Ilkka/Mikael Lith: Maahanmuuttokeskustelu tuuliajolla

Ilkka, yleisöltä:
Mikael Lith: Maahanmuuttokeskustelu tuuliajolla 29.3.2010
Pete Karjalainen: Maahanmuuttokeskustelu syyttelyksi

Vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkimainingeissa käynnistynyt maahanmuuttokeskustelu on saanut viime aikoina groteskejakin piirteitä. Muutamien häiriintyneiden ihmisten tekemät tappouhkaukset ministereitä sekä maahanmuuttotutkijoita vastaan on eliitin taholta tulkittu yleisiksi maahanmuuttokriitikkojen toimintatavoiksi.

Tämä väite ei voisi olla kauempana totuudesta. Itse en missään nimessä hyväksy Thorsia kohtaan tehtyjä uhkauksia, vaikken kannata hänen toteuttamaansa maahanmuuttopolitiikkaa millään tasolla. Media on myös viljellyt harhaluuloja kantasuomalaisten etnistä ylemmyyttä korostavasta liikkeestä, joka verhoutuu maahanmuuttokritiikin varjon alle. Voin todeta, ettei suurinta osaa maahanmuuttoa arvostelevista tahoista kiinnosta tulijoiden etninen tausta. Maahanmuutto on käytännössä pelkästään sosiokulttuurinen ja taloudellinen ongelma, eikä näin ihmisten etnisellä alkuperällä ole maahanmuuttokeskustelussa sijaa. Tämän keskustelun keskiössä ovatkin rasistisen diskurssin sijasta pääosin sosiaali- ja terveyssektorin kasvavat kustannukset, kulttuurilliset törmäykset, rikollisuus ja sananvapauskysymykset.

Maahanmuuttoon sinisilmäisesti suhtautuvat tahot ovat monesti viljelleet käsityksiä sen rikastavasta vaikutuksesta kulttuuriimme ja talouselämäämme sekä huomauttaneet meitä koskevista kansainvälisistä velvoitteista. Euroopan poliittista tilannetta seuranneena voin todeta, että monikulttuurisen yhteiskunnan kauniit visiot ovat romahtaneet kaikkialla Länsi-Euroopan alueella.

Muun muassa Hollannin, Tanskan ja Itävallan kaltaiset maat ovat käytännössä täysin kahtia jakaantuneita kantaväestöön sekä maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin huolimatta vuosikymmeniä kestäneestä monikulttuurisesta kotouttamispolitiikassa sekä poliittisen korrektiuden nostamisesta yhteiskunnan johtotähdeksi. Kasvava rikollisuus, orastava islamismi ja maahanmuuttajien juurettomuus ovat Länsi-Euroopan nk. monikulttuuristen valtioiden arkipäivää, mikä ei omiaan antamaan ruusuista kuvaa Suomenkaan tulevaisuudesta.

Talouselämää koskevat argumentit maahanmuuton puolesta kalpenevat Saksan esimerkin myötä. Saksan ulkomaalaisväestö kasvoi vuoden 1970 3,5 miljoonasta 7,5 miljoonaan vuoteen 2000 mennessä. Silti työssä käyvien ulkomaalaisten määrä pysyi samassa kahdessa miljoonassa.

Kansainväliset velvoitteetkaan eivät käy selityksenä hallituksen leväperäiselle maahanmuuttopolitiikalle. Suomea sitovat ainoastaan Geneven pakolaissopimus sekä EU:n maahanmuuttoa koskevat direktiivit. Työperäisen maahanmuuton säätely EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta on sitä vastoin käytännössä yksin Suomen säädeltävissä.

Mikael Lith
E-P:n Perussuomalaisten nuorten pj.
Vaasa

________________________________________

Pete Karjalainen: Maahanmuuttokeskustelu syyttelyksi

Maahanmuuttokeskustelu on saanut osin varsin negatiivisen sävyn ja keskusteluissa ei ole etsitty järkeviä ratkaisuja. Olen adoptoitu nuori. Olen muuttanut Suomeen Etiopiasta jo kuuden kuukauden ikäisenä, käynyt suomalaisen koulun ja olen työelämässä.

Keskustelua on käyty internetin keskustelupalstoilla kiivaasti ja osittain erittäin negatiiviseen sävyyn. Maahanmuuttajia ja ministereitä kohtaan on esitetty erilaisia uhkauksia. Olen huolissani, miten suhtaudutaan niihin maahanmuuttajiin, jotka tekevät täällä työtä ja elävät niin kuin muutkin tässä maassa.

Muodostuuko ihmisille mielikuva, että kaikki maahanmuuttajat ovat elintasopakolaisia? Minkä takia viha kohdistuu maahanmuuttajiin? Onko heidän vikansa, että he käyttävät edukseen Suomen tarjoaman "täyden ylläpidon"?

Kannatan työperäistä maahanmuuttoa, mutta samalla valvontaa pitäisi kiristää ja lisätä resursseja taustojen selvittämiseen ja ennen kaikkea heidän sopeuttamiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Keskiviikkona 24.3. Ilkan mielipideosastolla oli Erkki Valtamäen mielipidekirjoitus, jossa oli seuraavanlainen lause: "Parasta kotouttamista olisi antaa lentolippu kotimaahan ja kehotus rakentaa omasta maasta sellainen yhteiskunta, että siellä voi asua ja elää".

Jos maassa on jatkuva sota, nälänhätä tai uskonnollinen vaino, miten sellaisessa maassa voi rakentaa hyvän ja toimivan yhteiskunnan.

Haluan myös oikaista 23.3. ollutta Panu Laturin kolumnia. Siinä viitataan kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajan Wille Rydmanin maahanmuuttopolitiikkaan, josta ulkoministeri Stubb ei ollut ollenkaan mielissään. Ulkoministeri oli kannassaan huomattavasti avoimempi. Hän ei sulattanut Rydmanin linjaa. Itsekin uskon, että jokaisessa puolueessa on näitä Laturin mainitsemia "maahanmuuttokriitikoita".

Pete Karjalainen
Helsinki