HS: Isoäidit saavat vihdoin oikeutta

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Isoäidit saavat vihdoin oikeutta 26.3.2010
Kaleva, pääkirjoitus: Inhimillisyys sallittua
Ilkka, pääkirjoitus: Inhimillisyys voitti lain pykälän

Suomessa ei isoäitejä kohdella hyvin.

Ulkomaalaistaustaisia isoäitejä aiottiin karkottaa Suomessa asuvien perheidensä luota entisiin kotimaihinsa, eivätkä suomalaiset asumispalveluja saavat ja laitoshoidossa olevat isoäidit saa vapaasti valita kotipaikkaansa. Kotipaikkarajoitus kokee kaikkia asumispalveluiden piirissä tai laitoshoidossa olevia ihmisiä.

Mutta näyttää se jää sulavan kylmässä suomalaisessa hallintokulttuurissakin.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi äänestyspäätöksellä Maahanmuuttoviraston ratkaisun karkottaa Egyptistä ja Venäjältä kotoisin olevat vanhukset Suomessa asuvien lähiomaistensa luota. Vanhuksia uhkasi kotimaassaan eläminen yksin vailla lähiomaisten tukea.

Täysin poikkeuksellisesti korkeimman oikeusasteen antama vanhusten karkotuspäätös alkoi kuitenkin murentua.

Päätöstä arvosteltiin kansalaiskeskustelussa, mutta eri mieltä päätöksestä ilmoitti olevansa myös muun muassa tasavallan presidentti. Samoin paljastui, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti oli äänestänyt vanhusten oleskeluluvan puolesta. Vihdoin hallituksen piirissä päätettiin tehdä oikea teko ja pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti, että ulkomaalaislain harkintavaltaa lisätään.

Poliisiylijohtaja kertoi tämän jälkeen, että vanhusten karkotuksen toimeenpano keskeytetään.

Suomalaisten vanhusten ja vammaisten kohtelu on niin ikään sydämetöntä. Asumispalveluita tai laitoshoitoa tarvitseva henkilö ei saa vapaasti muuttaa lähiomaistensa luokse samalle paikkakunnalle. Syy on tässäkin kylmän taloudellinen. Kasvukeskukset eivät halua riesoikseen huonokuntoisia ihmisiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt vahvistanut, että kotikunnan vapaan valinnan mahdollistava lainmuutos tulee valtioneuvoston ja eduskunnan käsiteltäväksi vielä ennen eduskunnan kesätaukoa. Näin hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa.

On hyvä, että suomalainen hallintokulttuuri taipuu oikeudenmukaisuuden edessä. Huonossa kunnossa olevien vanhusten pakkokäännyttäminen perheidensä luota on kylmää toimintaa, jossa ei huomioida sen oikeudettomuutta.

Suomalaisten vanhusten ja vammaisten sitominen yksinäisyyteen kauaksi omista läheisistään on niin ikään sydämetöntä politiikkaa. Yksinäisillä ihmisillä täytyy olla oikeus asua lähiomaistensa lähellä. Se on perheiden etu laajemminkin. Yksi Suomen ongelmista on sukupolvi- ja perhesiteiden heikkeneminen.

__________________________________________________

Kaleva, pääkirjoitus: Inhimillisyys sallittua

Hyvä tahto voitti, kun karkotettujen isoäitien käännytys keskeytettiin. Myös Suomen mummoilla ja papoilla pitää olla oikeus olla omaistensa lähellä.
Egyptiläisen ja venäläisen isoäidin karkotus on puhuttanut suomalaisia ylintä valtiojohtoa myöten. Julkinen keskustelu ja paine johtavat nyt siihen, että ulkomaalaislakiin on tulossa nopealla aikataululla muutos. Lakiin lisätään harkintavaltaa inhimillisten perusteiden huomioon ottamiseksi, kun päätetään oleskeluluvista.

Odotellessaan tarkentavaa lainsäädäntöä poliisi päätti keskeyttää mummojen karkotuspäätöksen toimeenpanon. Järjen ja tunteen käyttö ei ole sittenkään kiellettyä Suomessa, kun oikeustaju joutuu koetukselle. Viranomaisten kylmäkiskoisuus asiassa onkin herättänyt huomiota, vaikka päätökset perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön.

