahanmuutosta saaneet.
Laajamittaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyy joka tapauksessa melkoisia ongelmia. Siksi meidän tulee pyrkiä käyttämään ensi sijassa muita keinoja työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.
Työperäisen maahanmuuton tarvetta on perusteltu ennusteilla, jotka ulottuvat vuoteen 2030 ja jopa tätä kauemmaksi. Näin pitkällä aikajänteellä pystymme vastaamaan haasteisiimme myös perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen.
Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Nuoret tulisi saada ilman ”välivuosia” opintojen pariin ja työelämään. Yleisen terveydentilan kohentuessa eläkkeelle siirtymistä on pyrittävä pitkittämään ja eläkeläisten työssäoloa lisäämään.
Ulkomailla asuvia suomalaisia on pyrittävä houkuttelemaan takaisin. Esimerkiksi työvoimapulaa potevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee runsaasti ulkomailla.
Kun arvioimme työperäisen maahanmuuton tarvetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, meidän on otettava huomioon sekin, että maahanmuuttokin synnyttää työvoiman tarvetta: tulijoille on rakennettava asunnot ja heille on järjestettävä palvelut. Jos muuttajia tulee useista maista ja kulttuureista, aiheuttaa omakielisten palvelujen järjestäminen suuria vaikeuksia ja kustannuksia, ja niiden tuottamiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa. Sekä ammattiyhdistysliikkeen että elinkeinoelämän johdon suunnalta onkin kuulunut kommentteja, ettei työvoimapulaa voida työvoimaa tuomalla poistaa.
Työperäinen maahanmuutto ei ole ainoa tapa hankkia ulkomaista työvoimaa. Jo nyt Suomessa on runsaasti sesonki- ja kausityövoimaa, jonka hankkiminen ja käyttäminen on suhteellisen helppoa ja ennen muuta se on joustavaa. Tätä vaihtoehtoa on tulevaisuudessakin käytettävä.
Laajamittaisen pysyvän maahanmuuton vaihtoehtona on myös se, että yrityksiä rohkaistaan siirtämään mahdollisuuksien mukaan ulkomaille sellaista suorittavaa työtä, jolle ei löydy tekijöitä omasta maastamme. Pullonkaulojen avaajia ja avainhenkilöitä toki tarvitaan monissa sellaisissakin yrityksissä, jotka voivat saada pääosan työvoimastaan omilta työmarkkinoiltamme.
Maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän ministeriryhmän jäsenenä olen toivonut, että sen puitteissa käytäisiin perusteellinen keskustelu siitä, kuinka laajaa ja millaista työperäistä maahanmuuttoa pyrimme aikaansaamaan. Valitettavasti tähän ei ole tarjoutunut vieläkään tilaisuutta.
Meidän on muistettava, että kun maahanmuuttajat kotoutetaan, on suomalainen yhteiskunta vastuussa heidän tarpeistaan myös epäsuotuisampien taloudellisten suhdanteiden aikana. On myös oltava varovainen arvioitaessa eri kulttuureista ja koulutustaustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua suomalaiseen työelämään.
Suomalainen ammattiin valmistuva opiskelija on käynyt vähintään yhdeksän vuoden mittaisen, maailman parhaan peruskoulun ja monissa tapauksissa myös lukion. Vankan yleissivistävän koulutuksen lisäksi nuorisomme hankkii yleensä 2–3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai suorittaa jopa neljän vuoden mittaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tällaista koulutustasoa ja sen antamia valmiuksia ei voida saavuttaa pikakursseilla. Myös kielemme oppiminen ja työkulttuuriimme sopeutuminen vaativat aikaa. En väitä, etteikö näissä toimissa voida onnistua, mutta haluan muistuttaa edessä olevista haasteista.
Eniten olen ollut huolissani siitä, että työperustaisesta maahanmuutosta on tullut joillekin uusi taikasana, jonka uskotaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näin ei ole. Tarvitsemme edellä jo mainitsemieni toimien lisäksi myös kotimaisen koulutusjärjestelmämme tehostamista, yritysverotuksen kannustavaa uudistamista, koulutuksen ja työelämän yhteistoiminnan lisäämistä ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kysymys onkin laajemmasta yhteiskunnan arvoperustan muutostarpeesta. On tunnustettava, että kaikki ammatit ovat arvokkaita ja että perheiden, koululaitoksen ja kaikkien yleiseen mielipiteeseen vaikuttavien instituutioiden tulisi tätä näkemystä tukea. Näin tulisi mahdolliseksi myös elinkeinoelämämme tarvitseman kotoperäisen työvoiman merkittävä lisääminen ja taloutemme perustan vahvistuminen.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Muiden Euroopan maiden kokemien ongelmien perusteella työvoimapulaan on syytä vaikuttaa mieluummin muilla keinoilla kuten perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen. Tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kauppapolitiikka-lehti:
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
7.2.2008
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on maininta: ”Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimatarve. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma.” Työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoite on yhteydessä hallitusohjelman kunnianhimoisiin talous- ja työllisyystavoitteisiin.
Pitkään jatkuneen taloudellisen noususuhdanteen oloissa myös elinkeinoelämä on pyrkinyt vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Sitä on ajateltu tarvittavan ennen muuta huippuosaajien saamiseksi muun muassa ICT-sektorille. Toisaalta työvoimaa pyritään nyt rekrytoimaan myös suorittavaan työhön muun muassa metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kärjessä näyttävät kuitenkin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin työvoimaa rekrytoivat yritykset.
Maahanmuutto on kauaskantoinen asia, jolla on laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset jopa sukupolvien päähän. Siksi on tarkkaan harkittava millaiseen ja kuinka laajaan maahanmuuttoon me pyrimme. Meidän on myös syytä perehtyä niihin kokemuksiin, joita jotkut Euroopan maat ovat jo vuosikymmeniä sitten aloitetusta työperäisestä maahanmuutosta saaneet.
Laajamittaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyy joka tapauksessa melkoisia ongelmia. Siksi meidän tulee pyrkiä käyttämään ensi sijassa muita keinoja työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.
Työperäisen maahanmuuton tarvetta on perusteltu ennusteilla, jotka ulottuvat vuoteen 2030 ja jopa tätä kauemmaksi. Näin pitkällä aikajänteellä pystymme vastaamaan haasteisiimme myös perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen.
Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Nuoret tulisi saada ilman ”välivuosia” opintojen pariin ja työelämään. Yleisen terveydentilan kohentuessa eläkkeelle siirtymistä on pyrittävä pitkittämään ja eläkeläisten työssäoloa lisäämään.
Ulkomailla asuvia suomalaisia on pyrittävä houkuttelemaan takaisin. Esimerkiksi työvoimapulaa potevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee runsaasti ulkomailla.
Kun arvioimme työperäisen maahanmuuton tarvetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, meidän on otettava huomioon sekin, että maahanmuuttokin synnyttää työvoiman tarvetta: tulijoille on rakennettava asunnot ja heille on järjestettävä palvelut. Jos muuttajia tulee useista maista ja kulttuureista, aiheuttaa omakielisten palvelujen järjestäminen suuria vaikeuksia ja kustannuksia, ja niiden tuottamiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa. Sekä ammattiyhdistysliikkeen että elinkeinoelämän johdon suunnalta onkin kuulunut kommentteja, ettei työvoimapulaa voida työvoimaa tuomalla poistaa.
Työperäinen maahanmuutto ei ole ainoa tapa hankkia ulkomaista työvoimaa. Jo nyt Suomessa on runsaasti sesonki- ja kausityövoimaa, jonka hankkiminen ja käyttäminen on suhteellisen helppoa ja ennen muuta se on joustavaa. Tätä vaihtoehtoa on tulevaisuudessakin käytettävä.
Laajamittaisen pysyvän maahanmuuton vaihtoehtona on myös se, että yrityksiä rohkaistaan siirtämään mahdollisuuksien mukaan ulkomaille sellaista suorittavaa työtä, jolle ei löydy tekijöitä omasta maastamme. Pullonkaulojen avaajia ja avainhenkilöitä toki tarvitaan monissa sellaisissakin yrityksissä, jotka voivat saada pääosan työvoimastaan omilta työmarkkinoiltamme.
Maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän ministeriryhmän jäsenenä olen toivonut, että sen puitteissa käytäisiin perusteellinen keskustelu siitä, kuinka laajaa ja millaista työperäistä maahanmuuttoa pyrimme aikaansaamaan. Valitettavasti tähän ei ole tarjoutunut vieläkään tilaisuutta.
Meidän on muistettava, että kun maahanmuuttajat kotoutetaan, on suomalainen yhteiskunta vastuussa heidän tarpeistaan myös epäsuotuisampien taloudellisten suhdanteiden aikana. On myös oltava varovainen arvioitaessa eri kulttuureista ja koulutustaustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua suomalaiseen työelämään.
Suomalainen ammattiin valmistuva opiskelija on käynyt vähintään yhdeksän vuoden mittaisen, maailman parhaan peruskoulun ja monissa tapauksissa myös lukion. Vankan yleissivistävän koulutuksen lisäksi nuorisomme hankkii yleensä 2–3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai suorittaa jopa neljän vuoden mittaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tällaista koulutustasoa ja sen antamia valmiuksia ei voida saavuttaa pikakursseilla. Myös kielemme oppiminen ja työkulttuuriimme sopeutuminen vaativat aikaa. En väitä, etteikö näissä toimissa voida onnistua, mutta haluan muistuttaa edessä olevista haasteista.
Eniten olen ollut huolissani siitä, että työperustaisesta maahanmuutosta on tullut joillekin uusi taikasana, jonka uskotaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näin ei ole. Tarvitsemme edellä jo mainitsemieni toimien lisäksi myös kotimaisen koulutusjärjestelmämme tehostamista, yritysverotuksen kannustavaa uudistamista, koulutuksen ja työelämän yhteistoiminnan lisäämistä ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kysymys onkin laajemmasta yhteiskunnan arvoperustan muutostarpeesta. On tunnustettava, että kaikki ammatit ovat arvokkaita ja että perheiden, koululaitoksen ja kaikkien yleiseen mielipiteeseen vaikuttavien instituutioiden tulisi tätä näkemystä tukea. Näin tulisi mahdolliseksi myös elinkeinoelämämme tarvitseman kotoperäisen työvoiman merkittävä lisääminen ja taloutemme perustan vahvistuminen.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
perjantai 1. helmikuuta 2008
Aamulehti: Siirtolaisuus - Tervetuloa Suomeen
Aamulehti: Siirtolaisuus - Tervetuloa Suomeen 1.2.2008
Maahamme on hankala tulla, ja harva tänne edes aktiivisesti haluaa.Selkeä siirtolaispolitiikka voisi helpottaa hallituksen kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa. Testaa, saisitko tulla töihin Suomeen, jos meillä olisi siirtolaisille Kanadan tai Uuden-Seelannin mallinen pisteytysjärjestelmä.
Nuori, terve, sopivan painoinen, tarpeeksi varakas, koulutettu sopivalle alalle, ehtinyt jo tehdä töitäkin.
Entä jos Suomi ryhtyisi valikoimaan työntekijöitä ulkomailta tarkasti suunnitellun pisteytysjärjestelmän avulla? Jos tänne tahtoisi töihin, pitäisi täyttää tarkat vaatimukset. Muuten meille ei ole asiaa.
Ajatus ei ole kokonaan utopiaa, sillä se on toteutettu maissa, jotka muistuttavat elintasoltaan ja yhteiskunnaltaan Suomea. Ja pidättäkää henkeänne. Varsinkaan ajatus pisteytyksestä ei ole rasismia. Onhan jokaisen maan oikeus ja velvollisuus kutsua kansalaisikseen ne ihmiset, jotka osaavat ja haluavat sitä maata rakentaa.
Mistä siis on kyse?
Suomi tarvitsee lähivuosina työvoimaa melkein alalle kuin alalle, mutta valtio vasta punoo suunnitelmia. Julkinen keskustelu maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista on olematonta. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja työlupien käsittely vie aina kuukausia. Työnantajan näkökulmasta aika on tolkuttoman pitkä.
Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa on käytössä siirtolaisten pisteytysjärjestelmä - ja se toimii. Perusajatuksena on, että suurimmat pisteet saa alalta, jolla maassa on suurin työvoimapula.
Vietetäänpä hetki ajatellen, millainen olisi näiden maiden esimerkin ja työministeriön tietojen pohjalta muovailtu suomalainen pisteytysmalli. Se koskisi tosin vain EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, sillä unionin sisällä työvoiman liikkuminen on vapaata.
Ensin raskain kohta: Ylipainoisilla ei Suomeen olisi asiaa, sillä heillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Liitoksissaan natiseva terveydenhuoltojärjestelmämme ei tarvitse enää yhtään lisäkuormaa. Tietysti pitäisi olla muutenkin varsin terve, mitäpä me puolikuntoisella työntekijällä tekisimme.
Mallia voisimme ottaa Uudesta-Seelannista, joka pakotti viime vuonna reippaasti ylipainoisen maahanmuuttajakokelaan dieetille. Walesilaismies Richie Trezise koki ikävän yllätyksen pyrkiessään töihin maapallon toiselle puolelle. Huippuasiantuntijalla oli työpaikka valmiina, vedenalaisen kaapeloinnin erikoisasiantuntijana Telecomilla. Mutta sitten karahti: lääkärintarkastuksessa Trezise todettiin liian lihavaksi, kun painoindeksi oli 42.
Mies hyppäsi kuntopyörän selkään ja ryhtyi laihdutuskuurille. Kun kiloja oli karissut tarpeeksi, hän muutti kuin muuttikin Uuteen-Seelantiin.
Pahaksi onneksi miehen vaimolta rasvanpoltto ei sujunut samaan tahtiin. Rowan Trezise ei läpäissyt painorajoitusta vaan joutui jäämään Britanniaan. Aviomies on luvannut palata takaisin kotimaahan, mikäli rouvan laihdutus ei tuota tulosta.
SAK:n lakimies Janne Metsämäki huomauttaa, että ihmisten karsiminen painon perusteella ei sopisi suomalaiseen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Aivan kaikkea ei tietysti ole järkevääkään apinoida suoraan esimerkkimaiden pistejärjestelmistä.
Selvää on, että rikollisia tänne ei haluta. Jos työntekijän ystävissä tai sukulaisissa on henkilöitä, jotka kuuluvat terroristiliikkeisiin tai äärijärjestöihin, hän voisi uhata maamme turvallisuutta, ja silloin rajat eivät aukea.
Työntekijällä pitää olla tarpeeksi rahaa, jotta hän pystyy elättämään itsensä ja perheensä Suomessa ilman paikallisten apua. Taustatiedot tarkastetaan toki jo nyt, ja varallisuutensakin pitää pystyä todistamaan.
Vaikka Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti paljossa muistuttavat Suomea, niiden lähtökohdat ulkomaalaisen työvoiman värväämiseen ovat kuitenkin varsin erilaiset. Tulijoita on näihin maihin enemmän kuin maat pystyvät ottamaan, ja pisteytysjärjestelmä toimii lähinnä karsivana järjestelmänä.
Suomessa yksi työperäisen maahanmuuton edistämisen suurimpia ongelmia on se, että maatamme ei pidetä kovin vetovoimaisena. Syrjäinen sijainti, korkea verotus ja hintataso, kehno ilmasto ja outo kieli ovat kaikki painavia syitä suunnata katseensa jonnekin muualle.
Imago-ongelman korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain kiireesti, sillä me emme suinkaan ole työvoimapulamme kanssa yksin. Tulevina vuosina osaavasta työvoimasta käydään kilpailua, jossa selkeä lupajärjestelmä voisi olla Suomen valtti.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on yllättäen pisteytysmallin lämmin kannattaja. Hän kehittäisi pistejärjestelmän rinnalle vahvan markkinointi- ja rekrytointikoneiston, jonka kohteeksi otettaisiin vain muutama maa.
- Kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, ammattitaidon testaaminen ja kotoutuminen olisivat kaikki helpompia, jos valittaisiin kaksi tai kolme maata tai aluetta, joista työntekijöitä rekrytoitaisiin. Nyt tilanne on hallitsematon, kun on paljon toimijoita, kuntia, kuntayhtymiä ja seutukuntia, joilla on kaikilla omat hankkeensa, Satonen sanoo.
