YLE: Vasemmistoliitto toivoo maahanmuuttokeskustelua

YLE Uutiset: Vasemmistoliitto toivoo maahanmuuttokeskustelua 27.3.2010
Kansan Uutiset: Vasemmistoliitolle maahanmuuttaja ei ole työvoimareservi

Viikonloppuna Kouvolassa kokoontuva puoluevaltuusto käsittelee mm. uutta maahanmuuttajapoliittista ohjelmaa.

Ohjelmaa valmistellut kansanedustaja Merja Kyllönen harmittelee, että keskustelu pohjaa tällä hetkellä "rasismiretoriikkaan". Siihen on Kyllösen mielestä sortunut myös SDP, jonka uuden maahanmuutto-ohjelman johtoajatus on "maassa maan tavalla".

Maahanmuuttajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, ja Suomen on pidettävä sitoumuksistaan kiinni, Kyllönen toteaa.

Lauantaina ratkeaa, järjestetäänkö puolueessa jäsenäänestys puheenjohtajasta. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittautunut istuvan puheenjohtajan Paavo Arhinmäen haastajaksi.

_____________________________________________

Kansan Uutiset: Vasemmistoliitolle maahanmuuttaja ei ole työvoimareservi

– Lähtökohtana on ihminen, kansan edustaja Merja Kyllönen totesi Vasemmistoliiton maahanmuuttajaohjelmasta, josta puoluevaltuusto keskusteli Kouvolassa lauantaina.

Kyllönen on ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja.

Puoluevaltuusto hyväksyy ohjelman sunnuntaina.

Ihmisellä Kyllönen viittasi siiheni, että maahanmuuttajista ei tule muodostaa työvoimareserviä ja halpatyömarkkinoita, joiden avulla poljettaisiin työehtoja.

Hän ihmetteli sitä, että Suomessa ei ole viranomaisille riittäviä resursseja valvontaan, jolla harmaan talous saataisiin kuriin.

Kyllönen painotti myös maahanmuuttajille tarjottavan kili- ja kulttuuriopetuksen kehittämistä. Hän esitteli työryhmän ajatukset maahanmuuttajille tarjottavista kieli- ja kulttuuriseteleistä, joiden avulla nämä voisivat kouluttautua oma-aloitteisesti.

Ei irtopisteitä

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne totesi olevansa väsynyt kuulemaan fiksuinakin pidetyiltä ihmisiltä perustelemattomia maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia mielipiteitä. Hän varoitti maahanmuuttajaohjelmasta käydyssä keskustelussa keräilemästä poliittisia irtopisteitä niin sanotuilla maahanmuuttajakriittisillä lausunnoilla.

– Tämä ei ole sellainen asia, jossa kannattaa lähteä kansalaisten kosiskeluun, hän totesi.

– Täytyy muista, että kyse on ihmisarvosta.

Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Minna Minkkinen esitti maahanmuuttajien lisäksi myös suomalaisille lisää maahanmuuttajiin liittyvää koulutusta. Hän sanoi terveydenhuoltoalan ihmisenä huomanneensa, että ei tiedä tarpeeksi vieraista kulttuureista.

Ohjelmassa olevaa kielteistä suhtautumista burghan käyttöön hän ihmetteli.

– Miksei sitä saisi käyttää? hän kysyi.

Vihtiläinen lääkäri Raine Jakka korosti terveydenhuollon resursseihin tarvittavaa vahvistusta niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön hyväksi.
Nollatoleranssia

Vantaalainen Kati Tyystjärvi kiitti ohjelmaa, mutta löysi siitä yhden heikkouden.

– Ohjelma keskittyy maahanmuuttajiin. Siinä ei näy rasismin vastainen toiminta, hän huomautti ja esitti mukaan nollatoleranssia rasismille.

Hän totesi, että maahanmuuton suurin ongelma ovat kantaväestön asenteet, ja arvioi, että tilanne ei muutu ennen kuin ne muuttuvat.

Hangon Birgitta Grahn totesi, että nykyinen maahanmuuttajakriittinen ilmapiiri ei ole sattumaa.

– Perussuomalaisille suotuisaa ilmapiiriä ei olisi, ellei olisi niin paljon niitä, jotka kokevat itsensä köyhiksi ja jopa päähänpotkituiksi, hän sanoi ja arvosteli erityisesti kokoomuksen kaksinaamaista politiikkaa, jossa toisaalta ollaan myönteisiä maahanmuutolle ja samalla esitetään turvapaikanhakijat epäilyttävinä suomalaisen sosiaaliturvan väärinkäyttäjinä.

– Kokoomus puhui jo edellisen laman aikana siitä, kuinka korkea sosiaaliturva meillä on

Porilainen Aki Nummelin arvioi, että porvaripuolueet tekevät kampanjaa työperäisen maahanmuuton puolesta romuttaakseen suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän.

Entisen kotouttamsien tulos

Helsinkiläinen Elena Rezov, joka muutti Suomeen 16 vuotta sitten, kehotti katsomaan itseään.

– Minä olen suomalaisen kotouttamisen tulos.

Kielikoulutusta ja yrittäjäkoulutusta saanut Rezov tuntui olevan tyytyväinen elämäänsä.

– Silloin kielikoulutusta oli tarjolla paljon. Nyt sitä on vähemmän, vaikka tarvitsijoita on enemmän, hän sanoi.