Ulkomaalaislakiin ollaan tekemässä muutosta, joka mahdollistaa poikkeustapauksessa inhimillisten näkökantojen ottamisen huomioon oleskelulupapäätöstä tehtäessä. Lakimuutos on tarkoitus saada käsittelyyn niin joutuisasti, että jo karkotuspäätöksen saaneet isoäidit ehtisivät hakea uutta oleskelulupaa uuden lain nojalla.

Selvää on, että uudistuksesta ei saa tulla automaatti, jolla ydinperheen käsitettä laajennetaan. Sitä on käytettävä harkiten ja vain perustelluissa tapauksissa. Uudistus antaa mahdollisuuden kaivattuun poikkeukseen.

Presidentti Tarja Halonenkin ehti ottaa kantaa isoäitien puolesta. Viranomaiset ovat kuitenkin toimineet olemassa olevan lainsäädännön mukaan. Perusteltu kysymys kuuluu, onko säädös tai ainakaan sen tulkinta kohdallaan, jos se loukkaa kansalaisten oikeustajua nähdyllä tavalla.

Suomen ulkomaalaislaki mahdollistaa jo nykyisellään muiden kuin ydinperheen ulkopuolisten perheenjäsenten oleskeluluvat, jos nämä ovat täysin riippuvaisia Suomessa asuvasta omaisesta. Täyttä riippuvuutta on tähän asti tulkittu niin tiukasti, että lakia halutaan nyt täsmentää.

Viime aikoina on keskusteltu kiivaasti ydinperheen käsitteestä. Suomeen tulevat pakolaiset ovat usein kotoisin kulttuureista, joissa perhekäsitys on huomattavasti suomalaista laveampi. Monissa maissa juuri isovanhemmat ovat olennainen osa ydinperhettä ja he ylläpitävät pitkälti perheiden hyvinvointia. Myös monet suomalaiset vastaavat kyllä, kun kysytään, kuuluvatko isovanhemmat perheeseen.

Pakolaisten perheenyhdistämisessä on esitetty myös ajatus siitä, että kotouttaminen voisi sujua nykyistä paremmin, jos tunnustettaisiin pakolaisten suomalaista laajempi perhekäsitys.

Ulkomaalaismummojen ohella on muistettava, että myös kotimaassa mummojen ja pappojen kohteluun pitäisi viranomaistoiminnassa ja päätöksenteossa ottaa mukaan ripaus hyvää tahtoa, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Mielenosoituksia heidän puolestaan ei näy, eikä valtiojohto esitä vetoomuksia niistä perheistä, jotka eivät saa ikääntyneitä vanhempiaan lähemmäksi perheitään. Monet perheet ovat nimittäin törmänneet vankkaan muuriin, kun kunnat kieltäytyvät antamasta laitoshoidon maksusitoumuksia muualle. Suomalaisilla on oikeus valita kotipaikkansa, mutta sama oikeus ei käytännössä koske laitoshoidossa olevia vanhuksia.

Asiaa on veivattu valtionhallinnossa jo vuosia. Poliittisesti on tunnustettu, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden vapaa muutto-oikeus ei toteudu. Myös oman maan mummoille ja papoille pitää antaa mahdollisuus viettää viimeiset vuotensa lastensa läheisyydessä viranomaisten sitä rajoittamatta.

__________________________________________________

Ilkka, pääkirjoitus: Inhimillisyys voitti lain pykälän

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan Suomessa on tällä hetkellä 500 maasta poistettavaa. Poliisi osaa priorisoida työtään, eikä isoäitien tarvitse olla ensimmäisten poistettavien joukossa. Poliisi malttaa myös hetken odottaa todennäköistä lakimuutosta, jonka mukaan inhimilliset syyt voidaan ottaa entistä paremmin huomioon oleskeluluvista päätettäessä.

Poliisi toimi yleisen oikeustajun mukaan lykätessään käännytyksen toimeenpanoa. Kaiken toiminnan pohjana täytyy kuitenkin olla laki. Siksi arvostelun kärki kohdistuu nyt lainsäätäjiin, jotka lain kirjaimen takana, sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka oman presidenttinsäkin viestien perusteella ei onnistunut sisällyttämään kohtuutta omaan tuomioonsa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle se on usein ollut mahdollista.

Toivottavasti tapaus ohjaa oikeusjärjestelmää entistä enemmän heikkojen suojelemiseen.