Jotain Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta kertonee se, että maahanmuuttoasioista vastaavalta ministeriltä Astrid Thorsilta (rkp) ei löydy aikaa pisteytysjärjestelmän kommentointiin.
- Suomessa järjestelmä halutaan pitää sellaisena, että työntekijälle pitää olla tarve ennen kuin hän pääsee maahan. Pistejärjestelmässähän työpaikka ei ole taattu, vaikka saisi hyvätkin pisteet, kommentoi ministerin erityisavustaja Thomas Bergman.
Aika ajoin Suomeen on toivottu työnhakuviisumia, jonka turvin saisi metsästää työpaikkaa muutaman kuukauden ajan. Moista viisumia ei ole valmistelussa, mutta Bergman heittää ajatuksen, että mahdollisesti viisumissa voitaisiin soveltaa pistejärjestelmän perusajatusta.
- Voisi ajatella, että tietyn työkokemuksen ja koulutuksen omaaville ihmisille myönnettäisiin työnhakuviisumi.
Potentiaalisen työntekijän on oltava iältään 20-55 vuotta jo pelkästään sen vuoksi, että suomalaiset ikääntyvät. Kun entistä suurempi osa kansasta on eläkkeellä, nuoria käsiä kaivataan paitsi senioreita hoitamaan, myös tekemään niitä töitä, joita nämä tekivät aiemmin.
Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti antavat eniten pisteitä nuorille, koska heille on edessään vielä rutkasti työvuosia. Lisäksi nuoret rasittavat kansantaloutta vähemmän kuin iäkkäämmät ihmiset. Harva olisi silti valmis hylkäämään hakijoita iän perusteella, ja pääasiassa maahanmuuttajat ovatkin yleensä nuorta väkeä.
Asiantuntijat sanovat suoraan, että suomalaiset eivät halua tulevaisuudessa tehdä suorittavaa työtä, jota voi tehdä lyhyellä koulutuksella tai kokonaan ilman koulutusta. Siksi ulkomailta halutaan työntekijöitä, joille nämä matalapalkkaiset työt kelpaavat.
Tutkimusorganisaatio Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen ennustaa ongelmia, mikäli Suomessa ei pyritä välttämään etnisiin ryhmiin perustuvien yhteiskuntaluokkien syntymistä.
- On mietittävä sitä, minkälainen kokemus ihmisille tulee uudesta yhteiskunnasta, jos työ ei ole oppimista vaan suorittamista. Ja oletetaanko, että näiden maahanmuuttajien lapset suostuisivat tekemään niitä samoja töitä, siivoojan ja bussikuskin hommia. Jos näitä asioita ei oteta huomioon, ollaan hyvin pian samassa tilanteessa kuin Ranska ja Saksa nyt, Neuvonen sanoo.
Tulijoiden kielivaatimukset vaihtelevat sen mukaan, millaista työtä on tulossa tekemään. Kanadassa, Australiassa ja Uudella-Seelannissa puhutaan englantia, yhtä maailman valtakielistä, joten sitä edellytetään myös siirtolaisilta. Suomessa tilanne on erilainen, sillä vain suomen kielen osaaminen takaa, että pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.
Asiakaspalvelussa ja hoitotyössä kohdataan erilaisia ihmisiä koko ajan, joten jonkinlainen suomen taito on välttämätön. Siksi voisimme perustellusti vaatia, että tänne tullessa pitää hallita ainakin kielen alkeet tai on kustannettava itse opiskelunsa täällä.
Ilmaisia kurssejakin Suomesta tosin löytyy, ja osa työnantajista on varmasti valmis maksamaan kieliopinnot, kunhan saa kaipaamiaan työntekijöitä.
Monessa muussa ammatissa tulee toimeen englannilla, kunhan osaa oman alansa erikoissanaston. Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Ari Sipilä huomauttaa, että joillakin aloilla englannin taidon vaatiminenkin on tarpeetonta. Työntekijöille voidaan tarjota työturvallisuuskoulutusta heidän omalla kielellään, ja työpaikalla pystytään viestimään niiden avulla, jotka työporukasta osaavat englantia.
Joillekin aloille pistejärjestelmä on turhan jäykkä. Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari arvioi, että pisteytyksen ulkopuolelle jää sekä myönteisiä että kielteisiä asioita, jotka lääkärin ammatissa on syytä huomioida.
- Lääkäreilläkin kielivaatimukset voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi radiologeilla ja anestesiologeilla kielitaidon ei tarvitse olla samalla tasolla kuin terveyskeskuslääkäreillä ja muilla, jotka ovat jatkuvasti suoraan tekemisissä potilaiden kanssa.
Lääkäriliitto ei hyväksy lääkäreiden rekrytointia maista, joiden bruttokansantuote on pienempi kuin Suomella.
Kovimpaan pisteluokkaan meillä kuuluisivat ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Pelkästään kunta-alan työntekijöistä 55 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Suurin pula kunnissa tulee terveydenhuollon henkilöstöstä.
Palvelualalla on myös puutetta työvoimasta: tarjoilijoiden ja myyjien paikkoja on jo nykyään auki melkoinen liuta. Metalliteollisuus ja rakennustyömaat ovat kärsineet henkilöstöpulasta pitkään, eikä helpotusta tilanteelle näy. Rekrytointiongelmat hidastavat töiden valmistumista ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.
Yliopistot tarvitsevat kovan luokan tutkijoita ja opettajia, teknologiateollisuus peräänkuuluttaa huippuasiantuntijoita varsinkin elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.
On vaikea ennustaa, mille aloille työvoimapula lopulta kohdistuu. Koulutusta yritetään suunnata, mutta nuorista itsestään riippuu, minkä alan he valitsevat. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat pyritään työllistämään, ja suhdanteet vaikuttavat aina työvoiman tarpeeseen.
Työministeriö on laskenut, että vuoteen 2020 mennessä Suomen työmarkkinoille avautuu miljoona työpaikkaa, eikä väestön ikääntyessä kaikkia pystytä täyttämään suomalaisella työvoimalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan 12 vuoden päästä työvoimaan kuuluu peräti 200 000 henkeä vähemmän kuin nyt.
Pisteytysjärjestelmän pitäisi siis olla tehokas ja reagoida nopeasti työvoiman tarpeen muuttumiseen. Listaa työpaikoista, joille työntekijöitä kaivataan, pitäisi päivittää jatkuvasti, ja hakemusten käsittelyn pitäisi sujua kuukaudessa tai parissa. Tässä Suomen pitäisi onnistua esikuvamaita paremmin, sillä vaikkapa Kanadan hakuprosessi voi venyä jopa kaksivuotiseksi. Paperien jättäminen maksaa lähes 700 euroa.
Lisäpisteitä tarjoiltaisiin niille siirtolaisviisumin hakijoille, joilla on tavallista paremmat edellytykset sopeutua Suomeen. Eduksi katsottaisiin opiskelu ja aiempi työskentely Suomessa. Pinnoja saisi myös perusvaatimuksia paremmasta kielitaidosta ja pitkästä työkokemuksesta.
Jos siirtolaiseksi pääsisi, saisi toki ottaa mukaan ydinperheensä eli puolison ja alaikäiset lapset.
Ihan aluksi Suomen pitäisi ryhtyä uskomaan omaan vetovoimaisuuteensa tai ainakin tekemään jotain sen kohentamiseksi. Pisteytysmalli tyrmätään useimmin sillä perusteella, että tänne Euroopan reunalle ei ole tulijoita jonoksi asti.
Totta on, että Kanadalla on kymmeniä markkinointipisteitä ympäri maailmaa, mutta toisaalta se tarvitsee työntekijöitäkin paljon enemmän kuin Suomi.
- Suomi tarvitsee ennen kaikkea mallin, joka houkuttelisi työntekijöitä tänne. Pisteyttäminen olisi enemmänkin kynnys työntekijän ja työnantajan välillä, uskoo EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen Kuntaliitosta.
Myöskään EK ja SAK eivät lämpene pistemallille, pitkälti samoin perustein.
Tutkija Neuvonen sen sijaan pitää pistejärjestelmää markkinointikikkana sekä suomalaisille että mahdollisille tulijoille.
- Pistejärjestelmä voisi toimia sisäänheittäjänä. Se viestittäisi, että tiettyjen alojen osaajat ovat tervetulleita ja heille on töitä. Oman maan kansalaisille järjestelmä vakuuttaisi, että työntekijät eivät vie suomalaisten työpaikkoja vaan tulevat niille aloille, joilla on tarvetta.
