Turkulainen: ”Maassa maan tavalla” saa Kantolan ja Al Chibibin tuen 26.3.2010
Sdp:n puoluejohtaja Jutta Urpilainen nostatti haloota käyttämällä puolueen poliittisena maahanmuuttolinjauksena ”maassa maan tavalla” -termiä. Lausuntoa on jo ehditty tulkita demareiden pyrkimyksenä lähteä maahanmuuttoasioissa Olavi Mäenpään ja perussuomalaisten linjoille. Puolueen varavaltuutettu Ahmed Al Chibibiltä Urpilainen saa kuitenkin vankkumatonta tukea.
– Se oli rohkea veto Jutalta. Olen asiasta aivan samaa mieltä. Jotkut ottavat sen ehkä rasismina, mutta minulle se tarkoittaa, että kun asutaan Suomessa, täällä on tietyt lait ja tavat, joiden mukaan on elettävä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oma kulttuuri pitäisi jättää, Al Chibib linjaa.
Myös Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistuttaa, että ”maassa maan tavalla” tarkoittaa, että tulijalla on velvollisuus tarttua kieliopintoihin ja että oleskeluluvan saaneen sosiaaliturvan osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin maassa olevien kohdalla.
– Maahantulijoilta odotetaan samaa kuin suomalaisilta, sitä että maan lakeja noudatetaan eikä esimerkiksi ryhdytä tyttöjen ympärileikkauksiin tai väkivallan tekoihin kunnia- tai häpeäsyistä.
Maahanmuuttopolitiikka epäonnistunut
Al Chibib ja Kantola ovat myös yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttopolitiikassa on Suomessa epäonnistuttu. Al Chibib nostaa esiin epäonnistumisen opiskelu- ja työpaikkojen luomisessa. Ongelmana hän näkee myös järjestelmän opettamisen yhteiskunnan tukiverkostojen varassa elämiseen. Kantola taas muistuttaa kielitaidon merkityksestä.
– Ilman kielitaitoa on vaikeata löytää omaa paikkansa ja etenkin Suomessa työpaikkaa. Koulutuksen antamiseen ja työpaikan löytämiseen tulijoille on ollut liian vähän mahdollisuuksia. Ajankohtainen tehtävä hallituksella on nyt rakentaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa yhdessä toisten EU-maiden kanssa, Kantola näkee.
Epäonnistumista on Kantolan mukaan ollut myös siinä, että kuntien saamat korvaukset ovat pysyneet alhaisina ja pakolaisten sijoittaminen monipuolisesti kuntiin on tämän takia nihkeätä.
Kantolan mukaan maahanmuuttajien tilanteen parantamiseksi pitää ensinnäkin saada yleinen työllisyyskehitys kasvuun. Toiseksi on tärkeätä, että kielitaito hankitaan. Kolmanneksi taas, että työn hakemisessa avustetaan ja että tarvittaessa ohjataan ammattitaidon tuottavaan koulutukseen.
– Asumismahdollisuuksien edistäminen on osa hyvää työllisyyspolitiikkaa. Samoin yrittäjyyden tukeminen maahanmuuttajien kohdalla, Kantola näkee.