Helsingin Sanomat: Verkkokeskustelut täyttyvät usein huudosta ja ennakkoluuloista 28.3.2010
Päivän ensimmäinen viesti ottaa heti hanakasti kantaa: Stubb näkee asiat Thorsin silmälasien kautta. Suomenruotsalaisena hienostopoliitikkona ei Stubbin, samoin kuin Thorsin, ole koskaan tarvinnut ponnistella ihmeemmin leivän hankinnan eteen.
Elina on herännyt jo seitsemän maissa. Yksin asuva seitsemänkymppinen on hauduttanut aamupuuronsa vesihaudekattilassa. Murukahvin ja Hesarin parissa on vierähtänyt hyvinkin tunti. Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) haastattelu, jossa tämä pitää maahanmuuttokeskustelun sävyä vastenmielisenä, ärsyttää sopivasti. Jo ennen yhdeksää Elina on avannut tietokoneensa.
Toisin kuin kotona HS.fin keskustelupalstalla Elina ei ole yksin. Viikoittain sitä käy lukemassa yli 200 000 suomalaista ja kirjoittajiakin on kymmenisentuhatta. Joka viikko HS.fin keskustelussa julkaistaan yli 20 000 mielipidettä.
Niistä parikymmentä on yleensä Elinan laatimia.
Siviilissä Elina on säntillinen eläkkeellä oleva virkamies, joka harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Verkossa hän on nimimerkki Latinisti (Roitsila Pupuleuka), joka ottaa ärhäkkäästi kantaa naisten sukupuolielinten silpomiseen, pakkoruotsiin – tai juuri maahanmuuttoon.
"Yritän vaikuttaa asioihin", Elina perustelee verkkokirjoitteluaan. "Ja toivon, että mahdollisimman monet lukisivat."
Internetin merkityksestä sananvapaudelle ja demokratialle on sanottu varmasti jo kaikki mahdollinen, mutta toistettakoon pari keskeistä väitettä:
Internetin sanotaan synnyttäneen rajattomien viestintämahdollisuuksien verkoston.
Se on toteuttanut viestinnän moniarvoisuuden, koska sen kautta kuka tahansa voi koska tahansa päästä ääneen ja osallistua julkiseen keskusteluun. Ja kuka tahansa voi myös lukea viestin ja vastata siihen.
Internet mahdollistaa mielipiteiden esittämisen ja vaihtamisen ilman, että yksikään portinvartija pääsee valikoimaan niitä ja tylsyttämään niiden terää.
Sen vuoksi internetin sanotaan myös luoneen aiempaa paremmat edellytykset demokratialle.
Ja tässä meillä sitten on se juhlittu verkkovälitteinen demokratia:
Tuhansia verkkokeskustelupalstoja, joille mikään elämänpiiri ei ole vieras. Päättymätöntä puhetta niin paljon, ettei kukaan pysty sitä seuraamaan. Ja mustavalkoisia näkemyksiä, jotka eivät juuri anna arvoa eri mieltä oleville. Klik!
Viime kuukausina nimenomaan maahanmuutto on siivittänyt palstoilla kiivainta ja laajinta keskustelua. Esimerkiksi ulkoministeri Stubbin viime viikolla esittämät maahanmuuttoa puolustavat näkemykset toivat HS.fin keskustelupalstalle tuhatkunta viestiä. Keskustelua on käynyt lukemassa yli 42 000 lukijaa.
Verkkokeskustelun vapaudesta seuraa myös sen ennakoimaton rönsyily asiasta toiseen.
Kun ilmavoimien Hornet-hävittäjä tammikuun lopulla syöksyi maahan Juupajoella, alkoi HS.fin keskustelupalstalla vilkas keskustelu Suomen hävittäjäkalustosta. Yhden keskustelijan päiviteltyä tuhoutuneen koneen kallista hintaa toinen sivalsi: Turvallisuus maksaa, mutta niin maksaa turvattomuuskin. 25 miljoonalla eurolla ei elätetä kovin montaa sataa maahamme sopeutumatonta tulijaa edes vuodessa.
Hornet-onnettomuudesta käynnistyneen keskustelun kahdestoista viesti käänsi puheen maahanmuuttopolitiikan kritiikiksi!
Jopa uhkailut ja solvaukset ovat tavallisia verkkopalstoilla. Tämäkö on demokratiaa?
[...]