Mikäli työntekijöiden halutaan jäävän tänne pysyvästi, pitäisi valtion tarjota tehokkaita kotouttamistoimia. Työpaikka auttaa tietysti kotoutumisen alkuun, mutta vieraassa yhteiskunnassa on paljon opeteltavaa ennen kuin voi tuntea todella viihtyvänsä.
- Pitkällä tähtäyksellä ei ole autuaaksi tekevä asia, jos vaaditaan tiettyä ammattiosaamista. Osaamistarve vaihtuu kovaa tahtia, ja entistä enemmän ihmisiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista. Yhden kapean sektorin hallitseminen ei riitä, Neuvonen toteaa.
Edellinen hallitus teki maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka toteuttaminen jämähti alkumetreille. Nykyinen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ministeriöiden työnjaon uudistaminen ja uuden työ- ja elinkeinoministeriön käynnistely ovat ilmeisesti vieneet kaikki voimat.
Sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että maahanmuuttoasioista vastaavassa sisäministeriössä on monenlaista työryhmää ja ohjelmaa, joiden tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan uudistaminen.
Ehkä pitäisi pikemminkin sanoa maahanmuuttopolitiikan luominen, sillä tähän mennessä poliittiiset linjaukset ovat puuttuneet ja maahanmuuttovirasto (entinen ulkomaalaisvirasto) on tulkinnut säädöksiä käytännössä oman mielensä mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Kai Torvi on laskenut, että mikäli työperäistä maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti, on mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä työvoima lisääntyisi 15 000 ulkomaalaisella työntekijällä.
Laskelma perustuu nykytilanteeseen, jossa vain pieni osa maahan muuttaneista ulkomaalaisista on työllisiä. On arveltu, että jos siirtolaisia tulisi nykyistä enemmän, helpottuisi myös niiden työnsaanti, jotka jo asuvat täällä.
Siitä voidaan olla monta mieltä, soveltuisiko siirtolaisten pisteytysjärjestelmä Suomen oloihin ollenkaan. Työvoiman tarve on kuitenkin kiistaton, ja olisi jo korkea aika käynnistää keskustelu siitä, millä tavoin ja millä perustein työntekijöitä haetaan ja halutaan.
Maahamme on hankala tulla, ja harva tänne edes aktiivisesti haluaa.Selkeä siirtolaispolitiikka voisi helpottaa hallituksen kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa. Testaa, saisitko tulla töihin Suomeen, jos meillä olisi siirtolaisille Kanadan tai Uuden-Seelannin mallinen pisteytysjärjestelmä.
Nuori, terve, sopivan painoinen, tarpeeksi varakas, koulutettu sopivalle alalle, ehtinyt jo tehdä töitäkin.
Entä jos Suomi ryhtyisi valikoimaan työntekijöitä ulkomailta tarkasti suunnitellun pisteytysjärjestelmän avulla? Jos tänne tahtoisi töihin, pitäisi täyttää tarkat vaatimukset. Muuten meille ei ole asiaa.
Ajatus ei ole kokonaan utopiaa, sillä se on toteutettu maissa, jotka muistuttavat elintasoltaan ja yhteiskunnaltaan Suomea. Ja pidättäkää henkeänne. Varsinkaan ajatus pisteytyksestä ei ole rasismia. Onhan jokaisen maan oikeus ja velvollisuus kutsua kansalaisikseen ne ihmiset, jotka osaavat ja haluavat sitä maata rakentaa.
Mistä siis on kyse?
Suomi tarvitsee lähivuosina työvoimaa melkein alalle kuin alalle, mutta valtio vasta punoo suunnitelmia. Julkinen keskustelu maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista on olematonta. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja työlupien käsittely vie aina kuukausia. Työnantajan näkökulmasta aika on tolkuttoman pitkä.
Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa on käytössä siirtolaisten pisteytysjärjestelmä - ja se toimii. Perusajatuksena on, että suurimmat pisteet saa alalta, jolla maassa on suurin työvoimapula.
Vietetäänpä hetki ajatellen, millainen olisi näiden maiden esimerkin ja työministeriön tietojen pohjalta muovailtu suomalainen pisteytysmalli. Se koskisi tosin vain EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, sillä unionin sisällä työvoiman liikkuminen on vapaata.
Ensin raskain kohta: Ylipainoisilla ei Suomeen olisi asiaa, sillä heillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Liitoksissaan natiseva terveydenhuoltojärjestelmämme ei tarvitse enää yhtään lisäkuormaa. Tietysti pitäisi olla muutenkin varsin terve, mitäpä me puolikuntoisella työntekijällä tekisimme.
Mallia voisimme ottaa Uudesta-Seelannista, joka pakotti viime vuonna reippaasti ylipainoisen maahanmuuttajakokelaan dieetille. Walesilaismies Richie Trezise koki ikävän yllätyksen pyrkiessään töihin maapallon toiselle puolelle. Huippuasiantuntijalla oli työpaikka valmiina, vedenalaisen kaapeloinnin erikoisasiantuntijana Telecomilla. Mutta sitten karahti: lääkärintarkastuksessa Trezise todettiin liian lihavaksi, kun painoindeksi oli 42.
Mies hyppäsi kuntopyörän selkään ja ryhtyi laihdutuskuurille. Kun kiloja oli karissut tarpeeksi, hän muutti kuin muuttikin Uuteen-Seelantiin.
Pahaksi onneksi miehen vaimolta rasvanpoltto ei sujunut samaan tahtiin. Rowan Trezise ei läpäissyt painorajoitusta vaan joutui jäämään Britanniaan. Aviomies on luvannut palata takaisin kotimaahan, mikäli rouvan laihdutus ei tuota tulosta.
SAK:n lakimies Janne Metsämäki huomauttaa, että ihmisten karsiminen painon perusteella ei sopisi suomalaiseen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Aivan kaikkea ei tietysti ole järkevääkään apinoida suoraan esimerkkimaiden pistejärjestelmistä.
Selvää on, että rikollisia tänne ei haluta. Jos työntekijän ystävissä tai sukulaisissa on henkilöitä, jotka kuuluvat terroristiliikkeisiin tai äärijärjestöihin, hän voisi uhata maamme turvallisuutta, ja silloin rajat eivät aukea.
Työntekijällä pitää olla tarpeeksi rahaa, jotta hän pystyy elättämään itsensä ja perheensä Suomessa ilman paikallisten apua. Taustatiedot tarkastetaan toki jo nyt, ja varallisuutensakin pitää pystyä todistamaan.
Vaikka Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti paljossa muistuttavat Suomea, niiden lähtökohdat ulkomaalaisen työvoiman värväämiseen ovat kuitenkin varsin erilaiset. Tulijoita on näihin maihin enemmän kuin maat pystyvät ottamaan, ja pisteytysjärjestelmä toimii lähinnä karsivana järjestelmänä.
Suomessa yksi työperäisen maahanmuuton edistämisen suurimpia ongelmia on se, että maatamme ei pidetä kovin vetovoimaisena. Syrjäinen sijainti, korkea verotus ja hintataso, kehno ilmasto ja outo kieli ovat kaikki painavia syitä suunnata katseensa jonnekin muualle.
Imago-ongelman korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain kiireesti, sillä me emme suinkaan ole työvoimapulamme kanssa yksin. Tulevina vuosina osaavasta työvoimasta käydään kilpailua, jossa selkeä lupajärjestelmä voisi olla Suomen valtti.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on yllättäen pisteytysmallin lämmin kannattaja. Hän kehittäisi pistejärjestelmän rinnalle vahvan markkinointi- ja rekrytointikoneiston, jonka kohteeksi otettaisiin vain muutama maa.
- Kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, ammattitaidon testaaminen ja kotoutuminen olisivat kaikki helpompia, jos valittaisiin kaksi tai kolme maata tai aluetta, joista työntekijöitä rekrytoitaisiin. Nyt tilanne on hallitsematon, kun on paljon toimijoita, kuntia, kuntayhtymiä ja seutukuntia, joilla on kaikilla omat hankkeensa, Satonen sanoo.
Jotain Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta kertonee se, että maahanmuuttoasioista vastaavalta ministeriltä Astrid Thorsilta (rkp) ei löydy aikaa pisteytysjärjestelmän kommentointiin.
- Suomessa järjestelmä halutaan pitää sellaisena, että työntekijälle pitää olla tarve ennen kuin hän pääsee maahan. Pistejärjestelmässähän työpaikka ei ole taattu, vaikka saisi hyvätkin pisteet, kommentoi ministerin erityisavustaja Thomas Bergman.
Aika ajoin Suomeen on toivottu työnhakuviisumia, jonka turvin saisi metsästää työpaikkaa muutaman kuukauden ajan. Moista viisumia ei ole valmistelussa, mutta Bergman heittää ajatuksen, että mahdollisesti viisumissa voitaisiin soveltaa pistejärjestelmän perusajatusta.
- Voisi ajatella, että tietyn työkokemuksen ja koulutuksen omaaville ihmisille myönnettäisiin työnhakuviisumi.
Potentiaalisen työntekijän on oltava iältään 20-55 vuotta jo pelkästään sen vuoksi, että suomalaiset ikääntyvät. Kun entistä suurempi osa kansasta on eläkkeellä, nuoria käsiä kaivataan paitsi senioreita hoitamaan, myös tekemään niitä töitä, joita nämä tekivät aiemmin.
Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti antavat eniten pisteitä nuorille, koska heille on edessään vielä rutkasti työvuosia. Lisäksi nuoret rasittavat kansantaloutta vähemmän kuin iäkkäämmät ihmiset. Harva olisi silti valmis hylkäämään hakijoita iän perusteella, ja pääasiassa maahanmuuttajat ovatkin yleensä nuorta väkeä.
Asiantuntijat sanovat suoraan, että suomalaiset eivät halua tulevaisuudessa tehdä suorittavaa työtä, jota voi tehdä lyhyellä koulutuksella tai kokonaan ilman koulutusta. Siksi ulkomailta halutaan työntekijöitä, joille nämä matalapalkkaiset työt kelpaavat.
Tutkimusorganisaatio Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen ennustaa ongelmia, mikäli Suomessa ei pyritä välttämään etnisiin ryhmiin perustuvien yhteiskuntaluokkien syntymistä.
- On mietittävä sitä, minkälainen kokemus ihmisille tulee uudesta yhteiskunnasta, jos työ ei ole oppimista vaan suorittamista. Ja oletetaanko, että näiden maahanmuuttajien lapset suostuisivat tekemään niitä samoja töitä, siivoojan ja bussikuskin hommia. Jos näitä asioita ei oteta huomioon, ollaan hyvin pian samassa tilanteessa kuin Ranska ja Saksa nyt, Neuvonen sanoo.
Tulijoiden kielivaatimukset vaihtelevat sen mukaan, millaista työtä on tulossa tekemään. Kanadassa, Australiassa ja Uudella-Seelannissa puhutaan englantia, yhtä maailman valtakielistä, joten sitä edellytetään myös siirtolaisilta. Suomessa tilanne on erilainen, sillä vain suomen kielen osaaminen takaa, että pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.
Asiakaspalvelussa ja hoitotyössä kohdataan erilaisia ihmisiä koko ajan, joten jonkinlainen suomen taito on välttämätön. Siksi voisimme perustellusti vaatia, että tänne tullessa pitää hallita ainakin kielen alkeet tai on kustannettava itse opiskelunsa täällä.
Ilmaisia kurssejakin Suomesta tosin löytyy, ja osa työnantajista on varmasti valmis maksamaan kieliopinnot, kunhan saa kaipaamiaan työntekijöitä.
Monessa muussa ammatissa tulee toimeen englannilla, kunhan osaa oman alansa erikoissanaston. Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Ari Sipilä huomauttaa, että joillakin aloilla englannin taidon vaatiminenkin on tarpeetonta. Työntekijöille voidaan tarjota työturvallisuuskoulutusta heidän omalla kielellään, ja työpaikalla pystytään viestimään niiden avulla, jotka työporukasta osaavat englantia.
Joillekin aloille pistejärjestelmä on turhan jäykkä. Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari arvioi, että pisteytyksen ulkopuolelle jää sekä myönteisiä että kielteisiä asioita, jotka lääkärin ammatissa on syytä huomioida.
- Lääkäreilläkin kielivaatimukset voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi radiologeilla ja anestesiologeilla kielitaidon ei tarvitse olla samalla tasolla kuin terveyskeskuslääkäreillä ja muilla, jotka ovat jatkuvasti suoraan tekemisissä potilaiden kanssa.
Lääkäriliitto ei hyväksy lääkäreiden rekrytointia maista, joiden bruttokansantuote on pienempi kuin Suomella.
Kovimpaan pisteluokkaan meillä kuuluisivat ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Pelkästään kunta-alan työntekijöistä 55 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Suurin pula kunnissa tulee terveydenhuollon henkilöstöstä.
Palvelualalla on myös puutetta työvoimasta: tarjoilijoiden ja myyjien paikkoja on jo nykyään auki melkoinen liuta. Metalliteollisuus ja rakennustyömaat ovat kärsineet henkilöstöpulasta pitkään, eikä helpotusta tilanteelle näy. Rekrytointiongelmat hidastavat töiden valmistumista ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.
Yliopistot tarvitsevat kovan luokan tutkijoita ja opettajia, teknologiateollisuus peräänkuuluttaa huippuasiantuntijoita varsinkin elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.
On vaikea ennustaa, mille aloille työvoimapula lopulta kohdistuu. Koulutusta yritetään suunnata, mutta nuorista itsestään riippuu, minkä alan he valitsevat. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat pyritään työllistämään, ja suhdanteet vaikuttavat aina työvoiman tarpeeseen.
Työministeriö on laskenut, että vuoteen 2020 mennessä Suomen työmarkkinoille avautuu miljoona työpaikkaa, eikä väestön ikääntyessä kaikkia pystytä täyttämään suomalaisella työvoimalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan 12 vuoden päästä työvoimaan kuuluu peräti 200 000 henkeä vähemmän kuin nyt.
Pisteytysjärjestelmän pitäisi siis olla tehokas ja reagoida nopeasti työvoiman tarpeen muuttumiseen. Listaa työpaikoista, joille työntekijöitä kaivataan, pitäisi päivittää jatkuvasti, ja hakemusten käsittelyn pitäisi sujua kuukaudessa tai parissa. Tässä Suomen pitäisi onnistua esikuvamaita paremmin, sillä vaikkapa Kanadan hakuprosessi voi venyä jopa kaksivuotiseksi. Paperien jättäminen maksaa lähes 700 euroa.
Lisäpisteitä tarjoiltaisiin niille siirtolaisviisumin hakijoille, joilla on tavallista paremmat edellytykset sopeutua Suomeen. Eduksi katsottaisiin opiskelu ja aiempi työskentely Suomessa. Pinnoja saisi myös perusvaatimuksia paremmasta kielitaidosta ja pitkästä työkokemuksesta.
Jos siirtolaiseksi pääsisi, saisi toki ottaa mukaan ydinperheensä eli puolison ja alaikäiset lapset.
Ihan aluksi Suomen pitäisi ryhtyä uskomaan omaan vetovoimaisuuteensa tai ainakin tekemään jotain sen kohentamiseksi. Pisteytysmalli tyrmätään useimmin sillä perusteella, että tänne Euroopan reunalle ei ole tulijoita jonoksi asti.
Totta on, että Kanadalla on kymmeniä markkinointipisteitä ympäri maailmaa, mutta toisaalta se tarvitsee työntekijöitäkin paljon enemmän kuin Suomi.
- Suomi tarvitsee ennen kaikkea mallin, joka houkuttelisi työntekijöitä tänne. Pisteyttäminen olisi enemmänkin kynnys työntekijän ja työnantajan välillä, uskoo EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen Kuntaliitosta.
Myöskään EK ja SAK eivät lämpene pistemallille, pitkälti samoin perustein.
Tutkija Neuvonen sen sijaan pitää pistejärjestelmää markkinointikikkana sekä suomalaisille että mahdollisille tulijoille.
- Pistejärjestelmä voisi toimia sisäänheittäjänä. Se viestittäisi, että tiettyjen alojen osaajat ovat tervetulleita ja heille on töitä. Oman maan kansalaisille järjestelmä vakuuttaisi, että työntekijät eivät vie suomalaisten työpaikkoja vaan tulevat niille aloille, joilla on tarvetta.
Mikäli työntekijöiden halutaan jäävän tänne pysyvästi, pitäisi valtion tarjota tehokkaita kotouttamistoimia. Työpaikka auttaa tietysti kotoutumisen alkuun, mutta vieraassa yhteiskunnassa on paljon opeteltavaa ennen kuin voi tuntea todella viihtyvänsä.
- Pitkällä tähtäyksellä ei ole autuaaksi tekevä asia, jos vaaditaan tiettyä ammattiosaamista. Osaamistarve vaihtuu kovaa tahtia, ja entistä enemmän ihmisiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista. Yhden kapean sektorin hallitseminen ei riitä, Neuvonen toteaa.
Edellinen hallitus teki maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka toteuttaminen jämähti alkumetreille. Nykyinen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ministeriöiden työnjaon uudistaminen ja uuden työ- ja elinkeinoministeriön käynnistely ovat ilmeisesti vieneet kaikki voimat.
Sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että maahanmuuttoasioista vastaavassa sisäministeriössä on monenlaista työryhmää ja ohjelmaa, joiden tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan uudistaminen.
Ehkä pitäisi pikemminkin sanoa maahanmuuttopolitiikan luominen, sillä tähän mennessä poliittiiset linjaukset ovat puuttuneet ja maahanmuuttovirasto (entinen ulkomaalaisvirasto) on tulkinnut säädöksiä käytännössä oman mielensä mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Kai Torvi on laskenut, että mikäli työperäistä maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti, on mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä työvoima lisääntyisi 15 000 ulkomaalaisella työntekijällä.
Laskelma perustuu nykytilanteeseen, jossa vain pieni osa maahan muuttaneista ulkomaalaisista on työllisiä. On arveltu, että jos siirtolaisia tulisi nykyistä enemmän, helpottuisi myös niiden työnsaanti, jotka jo asuvat täällä.
Siitä voidaan olla monta mieltä, soveltuisiko siirtolaisten pisteytysjärjestelmä Suomen oloihin ollenkaan. Työvoiman tarve on kuitenkin kiistaton, ja olisi jo korkea aika käynnistää keskustelu siitä, millä tavoin ja millä perustein työntekijöitä haetaan ja halutaan.
YLE: Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
Rasismin ja muukalaisvihan vastainen Rasmus-järjestö on kehottanut Tampereella asuvia ulkomaalaisia välttämään keskustassa liikkumista uusnatsistisiksi kutsuttujen heavy-yhtyeitten konserttipäivänä. Rasmuksen tiedottajan Peter Kariukin mukaan konsertti houkuttelee paikalle väkivaltaisia ja aggressiivisia äärioikeistolaisia, eikä etenkään miespuolisten ulkomaalaisten ole turvallista liikkua kaupungilla. Ylikonstaapeli Harri Nojonen Tampereen poliisista ei ollut tietoinen mahdollisesta riskistä. Kreikkalaisen, saksalaisen ja kahden suomalaisen yhtyeen Suomen kiertue on jouduttu osin perumaan keikkäjärjestäjiin kohdistuneen painostuksen vuoksi.
YLE News:
Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
1.2.2008
Helsingin Sanomat:
Tampereen Yo-talo peruutti konsertin natsiepäilyjen vuoksi
3.1.2008
An anti-racism network in Tampere is urging foreigners to avoid downtown areas of the city on Friday evening. The Rasmus Network against Racism and Xenophobia says police have warned them of possible unrest surrounding a concert to be staged by four neo-Nazi bands. The groups -- one German, one Greek and two from Finland -- are scheduled to play at a heavy metal rock club on Hämeenkatu in central Tampere. According to the club's promoter, Toni Törrönen, the concert was sold out well in advance. The tour is organised by the Pagan Front record label, which bills itself as "the Hammer of National Socialist Black Metal". The Greek band's website praises the Nazis, while former members of the German band are in prison for murder and neo-Nazi activities. "Based on the information that we have received from various sources, one of which is the police, this concert is going to draw a large number of extremist right wing nationalists into the city," says Peter Kariuki, coordinator of the Rasmus Network's Tampere chapter. "When such great numbers of violent and aggressive people are moving around, we try and encourage foreigners -- especially male foreigners -- to avoid the city centre," he adds. RASMUS is a national network including NGOs such as the Red Cross, immigrant associations, religious communities, labour groups, authorities, as well as researchers and individuals. Police Urge Caution, Venues Cancel Shows
On Friday morning, Chief Inspector Harri Nojonen of Tampere Police said, "At this time we have no clear information as to a potential threat. Of course if there is some unrest we would advise people to stay clear of the area."
The concert was originally scheduled to be held at Tampere University's student union building, but the venue cancelled it in early January. The hall's director, Timo Isomäki, told YLE that "we made a decision that this kind of programme does not suit the University building. We also received some negative customer feedback about the planned event...so we decided to cancel the evening."
The Helsinki bar Kantis also cancelled a Pagan Front concert that was to be held there on Thursday.
------------
YLE TV1 Uutiset, 1.2.2008 11:00
"Rasismia ja muukalaispelkoa vastaan toimiva kansalaisjärjestö on huolissaan Tampereella pidettävästä uusnatsien konsertista. Hevimusiikkiin erikoistuneessa konserttipaikassa esiintyy neljä yhtyettä, joiden kiertueen järjestänyt levy-yhtiö määrittelee itsensä kansallissosialistiseksi black metalin edustajaksi. Rasismin ja muukalaisvastaisen (sic) verkoston mukaan ulkomaalaisten on syytä välttää liikkumista kaupungin keskustassa."
YLE News:
Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
1.2.2008
Helsingin Sanomat:
Tampereen Yo-talo peruutti konsertin natsiepäilyjen vuoksi
3.1.2008
An anti-racism network in Tampere is urging foreigners to avoid downtown areas of the city on Friday evening. The Rasmus Network against Racism and Xenophobia says police have warned them of possible unrest surrounding a concert to be staged by four neo-Nazi bands. The groups -- one German, one Greek and two from Finland -- are scheduled to play at a heavy metal rock club on Hämeenkatu in central Tampere. According to the club's promoter, Toni Törrönen, the concert was sold out well in advance. The tour is organised by the Pagan Front record label, which bills itself as "the Hammer of National Socialist Black Metal". The Greek band's website praises the Nazis, while former members of the German band are in prison for murder and neo-Nazi activities. "Based on the information that we have received from various sources, one of which is the police, this concert is going to draw a large number of extremist right wing nationalists into the city," says Peter Kariuki, coordinator of the Rasmus Network's Tampere chapter. "When such great numbers of violent and aggressive people are moving around, we try and encourage foreigners -- especially male foreigners -- to avoid the city centre," he adds. RASMUS is a national network including NGOs such as the Red Cross, immigrant associations, religious communities, labour groups, authorities, as well as researchers and individuals. Police Urge Caution, Venues Cancel Shows
On Friday morning, Chief Inspector Harri Nojonen of Tampere Police said, "At this time we have no clear information as to a potential threat. Of course if there is some unrest we would advise people to stay clear of the area."
The concert was originally scheduled to be held at Tampere University's student union building, but the venue cancelled it in early January. The hall's director, Timo Isomäki, told YLE that "we made a decision that this kind of programme does not suit the University building. We also received some negative customer feedback about the planned event...so we decided to cancel the evening."
The Helsinki bar Kantis also cancelled a Pagan Front concert that was to be held there on Thursday.
------------
YLE TV1 Uutiset, 1.2.2008 11:00
"Rasismia ja muukalaispelkoa vastaan toimiva kansalaisjärjestö on huolissaan Tampereella pidettävästä uusnatsien konsertista. Hevimusiikkiin erikoistuneessa konserttipaikassa esiintyy neljä yhtyettä, joiden kiertueen järjestänyt levy-yhtiö määrittelee itsensä kansallissosialistiseksi black metalin edustajaksi. Rasismin ja muukalaisvastaisen (sic) verkoston mukaan ulkomaalaisten on syytä välttää liikkumista kaupungin keskustassa."
torstai 31. tammikuuta 2008
YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin
YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin 31.1.2008
Rikoksiin syyllistyneet, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret miehet ovat usein kärsineet syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa. Toistuvat omaan tai perheen etniseen taustaan tai ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koettiin arkipäivän rasismina.
Rikoksiin syyllistyneet, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret miehet ovat usein kärsineet syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa. Toistuvat omaan tai perheen etniseen taustaan tai ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koettiin arkipäivän rasismina.
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Polemiikki: Astrid Thors: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!
Polemiikki 1/2008:
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
tiistai 15. tammikuuta 2008
Polemiikki: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!
Polemiikki: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin! 15.1.2008
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei käytä päivittäin Helsingin metroa, mutta HKL:n matkakortti helsinkiläisministeriltä kuitenkin löytyy. Laskeudumme liukuportaita alas Kaisaniemen asemalle. Tämä on erinomainen paikka aloittaa keskustelu ministerin vastuualueesta.
– Metroa kansainvälisempää paikkaa ei taida Helsingistä löytyä – paitsi Caisan kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan tuossa vieressä, Thors esittelee.
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei käytä päivittäin Helsingin metroa, mutta HKL:n matkakortti helsinkiläisministeriltä kuitenkin löytyy. Laskeudumme liukuportaita alas Kaisaniemen asemalle. Tämä on erinomainen paikka aloittaa keskustelu ministerin vastuualueesta.
– Metroa kansainvälisempää paikkaa ei taida Helsingistä löytyä – paitsi Caisan kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan tuossa vieressä, Thors esittelee.
tiistai 8. tammikuuta 2008
HS: Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Kimmo Oksanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa katukuvaan ilmstyneistä romanikerjäläisistä. Suomen romaniyhteisö osasi odottaa kerjäläisten ilmestymisen EU:n sisärajojen avauduttua. Viranomaisten on vaikea puuttua kerjäämiseen nykyisillä laeilla ja kaupunkien järjestyssäännöillä. Helsingin kaupunki odottaa tilanteen yhä pahenevan ja tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
Helsingin Sanomat:
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Suomen romanit ja sisäministeriö osasivat odottaa kerjäläisiä
Sisäministeriö valmistelee ohjeistusta
8.1.2008
.
Helsingin Sanomat:
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Suomen romanit ja sisäministeriö osasivat odottaa kerjäläisiä
Sisäministeriö valmistelee ohjeistusta
8.1.2008
.
HS: Helsinki pelkää kerjäläisten tulevan entistä suuremmin joukoin keväällä
Helsingin Sanomat: Helsinki pelkää kerjäläisten tulevan entistä suuremmin joukoin keväällä 8.1.2008
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon.
Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon.
Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
lauantai 5. tammikuuta 2008
HS: Monikulttuurisuus ja etninen tasa-arvo eivät toteudu Suomessa
Helsingin Sanomat, vieraskynä: Vesa Puuronen: Monikulttuurisuus ja etninen tasa-arvo eivät toteudu Suomessa 5.1.2008
Monikulttuurisuuspolitiikka on viime vuosina kohdannut yhä suurempia ongelmia Euroopassa. Esimerkkeinä tästä ovat Hollannin ja Britannian viime vuosien tapahtumat.
Tutkijoiden mukaan yksi syy ongelmiin on se, että eri väestöryhmiin sovelletaan erilaista politiikkaa, minkä seurauksena eri ryhmät ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Myös Suomessa etnisiä ja kansallisia ryhmiä kohdellaan eri tavoin. Suomensuomalaiset ovat enemmistö, jolle on taattu täydet kansalaisoikeudet. Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö, joka nauttii samoista oikeuksista kuin enemmistö. Saamelaisten oikeudet ovat rajallisempia.
Monikulttuurisuuspolitiikka on viime vuosina kohdannut yhä suurempia ongelmia Euroopassa. Esimerkkeinä tästä ovat Hollannin ja Britannian viime vuosien tapahtumat.
Tutkijoiden mukaan yksi syy ongelmiin on se, että eri väestöryhmiin sovelletaan erilaista politiikkaa, minkä seurauksena eri ryhmät ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Myös Suomessa etnisiä ja kansallisia ryhmiä kohdellaan eri tavoin. Suomensuomalaiset ovat enemmistö, jolle on taattu täydet kansalaisoikeudet. Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö, joka nauttii samoista oikeuksista kuin enemmistö. Saamelaisten oikeudet ovat rajallisempia.
sunnuntai 23. joulukuuta 2007
Kaleva: Vähemmistövaltuutettu haluaa nettirasistit oikeuteen
Kaleva kertoo, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo internetissä rasistisia kannanottoja levittävien haastamista oikeuteen. Suurpään mukaan rasistista meteriaalia on niin paljon, ettei siitä pääse eroon, mutta ainakin organisoitu rasistinen toiminta pitäisi tällä tavoin pystyä estämään.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
perjantai 21. joulukuuta 2007
HS: Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin opetusvirasto on kieltänyt Mellunmäessä sijaitsevaa Laakavuoren ala-astetta rajoittamasta oppilaittensa äidinkielen puhumista oppitunneilla. Koulussa on ollut käytössä suositus, jonka mukaan oppilaiden tulisi käyttää oppitunneilla ja ruokailussa suomea heidän omasta äidinkielestään riippumatta. Välitunneilla kieli on ollut vapaa.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
perjantai 23. marraskuuta 2007
HS: Turvapaikanhakijoiden b-lupien muutos eduskuntaan keväällä
Helsingin Sanomat kertoo turvapaikanhakijoiden oleskelulupauudistuksesta. Sen myötä kaikki turvapaikanhakijat saavat oikeuden tehdä työtä ja oikeuden kotikuntaan. B-luvista eli tilapäisluvista luovutaan kokonaan. Jatkuva lupa antaa kaikille mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
torstai 22. marraskuuta 2007
HS: Suomi aikoo helpottaa työnhakuun tuloa
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudenlaisella työnhakuviisumilla voisi hakea töitä puoli vuotta. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrysen mukaan työnhakuviisumikäytännön koemaiksi sopisivat Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti. Jatkossa viisumeita myönnettäisiin arviolta 5000 vuodessa. Täyrynen perustelee oleskeluluparemonttia väestön vanhenemisella ja laittoman maahanmuuton torjunnalla.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
HS: Kuka saa vastuulleen työntekijän oleskeluluvat?
Helsingin Sanomien mukaan uuden työnhakuun oikeuttavan oleskeluluvan myöntäjiksi vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto. Tavoitteena on yhdistää yhteen paikkaan oleskeluluvan saanti ja työsuhteen ehtojen tarkastaminen.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä
Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007
Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.
Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Rajat ulottuvat myös nettiin
Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.
Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.
Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.
”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.
Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.
Erilaisia – samanarvoisia tukichatti
Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.
Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.
Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!
Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.
”Hei haloo, onks´valoo?”
Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.
Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.
Puuttua pitää!
Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”
Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.
Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.
Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.
keskiviikko 26. syyskuuta 2007
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta 26.9.2007
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
perjantai 21. syyskuuta 2007
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen
Aamulehden kolumnissa Maila-Katriina Tuominen arvostelee uuden islamilaisen puolueen tavoitteita. Hänen mukaansa monikulttuurisuuden huumassa ei saisi hyväksyä ihmisoikeuksia loukkaavia ja rikollisia tekoja.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
perjantai 14. syyskuuta 2007
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi 14.9.2007
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
perjantai 7. syyskuuta 2007
Sivistys.net: Monikulttuurisuuden ja rasismin vaikea yhtälö
Muukalaisviha on professori Karmela Liebkindin mukaan vaarallisempaa kuin rasismi. – Rasismi suostuu siihen, että ihmiset ovat erilaisia, vaikkakin jotkut alempiarvoisia, mutta muukalaisviha vaatii kaikkia olemaan samanlaisia, Liebkind väittää.
keskiviikko 15. elokuuta 2007
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi 15.8.2007
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
perjantai 10. elokuuta 2007
Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis
Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentti/Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis 10.8.2007
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
maanantai 6. elokuuta 2007
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu 6.8.2007
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2007
Vähemmistövaltuutettu: Rasistiset ilmaisut
Vähemmistövaltuutettu määrittelee kirjoituksessaan rasistiset ilmaisut. Kiihottamista kansanryhmää vastaan on esimerkiksi väite, jonka mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää. Esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttämisen on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
sunnuntai 15. heinäkuuta 2007
HS: Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
Helsingin Sanomat:
Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
15.10.2007
BBC:
Sweden top for welcoming migrants
Analysis: Integrating migrants
Kotouttamisselvitys:
Migrant Integration Policy Index 2007 (pdf)
Suomi on EU-maista kärkiviisikossa maahanmuuttajien sopeuttamisessa yhteiskuntaan, arvioi laaja kansalaisjärjestöjen tekemä selvitys.
Parhaiten maahanmuuttajia kotoutetaan Ruotsissa, kertoo 28 maata käsittävä selvitys, jossa olivat mukana EU-maat, Norja ja Kanada. Suomi oli viidennellä sijalla Portugalin, Belgian ja Hollannin jälkeen, kertoo BBC verkkoversiossaan.
Heikointa kotouttaminen on tutkimuksen mukaan Latviassa.
Tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, mahdollisuuksia pysyvään oleskelulupaan, perheiden yhdistämistä sekä sitä, miten laki kussakin maassa tuomitsee rasismin ja ennakkoluulot.
EU:n komission rahoittamaa tutkimusta on koordinoinut British Council yhdessä maahanmuuttopolitiikkaa seuraavan Migration Policy Group -organisaation kanssa.
--------------------------
Ruotsi on osoittautunut EU:n parhaaksi maaksi integroimaan maahanmuuttajat maansa työ- ja yleiseen yhteiskuntaelämään. Laajassa tutkimuksessa mitattiin EU-maiden integraatiopolitiikkaa yli sadalla muuttujalla ja Ruotsi ylsi ainoana maana kiitettävälle tasolle kautta linjan, yleisradioyhtiö BBC kertoi verkkosivullaan.
EU:n suurimmat maahanmuuttajamaat Britannia, Espanja, Ranska, Saksa ja Italia toimivat myös monilta osin kiitettävällä tavalla, mutta niillä löytyi kultakin heikkoja kohtia eri erityisalueilla.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa maahanmuuttajien oikeuksia työpaikoilla, mahdollisuuksia pysyvään oleskeluun ja perheiden yhdistämiseen sekä rasismin ja ennakkoluulojen vastaista lainsäädäntöä. Yhteensä mitattuja ulottuvuuksia oli 140.
EU:ssa on arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka Ruotsi ei kuulu viiteen suureen, se on viime aikoina ottanut yksin yli puolet EU:n alueelle saapuvista Irakin pakolaisista.
Maahanmuuttajien olojen kannalta viisi parasta EU-maata olivat selvityksen mukaan Ruotsi, Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Heikoimmat arvosanat saivat Latvia, Kypros, Itävalta, Kreikka ja Slovakia.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua paikalliseen politiikkaan olivat heikoimmat EU:n itäisissä jäsenmaissa. Saksa puolestaan parhasi huonosti, kun verrattiin diskriminaation vastaisia toimia, vaikka sellaiset on vahvasti kirjattu maan perustulakiin ja lakeihin.
Vaikka Ruotsi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, maan sisäisessä keskustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota epäkohtiin. Diskriminaatiota esiintyy päivittäin muun muassa asunto- ja työmarkkinoilla, joilla vierasperäisestä nimestä on yleisesti selvää haittaa. Maahanmuuttajien vapaa oikeus valita asuinpaikkakuntansa on puolestaan kirvoittanut arvostelua suurien muuttajakeskittymien kaupungeissa kuten Malmössä.
Ruotsalaiset suurkaupungit ovat myös esimerkiksi Osloon ja Kööpenhaminaan verrattuna voimakkaan segregoituneita. Tukholmassa maahanmuuttajat asuvat esimmäkseen ankeissa laitakaupungin lähiöissä samaan aikaan kun Oslossa ja Kööpenhaminassa myös kaupunkien keskustoissa on vahva maahanmuuttajien edustus.
torstai 28. kesäkuuta 2007
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä 28.6.2007
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
perjantai 22. kesäkuuta 2007
HS: Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Helsingin Sanomat:
Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Tietokulma: Valtaosa hakijoista asuu keskuksissa
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa 2000-2007 (kuva)
22.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi-toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
"Ne toimenpiteet eivät olleet riittäviä", työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Hänen mukaansa vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai säilyttää keskusten määrä ennallaan, mutta pienentää niiden paikkamääriä. Näistä todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
"Todellisia säästöjä ei synny, ellei keskusten kiinteitä kuluja saada alas. Pelkästään paikkamääriä vähentämällä se on vaikeaa", Pyykkönen kertoo.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen näkyy etenkin pienten kuntien katukuvassa ulkomaalaisten vähenemisenä. Kussakin keskuksessa on keskimäärin yli 120 vuodepaikkaa.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikasta on tosin lähes kolmannes vapaana. Pyykkösen mukaan käyttöaste voi romahtaa 50 prosentin tuntumaan vuoden loppuun mennessä, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
"Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut teollisuusmaissa tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Ulkorajavalvonta on kiristynyt ja viisumin antamisen kriteerejä on tiukennettu Euroopassa", hän huomauttaa.
Heinosen mukaan myös EU:n laajeneminen on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa. Esimerkiksi Bulgariasta ja Slovakiasta tuli paljon hakijoita ennen laajenemista, mutta sen jälkeen hakijamäärät ovat romahtaneet.
Heinonen arvelee, että myös Eurodac-sormenjälkirekisteri on vähentänyt turvapaikkahakemusten määrää. Rekisteri paljastaa hakijan aiemmat hakemukset EU-maissa, Norjassa ja Islannissa vuodesta 2003 lähtien.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
------------
Turvapaikanhakija on ihminen, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta oman maansa ulkopuolella jättämällä turvapaikkahakemuksen tiettyyn maahan.
Valtaosa turvapaikanhakijoista asuu hakemuksen käsittelyn ajan jossakin Suomen 13 vastaanottokeskuksesta.
Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 10–15 prosenttia pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistuki. Turvapaikan hakijan on tuen avulla tai muuten itse kustannettava ruokansa, vaatetuksensa ja liikkumisensa.
Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai tuttaviensa luona. Silloin hänen on itse maksettava asumiskulunsa.
Vastaanottokeskusten kustannukset olivat viime vuonna kaikkiaan 23,8 miljoonaa euroa.
Turvapaikan tai oleskeluluvan saanut hakija muuttaa usein vastaanottokeskuksesta kunnan asuntoon. Kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden on yleensä poistuttava maasta.
Viime vuonna 618 turvapaikanhakijaa sai myönteisen päätöksen ja 1 481 kielteisen.
Suomi ottaa myös kiintiöpakolaisia, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Valtion talousarvioon on varattu rahoitus 750 kiintiöpakolaisen ottamiseen vuosittain.
Kiintiö on jäänyt 50–100 ihmisellä vajaaksi 2001, 2002, 2004, 2005 ja 2006. Ministeriöt ovat ilmoittaneet täydentävänsä viime vuonna vajaaksi jäänyttä kiintiötä tämän vuoden aikana.
torstai 21. kesäkuuta 2007
HS: Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
Helsingin Sanomat:
Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
21.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi–toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
Nyt vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai pienentää niiden paikkamääriä, työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikan käyttöaste voi romahtaa 70 prosentista 50 prosentin tuntumaan, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
lauantai 16. kesäkuuta 2007
HS: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
Helsingin Sanomat kirjoittaa EU:n pohtivan pakolaisten jakamista jäsenmaiden kesken. Komission ehdotuksen eli ns. vihreän kirjan mukaan pakolainen voisi joutua muuttamaan Euroopassa maasta toiseen. EU aikoo myös yhtenäistää turvapaikan myöntämisen perusteet. Kolmas uudistus olisi koko EU-alueen kattava oikeus turvapaikkaan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
Monitori: Ruotsi kantaa vastuunsa
Monitori 2/2007: Naapuri kantaa vastuunsa - Ruotsin maahanmuuttohallinto keskitetään
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
perjantai 18. toukokuuta 2007
Sivistys.net: Thors: Kielitaitovaatimukset tarkistetaan
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors lupaa, että kansalaisuuden ehtona olevat kielitaidon vaatimukset otetaan tarkasteluun.
– On tutkittava, onko vaatimustaso kohtuuton, Thors sanoi.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2007
HS: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin
Helsingin Sanomat: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin 25.4.2007
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
